Sataa lotisee, ja ihmettelen tässä hieman miten käy kiiliäispesään kootulla heinä-yms määrälle. Arvelen ettei sen kastumista voi estää. Ellei yltäpäin niin pohjapahvin läpi, se imee melko tehokkaasti vettä. Reuna yltää hieman seinän ulkopuolelle ja vaikkei niin olisikaan niin seinää pitkin juokseva vesi kostuttaa sen.
Ne homehtuvat, pelkään. Sade herätti minut ja mietin tätä ongelmaa, enkä ollenkaan ensimmäistä kertaa. En tiedä onko minulla alivuokralainen siinä, mutta heinää on kieputettu siilimalliin.
En voi antaan edes mahdollisen asukkaan hukkua tulvavesiin, sillä on hyvä vain varautua massiiviseen vesisateeseen talven tullen. Minun on niin luulen tehtävä hieman muutostöitä vaikka koko luomakunta järkyttyisi. Pesä katon alle, asukas tai ei. Suunnittelin tämäntapaista hieman ensi kesäksi, vaikka nuo vastakkain seisovat kukkalaatikot ovat hauskat, halusin avaramman sisäpuutarhan eli ei muuta kuin oikeanpuoleinen jo nyt pois, ja pesä tilalle. Jos saan kaikesta huolimatta asukkaan on se erittäin siilillistä. Pohjaa täytynee vilkaista ja tehdä muutokset sillä on vielä sen verran lämmin että home kasvaa, ja vaikkei kasvaisikaan, kosteassa heinässä ja lehdessä siili vilustuu.
Onnista ja Otosta on hauska rummuttaa tassuja sen katolla. Täytyy kehittää jokin orava-askar siksi aikaa. Ritilä tai mikä säleikkö hän on, täytyy joka tapauksessa kiinnittää kunnollisella saranalla. Onhan keksitty pähkinämurska ja askartelee oikealla puolen terassia ja puolikesyjähän nuo jo ovat niinkuin orava herkästi kyllä käy vaan ei ihmistapoja opi kuten nyt että maksaisi ne Kindermunat jotka kuljettaa kaupasta ulos.