Minulla on niin rohkea mielipide musiikkiasiaan että uskallankohan sitä tähän julkaista, se on myös omaa kokemusta. Julkaisenpa kuitenkin ja juoksen sen jälkeen karkuun:
Uskon että nuoretkin voi saada kiinnostumaan vanhoista/ei niin vanhoista virsistä, kun hengellinen kiinnostus sanan kautta herää. Eli sana tärkeämpi, musiikki vasta sitten. Minulle kävi niin, en ollut koskaan perustanut virsien päälle ennenkuin hengelliset asiat alkoivat tulla omakohtaisiksi. Vaikka uskovassa perheessä virsien ympäröimänä olen kasvanutkin. Ei ne kolahtaneet. Ehkä se on melko epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta.