Kirjoittaja Aihe: Patikointia Serujan polulla  (Luettu 65632 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #15 : 17.03.17 - klo:17:28 »
Minulta on jäänyt huomiotta seikka, että lukijoita lienee tänään paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten. Tuhansia kertoja luettuja tekstejä. Onhan se hyvä asia, että mielenkiintoa riittää toisen juttuihin.
V1976 ajelin perheeni kanssa alhaalta Eilatista ylös Jerusalemiin ensimmäisen kerran. Se tuntui kovin juhlalliselta. Nyt selasin Wadi Arugotin kuvia ja sain sellaisen kaukokaipuun, että ihan ottaa henkeen. Silloin Ruut oli pieni ekaluokkalainen auton takapenkillä veljensä kanssa ja aika aromaan ruskeutta katsellessa tietysti kulki hitakaisesti, että tuli aika pitkäksi. Yritin kertoa Israelin "nykyajasta".  Etupuolelta  alkoi näkyä rakennuksia, jolloin tytär kiljahti "hei uusi 50 km kibbutsi". Olin opettanut, että maata haluttiin puolustaa rakentamalla määrävälein maanviljelijöille ja sotilaille yhteinen kyläa elämiseen.
Minulle olisi ekskursion paikka ajaa sama Aravan laakso ja kurkistella, että minkälainen aita on Jordaniaa vastaan tänä päivänä. Televisiossa esitettiin Negevin Egyptin puoleinen aika mahtava turva-aita.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #16 : 30.03.17 - klo:16:08 »
Tälle aamulle Atte Korhola piti kauniin aamuhartauden radiossa. Kertoi Raamatun kohtien lisäksi omasta patikkamatkastaan ylhäältä Galileasta HarHermonilta alas Suolamerelle. Sanoisin, että kova kaveri.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #17 : 07.06.17 - klo:11:07 »
Luin tämän osion alusta, että mitä aikanaan kirjoitin. Kyllä Serujan ja Daavidin asiat ovat oikein merkityt, mutta linkkini Kuniningasten kirjaan ja Aikakirjaan ovat huonot. Paremmin mahdollinen lukijani pääsee asoista perille lukemalla Toisen Samuelin kirjasta alusta luvut 1-5. Saulin suku heikkenee ja Daavidin hallinto vahvenee. Seruja mainitaan yhdessä toisessa lähteessä Daavidin sisarpuoleksi. Tämä voidaan ymmärtää sitä kautta, että israelilaiset asuivat polygamiassa siis moniavioisesti, että yhdellä mikehellä oli monia vaimoja. Daavid joutui jopa pakenemaan Jerusalemista, kun omapoika yritti vallankaappausta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #18 : 13.06.17 - klo:11:33 »
Serujan pojat vanhimmasta nuorimpaan ovat nimeltään Jooab, Abisai ja Asael. Saulin luottomies Abner surmasi Asaelin eräässä taistelussa. Kyllähän tuollekin sodalle nimi löytyisi, kun aikansa etsisi. Serujan pojat mainitaan monissa yhteyksissä väkivaltaisiksi luonteeltaan. Niimpä Jooab kostaa veljensä kuoleman pistämällä vastaavasti Abnerin kuoliaaksi. Jooab ja Abisai olivat Daavidin upsereita, Jooab vallan armeijan ylipäällikkö. Muistissani on tieto, että Abisai pelastaa vanhentuneen ja taistelussa väsyneen Daavidin eräässä taistelussa. Taisteluita ja taas taisteluita, se oli Daavidin osana, kun hän Juudan ja Israelin yhteisenä kuninkaana valtansa lopullisesti vakiinnutti. Daavid ei rakentanut temppeliä Jerusalemiin, vaan sen teki Salomo.
Tällaista Raamatun historiaa VT:n puolelta löytyy.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #19 : 25.07.17 - klo:09:33 »
Jännä juttu taas, kun olemme matkan Kaanaan maalle varanneet, että ylhäällä Jerusalemissa ilmenee trabbeleita, siis pahoja keskinäisiä tappeluita eri  kansanosien välillä. Eräälläkin kerralla lentokenttävirkailijat antoivat koneelliselle suomalaisia ruusun, kun tulimme paikalle kansannousun jälkeen -
Olemme olleet mm Herättäjän matkalla kaksi kertaa ja Kinneret Toursin matkalla myös kaksi kertaa. Lokakuun matka kestää kymmenen päivää ja sen aikana on pari vapaata päivää. Yritän tosissani päästä käymään Israelin korkeimmalle vuorelle Har Meironille. Siellä kuuluu olevan patikointireittejä. Eihän minusta enää pitkän matkan kulkijaksi ole, joten ihan tappiin asti ei ole tarvetta päästä. Tiberiaksesta pääsee vaikka taksilla ylös pohjois-Galileassa. Sitten jäisi enää Har Ramon haaveekseni, se taas pilee maamerkkinä länsi-Negevissä.
Tällä retkellämme on uutta edellä kerrotun haaveen lisäksi Haifan metro ja Beershevan alueen tarkempi kiertely kuin ennen. Olen siellä käynyt v 1976 perheeni kanssa jollakin sotamemoaarilla.
Kinneret Tours on suomalaisten pyörittämä. Se painaa erästä lehteä ja netissä on lisää tietoja Lev Hazafon`ista- suomeksi pohjoisen sydän.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #20 : 01.08.17 - klo:09:55 »
Yritin netissä mitata matkaa Tiberiaksesta Har Meronille, mutta analogisen ajan kasvattina se ei tuottanut tulosta. Navigaattorissani on vain Euroopan kartat, ettei  sieltäkään ole avuksi. Toisekseen lueskelin Exodus-kirjasta tietoja Jordanin auringonlaskun puolen vanhoista kibbutseista ja sellaisista, että voisi kesskustella. Nykyaikaisen kartan mukaan asutusta on tullut mahdottomasti lisää Pohjois-Galileaankin, ymmärtäähän sen, kun tietää Venäjän juutalaisten joukkomuuton 90-luvulla.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #21 : 19.08.17 - klo:18:43 »
Suomen Turku koki sellaista, mikä on ollut Israelissa yleistä. Taas kerran minulta kysyttiin, että eikö pelota mennä niin sekasortoiseen maahan turistina. Sitten, kun matkanjärjestäjät alkavat perua tilattuja matkoja, on vähän mietittävä yleistä tilannetta

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #22 : 05.09.17 - klo:22:05 »
Saas nähdä miten matkamme Israeliin toteutuu. Meitä on ryhmässämme tällä hetkellä riittävästi, että mahdumme minibussiin. On mahdollista, että ajaisimme ryhmänä Har Meronia katsomaan. Jerusalemiin tulee kaksi vapaapäivää. Saamme kävellä katselemassa entisiä paikkojamme ja, jos löydämme hyvän tyyniperän auringon ottamiseen, niin se tehdään.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #23 : 06.09.17 - klo:13:06 »
Kyllä matka toteutuu, sillä sähköpostiin tulivat tarvittavat tiedot ja liput. Surkeata, kun sain printatuksi vain eka sivun. Jospa Kaariina viisaampana osaa jatkaa, kun nyt ensin malttaa perunan noston lopettaa.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #24 : 07.09.17 - klo:12:09 »
Liput ovat kunnossa, sillä vaimo osaa. Kävin lukaisemassa Sananlaskujen kirjan viimeisen luvun, taas kerran. Se on kelpo vaimon ylistystä, mutta ei siinä voi olla digitalisaatioon mainintoja, kyllähän sen ymmärrän. Monesta muusta asiasta voisin kirjoittaa samalla tavoin kuin teksti aikanaan on syntynyt. Kutomiset, viljelykset, ruoan laitto (ei minulta riistaa puutu) jne. Nytkin Kaariina on vatukossa ystävänsä luona. Ei hän kuitenkaan vöitä kauppiaille myyntiin toimita, mutta tätä tapahtuu Lapissa porotaloissa. Mitä on ollut ennen, sitä on tänäänkin.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #25 : 10.09.17 - klo:14:22 »
Antoisaa ja hyvää matkaa.  :eusa_angel:

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #26 : 10.09.17 - klo:14:44 »
Kiitos, kiitos. Pitää vielä odottaa 16:een ensikuuta. :eusa_angel:

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #27 : 10.09.17 - klo:14:46 »
Ai, no siellä se matka odottaa.
Taisi olla sama päivä kun tytöltäni loppuu virkavapaa ja palaa töihin, eli siitä muistan ainakin sitten, että te olette reissussa.  :eusa_angel:

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #28 : 10.09.17 - klo:17:01 »
Hyvää matkaa myöskin silloin reilun kuukauden kuluttua!  :eusa_angel: :039:
Mulla jäi Israelin matka toteutumattomaksi haaveeksi...kuten muutkin matkat...
Vaikeuksia Pohjois-Karjalaan menonkin suhteen.
 :icon_sad:

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Patikointia Serujan polulla
« Vastaus #29 : 10.09.17 - klo:18:53 »
Haaveita pitää olla. Juutalainen sanoo toiselle juutalaiselle vaikka Euroopassa "ensi vuonna Jerusalemissa".