Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: athv - 14.06.20 - klo:17:59
-
Miksi Suomen Lähetysseura on mukana 430 -kampanjassa, joka leimaa suomalaiset listaamattomien yrityksien omistajat, yrittäjät, veron välttelijöiksi? Herättäjä-Yhdistyksen lähetystyötä toteutetaan tiiviisti Lähetysseuran kanssa yhteistyössä. Onko H-Y samalla kannalla, vai seuraako passiivisesti sivusta?
Kansainvälisen siirtohinnoittelun väärinkäytökset pitää eliminoida kv. yhteistyöllä. Tässä 430-kampanjassa on aiheettomasti vedetty samaan nippuun suomalaiset pienyritykset, jotka ovat kuitenkin niitä, jotka työllistävät. Ansiotulon naamiointi pääomatuloksi on ollut aina rangaistava teko. Ei sen estämiseksi tarvitse niiden varakkaiden yrittäjien hirttämistä, jotka ovat toimineet niin kuin verotusjärjestelmällä on haluttu kannustaa: Etteivät yritykset olisi niin velkaisia laman koittaessa kuin 90-luvun alussa. Silloin tehty verouudistus laajensi merkittävästi veropohjaa niin, että samaan aikaan valtion verotulot kasvoivat ja yritykset pystyivät lisäämään nettovarallisuutta, joka luo tuo puskuria laman aikana ja mahdollistaa investoimisen muutoinkin kuin kokonaan velkarahalla (jos sitä edes saa). Yritykset tarvitsevat puskuria erityisesti nyt, kun korona-pandemia syöksee asiantuntijoiden mukaan talouden yleismaailmalliseen kriisiin.
Toivon, että H-Y irtisanoutuu kampanjasta ja vaikuttaa lähetysseuran suuntaan, että se toimisi vastaavasti.
-
Suomen lähetysseura on kansainvälinen toimija. Sen kannanottoja pitää lukea siitä näkökulmasta. Kun se liittyy kansainväliseen kampanjaan, se ei hyökkää suomalaista yrittäjyyttä vastaan.
-
Kansainvälinen puoli tässä onkin ok. Kapinoinkin sitä vastaan, että samaan nippuun on vedetty kotimaassa toimivien listaamattomien yritysten omistajat, yrittäjät. Siinä paistaa kampanjan suunnittelijoiden ja päättäjien asenteellisuus. Siinä on myös suomalaisen verokeskustelun perisyntiä mukana: irrotetaan yksittäinen asia laajemmasta kokonaisuudesta. Verotus, jos mikä, vaatii laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä.
Tässä suora lainaus kampanjasta:
2) Tiivistetään veropohjaa
Verosäädäntömme mahdollistaa verovälttelyn myös nk. tulonmuunnon avulla. Tulonmuunnossa tehty työ esimerkiksi laskutetaan ansiotuloverolta välttymiseksi pöytälaatikkoyhtiön kautta sen sijaan että työ tehtäisiin normaalissa palkkatyösuhteessa. Tulonmuunto tulee estää korjaamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.
Joskus verovälttelyssä hyödynnetään veroetuihin perustuvia sijoitustuotteita. Esimerkiksi vakuutuskuoriin kertyneistä sijoitustuotoista ei tietyissä tilanteissa makseta lainkaan pääomatuloveroa. Verovälttelyn estämiseksi vakuutuskuoret tulisi ohittaa verotuksessa kokonaan. Vakuutuskuoriin liittyvä, sekä muu lahja- ja perintöverojen kiertäminen tulee estää säätämällä yksityishenkilöitä koskeva arvonnousuvero .
Vielä omaa tekstiäni selvennykseksi. Tulonmuunteluun pyritään tuossa vaatimuksessa ampumalla väärää kohdetta ja aivan liian raskaalla aseistuksella. Verottajalla on keinot puuttua pöytälaatikkoyhtiöiden käyttämiseen. Ja myös resurssit. Niiden tapausten määrää on myös liioiteltu.
Vakuutuskuoret ovat laillinen tapa siirtää sijoitusten tuottojen veroa. Aivan niin kuin vuoden 2020 alusta jokaiselle kansalaiselle avautunut mahdollisuus avata osakesäästötili. Kumpikin kannustaa säästämiseen. Viimeksi mainittu on mielestäni vielä selkeämmin suomalaiseen omistamisen tukemiseen mahdollisuuksia antava. Vakuutuskuorien poistaminen sopii minulle. Se onkin ollut ennen osakesäästötiliä piiloteltua tukea vakuutusyhtiöille. Vakuutuskuoret eivät ole olleet tavallisen kansalaisen ml. yrittäjät juttu.
Kannattaa lukea tämän sunnuntain Hesari. Siitä ehkä aukeaa tätä keskustelua seuraaville paremmin, mistä asiassa on kyse. Korostan vielä kerran, että pahoitin mieleni juuri tuon 2) kohdan takia, koska siinä näkyy asenteellisuus, opittu kaunaisuus (ei tietoihin perustuva) suomalaisia yrittäjiä kohtaan.
Kannattaa katsoa 430 -kampanjan sivuilta, missä joukossa lähetysseura on.
-
Osakesäästäminen ei ole kaikkien ulottuvilla. Eipä taida olla säästäminen yleensäkään. Yhä suurempi osa suomalaisista elää tuloilla, jotka menevät kokonaan elämisen kustannuksiin. Suinkaan aina tulot eivät riitäkään vaan tarvitaan yhteiskunnan tukea. Siihen puolestaan tarvitaan verotuloja.
-
Samaa mieltä. Verotuloja kertyy, kun suomalaisilla on töitä. Se vähentää myös yhteiskunnan menoja, mikä säästää verotuloja muualle kohdennettavaksi. Työpaikkoja parhaiten luovat suomalaiset pienyritykset. Yrittäjä ei ole ainoa ansioitunut osanen tässä, vaan yrityksen hyvät työntekijät mahdollistavat yrityksen tulevaisuuden turvaavat investoinnit, joiden avulla se voi tarvittaessa pärjätä kv. kilpailussa ja jopa työllistää lisää.
Ne, joilla on varaa, toivottavasti kuluttavat suomalaisen työn tuottamia hyödykkeitä ja palveluja. Ja myös säästävät kasvattamalla suomalaista omistusta suomalaisissa yrityksissä, sillä kotimainen omistus turvaa parhaiten työpaikkamme. Tämän takia olen tässä nyt aktivoitunut.
-
Tuo kaikki olisi hyvää ja kaunista, jos se olisi koko totuus yrittäjyydestä. Ihminen on kuitenkin ahne ja itsekäs otus, joka haluaa usein saada mahdollisimman paljon ja antaa mahdollisimman vähän. Tuotantokustannukset lasketaan niin alas kuin suinkin ja tuotteen hinta nostetaan mahdollisimman korkealle. Tätähän kilpailu markkinoilla näyttää merkitsevän.
-
Ellei valtio, so. valistunut äänestäjä ja puoluejärjestelmä tulisi apuun, olisimme anarkiassa tai Unkarissa.
-
Silloin tehty verouudistus laajensi merkittävästi veropohjaa niin, että samaan aikaan valtion verotulot kasvoivat ja yritykset pystyivät lisäämään nettovarallisuutta, joka luo tuo puskuria laman aikana ja mahdollistaa investoimisen muutoinkin kuin kokonaan velkarahalla (jos sitä edes saa). Yritykset tarvitsevat puskuria erityisesti nyt, kun korona-pandemia syöksee asiantuntijoiden mukaan talouden yleismaailmalliseen kriisiin.
Eikös investointien vähäisyys viime vuosina ole johtunut ihan muusta kuin siitä, ettei yrityksillä olisi rahaa? Suomalaisyritykset ovat keskittyneet osingonjakoon, ei investointeihin. Osinkonsa voi sitten humputella, eikä välttämättä suinkaan kotimaassa. Jos talous on yleismaailmallisessa kriisissä ja kysyntä supistuu kaikkialla, niin ei kai yrityksellä silloin investointeihin ole tarvetta?
Eli onko nyt tarvetta tuolloin 90-luvun lamassa kehitetylle uudistukselle? Velkaa on paremmin saatavissa, sitä suorastaan tyrkytetään, ja korkotasokin ihan muuta kuin silloin. Investointien esteenä on kysynnän vähäisyys. - Sitä kysyntäähän valtio tässä yrittää pitää pystyssä käynnistämällä mittavia väylä- ja asuntorakentamishankkeita.
Jos kampanjan nimi olisi jotain muuta, niin kävisikö se silloin? En kyllä tiedä, onko paha puhua verojen välttelijöistä. Sitä harjoittaa aika moni muukin kuin yrittäjä, kun veroehdotuksensa tarkastaa ja kaikki mahdolliset vähennykset siihen merkkaa.
Pistetään nyt vielä linkki kampanjan omille sivuille (https://430.fi/). Kyllä minä nuo toimet voin allekirjoittaa.
Ylen sivuilta löytyy uutinen kampanjaa organisoivan Finnwatchin ja ja Keskuskauppakamarin mielipiteenvaihdosta: https://yle.fi/uutiset/3-11364003
Joka tapauksessa jossakin vaiheessa pitää joko korottaa veroja (esim. kampanjan esittämin keinoin; muitakin verotuskohteita toki on) tai leikata jostakin - etuuksista, palveluista, yritysten tukemisesta tms. Ylen sivuilta löytyy myös laskuri (https://yle.fi/uutiset/3-11397085), jolla voi leikkiä ja miettiä, miten itse summan saisi raavittua kasaan. On se toki vähän yksinkertaistava, kun kaikki eri toimien ns. dynaamiset vaikutukset jäävät siinä huomiotta. Jutun lopuksi haastatellut ekonomistit niitä vähän valottavat. Mutta kyllä minä tuon 430 miljoonaa voisin mukaan ottaa, kun seitsemän miljardia yhteensä pitäisi löytää. Kantakoon kukin kortensa kekoon, myös yrittäjä! (Okei, toimeentulotuella eläviltä ei oikein voi ottaa, mutta pakko oli minunkin kulutusveroja silti kiristää tuossa laskurissa.)
-
Tuo kaikki olisi hyvää ja kaunista, jos se olisi koko totuus yrittäjyydestä. Ihminen on kuitenkin ahne ja itsekäs otus, joka haluaa usein saada mahdollisimman paljon ja antaa mahdollisimman vähän. Tuotantokustannukset lasketaan niin alas kuin suinkin ja tuotteen hinta nostetaan mahdollisimman korkealle. Tätähän kilpailu markkinoilla näyttää merkitsevän.
Miksi leimata kaikki yrittäjät tuolla lailla? Jokaisessa ammattiryhmässä on mätiä omenia, mutta ne on vain siirrettävä sivuun.
-
Ellei valtio, so. valistunut äänestäjä ja puoluejärjestelmä tulisi apuun, olisimme anarkiassa tai Unkarissa.
Unkarissa valtio on tainnut viime aikoina tulla "apuun" sellaisissakin asioissa, joista soisin sen pysyvän poissa.
-
Eikös investointien vähäisyys viime vuosina ole johtunut ihan muusta kuin siitä, ettei yrityksillä olisi rahaa? Suomalaisyritykset ovat keskittyneet osingonjakoon, ei investointeihin. Osinkonsa voi sitten humputella, eikä välttämättä suinkaan kotimaassa. Jos talous on yleismaailmallisessa kriisissä ja kysyntä supistuu kaikkialla, niin ei kai yrityksellä silloin investointeihin ole tarvetta?
Eli onko nyt tarvetta tuolloin 90-luvun lamassa kehitetylle uudistukselle? Velkaa on paremmin saatavissa, sitä suorastaan tyrkytetään, ja korkotasokin ihan muuta kuin silloin. Investointien esteenä on kysynnän vähäisyys. - Sitä kysyntäähän valtio tässä yrittää pitää pystyssä käynnistämällä mittavia väylä- ja asuntorakentamishankkeita.
Jos kampanjan nimi olisi jotain muuta, niin kävisikö se silloin? En kyllä tiedä, onko paha puhua verojen välttelijöistä. Sitä harjoittaa aika moni muukin kuin yrittäjä, kun veroehdotuksensa tarkastaa ja kaikki mahdolliset vähennykset siihen merkkaa.
Pistetään nyt vielä linkki kampanjan omille sivuille (https://430.fi/). Kyllä minä nuo toimet voin allekirjoittaa.
Ylen sivuilta löytyy uutinen kampanjaa organisoivan Finnwatchin ja ja Keskuskauppakamarin mielipiteenvaihdosta: https://yle.fi/uutiset/3-11364003
Joka tapauksessa jossakin vaiheessa pitää joko korottaa veroja (esim. kampanjan esittämin keinoin; muitakin verotuskohteita toki on) tai leikata jostakin - etuuksista, palveluista, yritysten tukemisesta tms. Ylen sivuilta löytyy myös laskuri (https://yle.fi/uutiset/3-11397085), jolla voi leikkiä ja miettiä, miten itse summan saisi raavittua kasaan. On se toki vähän yksinkertaistava, kun kaikki eri toimien ns. dynaamiset vaikutukset jäävät siinä huomiotta. Jutun lopuksi haastatellut ekonomistit niitä vähän valottavat. Mutta kyllä minä tuon 430 miljoonaa voisin mukaan ottaa, kun seitsemän miljardia yhteensä pitäisi löytää. Kantakoon kukin kortensa kekoon, myös yrittäjä! (Okei, toimeentulotuella eläviltä ei oikein voi ottaa, mutta pakko oli minunkin kulutusveroja silti kiristää tuossa laskurissa.)
En ole itse yrittäjä, en ole saanut ikinä senttiäkään listaamattomien yritysten osinkoja. Silti puollan niitä, koska olen työni ja koulutukseni kautta nähnyt ja ymmärtänyt, miten yrityksiin kertyy jaettavaa. En pidä sitä verojen välttelynä. Yrittäjä tekee tämän päivän Suomessa varmasti osansa. En ryhdy luettelemaan tässä muita mahdollisia verotuskohteita. Peruskysymykseni on, miksi lähetysseura on lähtenyt tällaiseen kampanjaan, joka kohdistuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se osio on tuossa kv. kampanjassa aivan aiheeton tönäisy.
-
En ole itse yrittäjä, en ole saanut ikinä senttiäkään listaamattomien yritysten osinkoja. Silti puollan niitä, koska olen työni ja koulutukseni kautta nähnyt ja ymmärtänyt, miten yrityksiin kertyy jaettavaa. En pidä sitä verojen välttelynä. Yrittäjä tekee tämän päivän Suomessa varmasti osansa. En ryhdy luettelemaan tässä muita mahdollisia verotuskohteita. Peruskysymykseni on, miksi lähetysseura on lähtenyt tällaiseen kampanjaan, joka kohdistuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se osio on tuossa kv. kampanjassa aivan aiheeton tönäisy.
Onko ongelma siis ihan vain se, että käytetään sanaa verovälttely? Vai muu(kin)?
-
Pörssiyhtiöiden osingonjako on eri asia kuin listaamattomien yhtiöiden osinko. Pörssiyhtiöiden omistus on valunut ulkomaille. Niistä osingoista Suomeen jää pääsääntöisesti vain 15 % lähdevero. Senkin takia suomalaisen omistuksen kannustaminen myös pörssiyhtiöissä on suotavaa. Tässä kohtaa ajaudumme kuitenkin sivuraiteille siitä asiasta, missä tässä osiossa on kysymys: Miksi lähetysseura on mukana kampanjassa, jossa suomalaiset yrittäjät, listaamattomien yhtiöiden omistajat, leimataan veronvälttelijöiksi?
Siihen ei ehkä kukaan tässä foorumissa osaa vastata. Opeteltu kaunaisuus ei johda mihinkään. Ehkä tänne ei kannata kirjoittaa, jos muuta ei vastinetta ei löydy.
-
Miksi lähetysseura on mukana kampanjassa, jossa suomalaiset yrittäjät, listaamattomien yhtiöiden omistajat, leimataan veronvälttelijöiksi?
Kysyn edelleen, onko ongelmasi vain se, että kampanjassa käytetään sanaa verovälttely, jonka koet leimaavaksi? Vai myös jokin asia kampanjan ehdottamissa toimissa?
Tämä nyt on arvailua, mutta jossakin Suomen Lähetysseurassa ei ehkä ole ajateltu, että sana voitaisiin kokea loukkaavana tai leimaavana. Tai, jos onkin ajateltu, on pidetty tärkeämpänä edistää niitä kampanjan ajamia tavoitteita kuin juuttua yhteen sanaan. Voi olla että siinä on tehty virhearviointi ja että sanasta olisi pitänyt keskustella. (Tai voi olla että onkin keskusteltu, mutta se ei ole johtanut mihinkään ja on päätetty että parempi siitä huolimatta olla mukana.)
-
Onpahan vastenmielinen ketju: yksi vastaan kaikki muut. Punaväri lienee rajana.
-
Onko ongelma siis ihan vain se, että käytetään sanaa verovälttely? Vai muu(kin)?
Verojen välttelijäksi leimaaminen pahoitti mieleni, koska koko joukon leimaaminen tuolla tavoin on sopimatonta. Kukin maan hallitus vuorollaan harkitsee, miten suhteuttaa yrittäjyyteen kannustaminen ja tarve kantaa yrityksiltä veroa. Lähetysseura on mukana leimaamassa lain mukaan toimivia yrittäjiä veron välttelijöiksi. Sana on paha, mutta myös se, että annetaan väärä kuva, mistä löytyy ratkaisu ongelmiimme. Jokainen näissä pienissä yrityksissä työskentelevä, omilla aivoillaan ajatteleva, työtä arvostava voi omalla kohdallaan miettiä ja katsella ympärilleen, missä ne työllistäjät ovat. Ne kun ovat tällaisissa yrityksissä ja aika monen kohdalla voi todeta, että kohtelu työnantajan suunnasta on parempaa kuin isoissa yrityksissä.
-
Verojen välttelijäksi leimaaminen pahoitti mieleni, koska koko joukon leimaaminen tuolla tavoin on sopimatonta. Kukin maan hallitus vuorollaan harkitsee, miten suhteuttaa yrittäjyyteen kannustaminen ja tarve kantaa yrityksiltä veroa. Lähetysseura on mukana leimaamassa lain mukaan toimivia yrittäjiä veron välttelijöiksi. Sana on paha, mutta myös se, että annetaan väärä kuva, mistä löytyy ratkaisu ongelmiimme. Jokainen näissä pienissä yrityksissä työskentelevä, omilla aivoillaan ajatteleva, työtä arvostava voi omalla kohdallaan miettiä ja katsella ympärilleen, missä ne työllistäjät ovat. Ne kun ovat tällaisissa yrityksissä ja aika monen kohdalla voi todeta, että kohtelu työnantajan suunnasta on parempaa kuin isoissa yrityksissä.
Okei, eli kampanjan organisoijille pitäisi entistä enemmän painottaa, ettei tuon sanan käyttö ole järkevää. Koska se on loukkaava, sillä ei saada itse tavoitetta edistettyä.
Kampanja ei kyllä lupaa mitään sellaista kuin "ratkaisu ongelmiimme". Ei tuo 430 miljoonaa vuodessa vielä mihinkään riitä. On sitä kupattava muiltakin. Siksikään en osaa paheksua, että myös yrittäjiltä otettaisiin.
Olen työskennellyt sekä pienessä kotimaisessa omistuksessa olevassa yhtiössä (useammassakin) että isossa kansainvälisessä yrityksessä, ja myös julkisella sektorilla. En nyt sanoisi, että ne pienet kotimaiset työntekijän kannalta välttämättä parhaita olisivat. Ihan kustakin yrityksestä (tai virastosta) kiinni.
-
Mitä tuohon termiin "verovälttelijä" vielä tulee, niin tuskin yrittäjä sen verovälttelevämpi on kuin kukaan muukaan. Yrittäjänä toimiminen vain antaa paljon enemmän erilaisia mahdollisuuksia välttää veroja kuin vaikkapa palkansaajana. Normi palkansaajakin kyllä pyrkii verotuksessaan tekemään kaikki mahdolliset vähennykset, eli välttelee hänkin ihan yhtä lailla. Ero ei ole luonteen kieroudessa vaan tarjolla olevissa lain sallimissa mahdollisuuksissa.
-
Tieto on valtaa - ja rahaa.
-
”Älkää lahjoittako Lähetysseuralle mitään”, ärähti Keskuskauppakamarin johtaja – sopiiko kirkon järjestön ottaa kantaa politiikkaan?
...– Kirkko ja kirkolliset tahot ottavat sanomallaan väistämättä kantaa myös politiikkaan. Uskontojen viesti on poliittinen, ja Jeesus oli paitsi historian suurin moraalifilosofi myös radikaali yhteiskunnallinen vaikuttaja, Romakkaniemi selittää.
– Ongelmia seuraa helposti, jos kirkko tai kirkolliset tahot ottavat kantaa puoluepoliittisesti hyvin virittyneisiin aiheisiin, joihin ei Raamatun, Jeesuksen tai kirkon sanomasta ole vedettävissä yksiselitteisiä kantoja.
Jos kirkolla tai kirkollisilla tahoilla on selkeä näkemys siitä, mikä on kristillisen etiikan mukainen oikea veroaste tai tulonjako, se kannattaisi Romakkaniemen mielestä kertoa omaehtoisesti ja maltillisesti eikä niin, että lähdetään mukaan virheellisiä mielikuvia levittäviin kampanjoihin...
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/keskuskauppakamarin-johtaja-arahti-alkaa-lahjoittako-lahetysseuralle-mitaan-sopiiko-kirkon-jarjeston-ottaa-kantaa-politiikkaan-#580d8d5a
Lähetysseura aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Anni Keski-Heikkilä HS. Julkaistu: 10.6. 11:07
LÄHETYSSEURA aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat järjestön koko henkilöstöä johtoryhmän jäsenet mukaan lukien. Arvioitu vähennystarve on 30 henkilötyövuotta.
Lähetysseurassa on viime vuonna työskennellyt 207 henkilöä.
Järjestön tiedotteen mukaan yt-neuvotteluiden taustalla on koronaepidemian aiheuttama taloustilanne, tuottojen väheneminen ja organisaation tehostaminen...
https://www.hs.fi/talous/art-2000006536189.html
Lähetysseuran toiminta olen joskus tukenut, mutta ei enää vuosiin.
Lähetysseuran toiminta on minusta saanut sellaisen kuvan jo aikaisemmin, jota minä en hyväksy.
Lähetysseuran avoimet työpaikat: https://rekry.suomenlahetysseura.fi/MepRekry/Home/Index
Jos yt - neuvotteluja käydään, niin silloin sinä aikana ei pitäisi hakea uusia työntekijöitä. Pidän sitä Lähetysseuran johdolta huono johtamistaito. Olisiko Lähetysseuran nyt aika laittaa omat asiat kuntoon ennen kuin alkaa huudella vieraisiin pöytiin.
-
Lähetysseuran avoimet työpaikat: https://rekry.suomenlahetysseura.fi/MepRekry/Home/Index
Jos yt - neuvotteluja käydään, niin silloin sinä aikana ei pitäisi hakea uusia työntekijöitä. Pidän sitä Lähetysseuran johdolta huono johtamistaito.
YT-neuvottelut tarkoittavat neuvotteluja, ei irtisanomisia, vaikka näitä usein pidetäänkin synonyymeina. Voidaan päätyä vaikka siihen, että osa siirtyy tekemään lyhennettyä työviikkoa. Niinhän linkittämässäsi Hesarin uutisessakin kerrotaan, että Lähetysseuran alkuvuoden yt-neuvotteluissa päädyttiin 46 osa-aikaiseen lomautukseen, ja kolmeen kokoaikaiseen. Työsuhteet siis jatkuvat, töitä vain on vähemmän.
Ja se on kyllä ihan normaalia suomalaisilla työnantajilla, että samaan aikaan käydään YT-neuvotteluja ja myös lomautetaan tai irtisanotaan väkeä, ja palkataan uutta. Esimerkiksi jos lomautettujen/irtisanottavien ei katsota kykenevän juuri niihin töihin kuin mihin uutta väkeä palkataan.
Yksi avoin työpaikka, Jerusalemissa asti. Kovat on osaamistoiveet työntekijälle. Ehkei tuohon ole paljon tulijoita, eikä mahdollisuutta siirtää seuran sisällä työntekijää toisesta tehtävästä tuonne. Tietysti voihan sitä kysyä tehtävästä lisätietoja, esim. vaikka sitä, koskevatko ne YT-neuvottelut tuotakin. Ilmoituksessa mainitaan yhteystiedot.
-
Miksi leimata kaikki yrittäjät tuolla lailla? Jokaisessa ammattiryhmässä on mätiä omenia, mutta ne on vain siirrettävä sivuun.
Et ehkä huomannut, että ’leimasin’ kaikki ihmiset, siinä samassa itsenikin. Mätä, joka tarttuu hedelmiin, voi olla peräisin itse omenapuusta. Markkinatalouden kuuluva kilpailu ei ole suinkaan aina reilua.
-
YT-neuvottelut tarkoittavat neuvotteluja, ei irtisanomisia, vaikka näitä usein pidetäänkin synonyymeina. Voidaan päätyä vaikka siihen, että osa ihan omasta halustaan siirtyy tekemään lyhennettyä työviikkoa. Olen ollut firmassa jossa päädyttiin tuohon. Ja se on kyllä ihan normaalia suomalaisilla työnantajilla, että samaan aikaan käydään YT-neuvotteluja ja myös irtisanotaan väkeä, ja palkataan uutta.
Yt- neuvottelut voivat myös päättyy ettei tarvitse ketään irtisanoa, kyllä minä sen tiedän. Koska minulla on siitä omaa kokemusta ja niin kuin kerroit asiat menevät juuri niin.
Minulta on vaan omat näkemykset asiasta ja ne eivät aina kohtaa esimerkiksi Lähetysseuran kohdalla.
Jatkuva haitari liike ei anna hyvää kuvaa yhtiöstä, vai antaako?
Oikeastaan Nokia on hyvä esimerkki tänä päivänä, jatkuva haku ja jatkuvat yt-neuvottelut.
Yksittäisellä ihmiselläkin edestakainen "sahaaminen" alkaa syömään uskottavuutta.
-
Joskus ymmärrän yrityksen tarpeen samanaikaisiin YT-neuvotteluihin ja rekrytointeihin kyllä. Olin itse töissä pienessä kieliteknologia-alan yrityksessä, ja minkä se firma sille voi, että kun tarvittiin puolan kielen taitoista lingvistiä, niin sellaista oli pakko yrittää rekrytoida, vaikka samaan aikaan piti käydä yt-neuvotteluja, jotta meidän koodarien tai marketdroidien työtunteja saataisiin tilapäisesti vähennettyä. Kun ei meissä kunnolla puolantaitoisia ollut, eikä kukaan niin nopeasti olisi oppinut.
Kyllä tuota silti varmaan väärinkin käytetään, eli tilanteessa jossa entiset työntekijät voisivat uusien hommat mainiosti oppia. Etenkin niin että otetaan nuorempia ja halvempia tilalle. (Mainitsemastasi Nokiasta olen kuullut paljon pahaa tässä suhteessa minäkin, mutta kun en siellä ole työskennellyt niin enpä voine arvioida, minkä verran jutuissa on perää.)
-
Joskus ymmärrän yrityksen tarpeen samanaikaisiin YT-neuvotteluihin ja rekrytointeihin kyllä. Olin itse töissä pienessä kieliteknologia-alan yrityksessä, ja minkä se firma sille voi, että kun tarvittiin puolan kielen taitoista lingvistiä, niin sellaista oli pakko yrittää rekrytoida, vaikka samaan aikaan piti käydä yt-neuvotteluja, jotta meidän koodarien tai marketdroidien työtunteja saataisiin tilapäisesti vähennettyä. Kun ei meissä kunnolla puolantaitoisia ollut, eikä kukaan niin nopeasti olisi oppinut.
Taisi olla kahdeksankymmenen ja yhdeksänkymmenen luvun vaihteessa. Kun menin toisen kerran samaan yritykseen (yritystä ei enää ole).
Meni noin puolivuotta kun yt -neuvottelut alkoi ja jotka johtivat irtisanomisiin.
Voit vaan kuvitella muiden työntekijöiden katseet minua kohtaan, kun minä en ollut niiden joukossa jotka irtisanottiin, sillä minähän olin tullut niin sanotusti viimeisenä taloon.
Kyllä tuota silti varmaan väärinkin käytetään, eli tilanteessa jossa entiset työntekijät voisivat uusien hommat mainiosti oppia. Etenkin niin että otetaan nuorempia ja halvempia tilalle. (Mainitsemastasi Nokiasta olen kuullut paljon pahaa tässä suhteessa minäkin, mutta kun en siellä ole työskennellyt niin enpä voine arvioida, minkä verran jutuissa on perää.)
En voi kommentoida sen enempää, mutta rahaa on mennet ja paljon.
-
641 katsonut tätä aihetta. Muutama kommentoinut. Rakentavasti vielä harvempi. Jep, tiedän, verotusaiheet tuntuvat vaikeilta, eivätkä kiinnosta. Mutta yli 600 kävelee ohi ja katselee, kun muutama kivittää. Sellaistako tämä keskustelu oli? En toki aiemman kokemuksen perusteella suuria odottanut. Vikaa on varmasti minussakin.
Tunteet:
Hivenen jopa järkyttynyt. Lain mukaan toimiva ja lain mukaan siitä verot maksava voidaan leimata vaikka miksi. Kun itse tulee sellaisesta yhteisöstä, jossa naapurit oma-aloitteisesti miettivät, miten naapurin/ystäväperheen yrittäjänä aloittelevaa poikaa voisi auttaa ja päättävät sitten useamman ikämiehen voimin ilmoittaa pankkiin tulevansa takaamaan omalta kannaltaan pientä lainaa, mutta aloittavan yrittäjän kannalta merkittävää. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä montaa asiaa, mikä yrittäjien syyksi lasketaan. Kun oma kokemus ja tieto kertovat aivan muusta.
Faktat:
430 -kampanjassa, jossa Herättäjä-Yhdistyksen keskeinen yhteistyökumppani Suomen Lähetysseura on mukana, vaaditaan sinänsä aiheellisten kv. asioiden ohella kotimaan yritysten ja yrittäjien verotukseen sellaisia asioita, jotka ovat vähintäänkin lähellä puoluepoliittista kannanottoa. Sellaiseen ei Suomen Lähetysseuran ja sen siivellä väkisin myös H-Y:n ei tulisi lähteä. Neutraali ja rakentava ote olisi paljon tervetulleempi lähestymistapa. Ainakin, jos vaihtoehtona on omaa tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään mukaan lähteminen johonkin sellaiseen, joka kannetaan eteen ulkopuolelta. Niin kuin tässä kampanjassa on tainnut tapahtua. Ei Lähetysseura ole tätä suunnitellut, mutta osoittaa huonoa harkintaa lähteä tällaiseen mukaan. Kertoo ehkä jostakin muustakin talon sisällä.
Suomessa on EU-tasolla kansantalouteen suhteutettuna ylimitoitetuimmasta päästä oleva julkinen talous. Julkisella puolella tehdään paljon tärkeää työtä, mutta niin kuin velkaantumisemme kertoo, se tapahtuu velaksi elämällä. Kuka muistaa vielä ajan, jolloin Eero Heinäluoma oli valtiovarainministerinä? Hän oli viimeisin valtiovarainministeri, joka esitteli ylijäämäisen valtion budjettiesityksen. Hän on monessa yhteydessä osoittanut olevansa tasapuolinen ja asiallinen kaveri, joten voin uskoa, että siinä oli hänenkin ansiotaankin, vaikka aika taisi muutoinkin olla parempi kuin enää muistamme. Suuret yrityksemme ovat ajautuneet suurelta osin ulkomaiseen omistukseen. Monen pörssiyhtiön toimitusjohtaja on ulkolainen ja hallituksessa enemmistönä ovat ulkolaiset, suuriempien omistajien valtuuttamat. Suurilla yhtiöillä katkeaa tunneside Suomeen. Vähäinenkin suomalaisen yhteiskunnan suosiminen investointipäätöksissä jää kansainvälisen omistajakunnan tuottovaateiden vuoksi sivuun. Suomalaisella omistuksella ja johdolla on taipumus suosia Suomea, jos siihen on vähäisetkin mahdollisuudet. Ei tietenkään aina käy niin. Em. syistä Suomi tarvitsee pienempiä yrityksiä, joita rohkaistaan kehittymään. Ne työllistävät, ovat usein kaikkein innovatiivisempia ja niitä on edelleenkin hajautettuna eri puolille Suomea. Eli niitä on siellä, missä asuminen ja eläminen on halvempaa kuin kehäkolmosen sisällä. Suomi elää viennistä ja pitkälle se tarkoittaa yhä metsää ja konepajoja. Isot toimijat käyttävät pienempiä alihankkijoina. Verotuksen avulla pieniä yrityksiä voidaan tukea. On kaksi keskeistä tapaa tukea verotuksen kautta: 1. neutraalisuus, ts. verotuksella ei ohjata taloudellista päätöksentekoa ja verotus on kaikille sama. 2. verotuksen ennakoitavuus, ts. verotusta ei muuteta joka välissä ja tähän yritykset voivat luottaa. 1990 -luvun alussa muutettu verojärjestelmä täytti erinomaisesti nuo vaatimukset ja Suomi nousi suosta. Sen jälkeen verotusta on muutettu monet kerrat. Siitä on tehty monimutkaisempaa ja vaikeaselkoisempaa. Jatkuva muutoshalu on vienyt myös luottamusta verotusjärjestelmän pysyvyyteen. Tällaiset 430 -kampanjat ovat osa sitä luottamuksen nakertamista.
Kampanjassa vaaditaan kaikkien listaamattomien yhtiöiden osingonjaon kiristämistä. Puhutaan jopa tulonmuunnosta ja käytetään iänikuista esimerkkiä siitä, että lääkärit perustavat yhtiön, jonka kautta he laskuttavat työnsä. Sillä nostetaan kateus pintaan ja sen varjolla vaaditaan kaikkien listaamattomien yhtiöiden verotuksen nostamista ja jopa kutsutaan niiden omistajia, yrittäjiä, veronvälttelijöiksi! Tosiasiassa verottajalla on keinot puuttua lääkärien ja muiden vastaavien tapausten toimiin. Osakeyhtiö on iät ajat voitu sivuuttaa eli jättää verotuksessa huomioimatta. Jos jollekin asialle on annettu muoto, joka ei vastaa tosiasiallisia olosuhteita, se voidaan jättää huomioimatta. Tätä periaatetta verottaja on käyttänyt ja voi käyttää yhä. Lääkärinkään ei ole kiellettyä perustaa osakeyhtiötä, mutta sitten tarkastellaan esim. sitä, onko toiminnan riski toisenlainen kuin työsuhteessa toimiessa. Riski kasvaa esim. silloin, kun palkkaa työntekijöitä, hankkii toimitilat jne. Yksi asia ei välttämättä riitä, vaan verottaja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Viime kädessä asiasta päättää valitusteiden päätteeksi Korkein Hallinto-oikeus, jos aiempi oikeuskäytäntö ei tarjoa vastausta. Aiemmin ongelmana oli se, että esim. lääkäriasemat jakoivat lääkäriosakkeenomistajilleen osinkoa työpanosten suhteessa. Tuo porsaanreikä on aikoja sitten suljettu. Työpanokseen perustuvat osingot on ansiotuloa, eikä niitä voi muuntaa pääomatuloksi.
430-kampanjassa kauniisti asetutaan kaikista pienimpien ja vähävaraisimpien yrittäjien puolelle. Kuitenkin, joka kerta kun osinkojen verotusta on muutettu eli kiristetty 90-luvun jälkeen, pienimmät yrittäjät on unohdettu. En usko, että se on tosiasiallinen tavoite nytkään, vaan kiristää yleisesti osinkojen verotusta. Kuten aiemmin kirjoitin, kukin maamme hallitus vuorollaan harkitsee, miten yrittäjiä ja yhtiöitä verotetaan niin, että ne osallistuvat omalla panoksellaan verojen kerryttämiseen, mutta toisaalta turvataan kannustavuus. Nykyinen osinko- ja yhtiöverotus on kannustanut kasvattamaan yhtiöihin kertynyttä nettovarallisuutta. Sen tuloksia nautimme tänäkin koronakeväänä. Yhtiöt ovat kohdanneet sen paremmassa kunnossa kuin 90-luvun hirvittävän laman vuosina. Asiantuntijat ennakoivat koronalaman muodostuvan jopa pahemmaksi kuin 90-luvun laman, joten siinä suhteessa voi kiittää päättäjiä monessa hallituksessa kaukonäköisyydestä. On tiedetty, että lama tulee aina välillä. Syyt vain vaihtelevat.
Eilisessä Kauppalehdessä Suomen Yrittäjien edustaja totesi mielestäni napakasti: Jos Suomessa olisi niin paljon menestyviä yrityksiä kuin jotkut olettavat, eikö niitä olisi silloin paljon enemmän? Eikö yrittäminen olisi paljon houkuttelevampaa, jos se olisi niin paljon palkkatyötä parempaa? Tuo ei ole nyt sanasta sanaan, mutta ajatus oli tuo. Olen omassa työssäni nähnyt, kuinka lujan takaa se nettovarallisuus yhtiöihin rakennetaan, josta sitten voidaan niitä osinkojakin maksaa. Ne varat kertyvät hitaasti ja niihin kohdistuu aina ensin verotus. Osingot jaetaan jo aiemmin verotetusta varallisuudesta.
Edelleen ihmettelen, miksi lähetysseura on lähtenyt 430 -kampanjaan mukaan. Tähän asti olen sen taloutta murehtinut. Samoin surkutellut H-Y:n kohtaloa. Yrittäjien rahat ovat kummallekin aina kelvanneet. Esim. herättäjäjuhlapaikkakunnat ovat voineet niiden tukeen aina luottaa. On ollut ilmoituksia juhlaviestissä ja juhlaoppaissa, järjestelyihin on tarjottu veloituksetta työvoimaa ja tarvikkeita. Tampereellakin taisi kenttätoimikunnan pj. uhrata melkoisesti euroja yhteiseksi hyväksemme.
Nyt jään odottamaan taas kivien lentämistä. Painan pään jo valmiiksi kyyryyn.
-
En ryhtynyt lukemaan koko esseetä. ’Ylimitoitettua julkista taloutta’ kommentoin sen verran, että sen avulla luodaan maassamme maksuttomia rakenteita ja palveluita, joista on paljon hyötyä myös yritystoiminnalle. Tämä usein unohtuu.
-
641 katsonut tätä aihetta. Muutama kommentoinut. Rakentavasti vielä harvempi.
Tuo luku 641 ei tarkoittane henkilöitä, vaan katsomiskertoja. Esimerkiksi minä olen katsonut useampaan kertaan.
Millainen kommentointi olisi rakentavaa? Vain sellainenko, jossa on lähtökohdasta (yritysten verotusta ei saa kiristää) kanssasi samaa mieltä, ja miettii toimia joilla tavoite toteutuisi?
-
En ryhtynyt lukemaan koko esseetä. ’Ylimitoitettua julkista taloutta’ kommentoin sen verran, että sen avulla luodaan maassamme maksuttomia rakenteita ja palveluita, joista on paljon hyötyä myös yritystoiminnalle. Tämä usein unohtuu.
Valitettavasti julkisen talouden purkutalkoot alkavat viimeistään syksyllä tämän tai seuraavan hallituksen toimesta. Mielestäni en väheksynyt julkisen talouden merkitystä, vaan totesin, ettei meillä ole siihen varaa nykymuodossa. Enkä edes esitä, mistä leikkaukset alkaa. Sitä varten meillä on edustuksellinen demokratia. Jos siihen luottaisimme...
-
Tuo luku 641 ei tarkoittane henkilöitä, vaan katsomiskertoja. Esimerkiksi minä olen katsonut useampaan kertaan.
Millainen kommentointi olisi rakentavaa? Vain sellainenko, jossa on lähtökohdasta (yritysten verotusta ei saa kiristää) kanssasi samaa mieltä, ja miettii toimia joilla tavoite toteutuisi?
Mielestäni rakentavan keskustelun lähtökohta voisi olla, ettei yhtä ryhmää yhteiskunnassa käsiteltäisi homogeenisena joukkona. Esim. yrittäjät ovat ahneita - ja kyllä myös niitä veronvälttelijöitä. Osa keskustelijoista tosin näyttää kirjoittaneen täällä yli 16000 kertaa, mutta ei vaivaudu lukemaan 40 rivin tekstiä. Toki en pidä itseäni niin erinomaisena, että odottaisin kaikkien lukevankaan pidempiä viestejä. Veroasiat kun eivät ole niitä kiehtovimpia. Tässä aiheessa se on toki se olennainen osa. Mutta kuten kirjoitin, en odottanut aiempien kokemuksien perusteella suuria. Enemmän on toivoni niissä, jotka ovat edes lukeneet.
-
Suurimmat menoerät lienevät sosiaali- ja terveystoimessa ja koulutuksessa. Elinkeinoelämä on tähän asti voinut luottaa koulutettuun ja hyvinvoivaan väestöömme niin työvoimana kuin kuluttajinakin. Pitääkö se asiaa itsestäänselvyytenä? Ei koulutus ja hyvinvointi ilmaiseksi tule.
-
Kun ei voi mennä henkilökohtaisuuksiin, täytyy yleistää.
-
Osa keskustelijoista tosin näyttää kirjoittaneen täällä yli 16000 kertaa, mutta ei vaivaudu lukemaan 40 rivin tekstiä.
Älä hätäile; luetaan, kun keritään. Tunnet selvästi asian, mistä olet nuo 40 riviä kirjoittanut. Näkökulmasi ei kenties ole kuitenkaan niin laaja, että pystyisit arvioimaan asiaa kaikkien suomalaisten kannalta. Kenties et suorastaan pidä eri syistä tuottavan työn ulkopuolella olevia vain taloutta rasittavana ongelmaväestönä. Sellaisen käsityksen voi kuitenkin saada.
-
Kaikista on huolehdittava. Olen itsekin ollut ns. tuottavan luokan ulkopuolella. Lähellä on ihmisiä nytkin, jotka yrittävät kaiken aikaa päästä töihin. Ja on niitä, jotka eivät tule enää pääsemään. En ole mikään pyhimys ja on tietenkin totta etten ole, niin kuin ei kukaan muukaan ihminen, varustettu niin laajalla katsontakannalla, että kaikki puolet ymmärtäisin jokaisesta mahdollisesta asiasta. Sen verran valotan itsestäni, että yritän tarjota apua, kun sille näen tarvetta ja osaamiseni sen mahdollistaa. Eilen autoin yhtä tänä keväänä ammattiin valmistunutta hakemaan työmarkkinatukea. Vielä tänäänkin liikutti hänen puolestaan. Suomi on menossa paljon huonompaan suuntaan, enkä totisesti sitä toivo.
-
En paljoa ole tuota 430-kampanjaa seurannut, vain Keskuskauppakamarin johtajan purkaus Lähetysseuraa kohtaan on jäänyt mieleen. Olen miettinyt kyseisen johtajan syövän omaa uskottavuuttaan somepäivityksillään niin, etten häntä enää osaa oikein vakavasti ottaa.
Ja täytyy sanoa, ettei tasapuolisuus oikein ole esim. Keskuskauppakamarin vahvimpia puolia.
-
Mielestäni rakentavan keskustelun lähtökohta voisi olla, ettei yhtä ryhmää yhteiskunnassa käsiteltäisi homogeenisena joukkona. Esim. yrittäjät ovat ahneita - ja kyllä myös niitä veronvälttelijöitä. Osa keskustelijoista tosin näyttää kirjoittaneen täällä yli 16000 kertaa, mutta ei vaivaudu lukemaan 40 rivin tekstiä. Toki en pidä itseäni niin erinomaisena, että odottaisin kaikkien lukevankaan pidempiä viestejä. Veroasiat kun eivät ole niitä kiehtovimpia. Tässä aiheessa se on toki se olennainen osa. Mutta kuten kirjoitin, en odottanut aiempien kokemuksien perusteella suuria. Enemmän on toivoni niissä, jotka ovat edes lukeneet.
Hyvä athv Jos joku on kirjoittanut tänne yli 10000 kertaa ei tarkoita, että hän haluaisi keskustella veroasioista eikä häntä voida siihen velvoittaa. Olen lukenut, mutta en kirjoittanut kun se ei olisi ketään ilahduttanut. Mielipiteitä on monta ja meillä jokaisella on oikeus olla pahoittamatta toisen mieltä.
-
En paljoa ole tuota 430-kampanjaa seurannut, vain Keskuskauppakamarin johtajan purkaus Lähetysseuraa kohtaan on jäänyt mieleen. Olen miettinyt kyseisen johtajan syövän omaa uskottavuuttaan somepäivityksillään niin, etten häntä enää osaa oikein vakavasti ottaa.
Ja täytyy sanoa, ettei tasapuolisuus oikein ole esim. Keskuskauppakamarin vahvimpia puolia.
Olen samaa mieltä. Keskuskauppakamari on perinteisesti aika huonosti tuonut esiin pienten yritysten asioita. Itse olen oppinut arvostamaan Suomen Yrittäjien kannanottoja ja tukea yrittäjille. Senkään kannanotot eivät mene aina nappiin, mutta pitää tietysti muistaa, että sekin on etujärjestö. Se ajaa oman porukkansa asiaa.
-
Minua veroasiat kiinnostaa kyllä, mutta en jaksa ja ehdi paneutua asiaan tämän ketjun
aiheen mukaisesti.
-
Minua ei verotus, raha eikä vastaavat kiinnosta kuin omia asioita hoitaessani.
Rahan ominaisuus on ikävä, se aiheuttaa usein riitaa, niin yleisesti kuin yksityisesti.
Näin työssäni laidasta-laitaan rahankäyttöä.
Kun sitä on sen verran mitä elämiseen kuluu, on hyvin.
Yhteisöjen taloudenpito eikä talouspolitiikka ole kiinnostukseni aiheita.
-
...Osa keskustelijoista tosin näyttää kirjoittaneen täällä yli 16000 kertaa, mutta ei vaivaudu lukemaan 40 rivin tekstiä. Toki en pidä itseäni niin erinomaisena, että odottaisin kaikkien lukevankaan pidempiä viestejä. Veroasiat kun eivät ole niitä kiehtovimpia. Tässä aiheessa se on toki se olennainen osa. Mutta kuten kirjoitin, en odottanut aiempien kokemuksien perusteella suuria. Enemmän on toivoni niissä, jotka ovat edes lukeneet.
..."Ei vaivaudu lukemaan 40 riviä tekstiä".
Aina välillä joku alkaa "höyryämään" siihen tapaa että itse alan pohtia missä nyt oikein mennään.
Valitettavasti jopa minäkin ollen kyllä siihen syyllistynyt ja sitä ei minusta katsota hyvällä körttifoorumilla, niin olen ainakin kokenut.
Kun aloititte kirjoittamaan aiheesta, odotin hyvinkin paljon aiheen sisällöstä ja että nyt saadaan keskustelua muustakin kuin vaan päivän perussetistä.
Mutta ei, nyt näyttää vähän siltä että ainakin minä henkilökohtaisesti sanoudun irti tästä keskustelusta. Siksi että minulle tulee tunne että joku alkaa pakottamaan minua tekemään jotain ja valitettavasti se ei toimi.
Tulipa muuten luettua kaikki viestit tästä aiheesta.
Minusta te saatte itse syyttää itseänne siitä miten keskustelu jatkuu.
Hyvää juhannusta. Toiv. Bengt
-
Suurimmat menoerät lienevät sosiaali- ja terveystoimessa ja koulutuksessa. Elinkeinoelämä on tähän asti voinut luottaa koulutettuun ja hyvinvoivaan väestöömme niin työvoimana kuin kuluttajinakin. Pitääkö se asiaa itsestäänselvyytenä? Ei koulutus ja hyvinvointi ilmaiseksi tule.
Ammattikoulutuksesta on kyllä jo sen verran leikattu, että aina ei ole voineet yrittäjät enää luottaa siihen, että koulutettua väestöä olisi tarjolla. Tästä olen muutaman pienyrittäjänkin kanssa keskustellut (mm. kampaajan ja maalausfirman pomon).
Voisihan ammattikoulutuksen tietysti perinteiseen oppipoikatyyliinkin toteuttaa. Oppisopimus järjestelmänä on olemassa, mutta ainakin kymmenen vuotta sitten (jolloin viimeksi olin asian kanssa tekemisissä) niitä paikkoja oli todella vaikea saada, eli yrittäjiä ei kiinnostanut tuolla tavoin väkeä itselleen kouluttaa.
-
Valitettavasti julkisen talouden purkutalkoot alkavat viimeistään syksyllä tämän tai seuraavan hallituksen toimesta. Mielestäni en väheksynyt julkisen talouden merkitystä, vaan totesin, ettei meillä ole siihen varaa nykymuodossa. Enkä edes esitä, mistä leikkaukset alkaa. Sitä varten meillä on edustuksellinen demokratia. Jos siihen luottaisimme...
Se on siitä kiinni mitä halutaan. Itse äänestämällä kannatan julkisen talouden purkutalkoiden sijasta kireämpää verotusta. Kaikkea kivaa kun ei voi saada, niin mieluummin niin päin. Koskaan en ole omaa verotaakkaani kironnut. Sitä kyllä aikoinaan, kun postiluukusta 1987 tuli silloisen hallituksen "Verotuksesi kevenee!" -mainos.
Ja tämä veronkiristystoiveeni koskee muitakin kuin yrityksiä. Myös palkansaajia, ja joitakin alv-kantoja ja valmisteveroja yhtä lailla.
Julkisesta taloudesta on vaikea keksiä sellaista leikattavaa, mikä ei heikentäisi myös yritysten asemaa. No, ehkä Suomen Yrittäjien taannoin ehdottama yritystukien leikkauslista... Jos nyt ajattelee mitä siellä on isoja menoluokkia, niin sote-puoli ja koulutus. Terveydenhuollon yksityistysten en ainakaan uskoisi tuovan säästöjä (tästä minulla on ehkä hieman omakohtaistakin kokemusta, sillä olen työskentellyt terveydenhuollon tietojärjestelmien parissa sekä julkisella puolella sekä yksityisessä yrityksessä, jolta julkinen ostaa palvelua). - Okei, kertaeristä ne hävittäjähankinnat - mutta kun vaihtoehto taitaisi olla tänne Nato meitä puolustamaan, niin ehkä ei...
Minusta verotus aiheena on kyllä oikein kiinnostava, mutta valitettavasti minun pitäisi juuri nyt kirjoittaa ihan muuta. Ja kyllä mielelläni (sitten joskus kun on aikaa) lukisin esim. käytännön esimerkkejä siitä, millaisia vaikeuksia yrittäjillä liiketoiminnassaan voi olla! Itse tunnen joitakin pienyrittäjiä, eikä näytä että suuria vaikeuksia olisi ollut, mutta ei siltä pohjalta varmasti kattavaa kuvaa voi muodostaa.
Isoin asiahan olisi saada työllisyys paremmaksi, sillä ratkeaisi moni muukin. Itsehän olen pitkäaikaistyötön eli yhteiskunnan tuottamaton loinen. Haastatteluihin olen vielä näin yli viisikymppisenä päässyt, mutta ei ole tärpännyt. Olisiko yrityksillä ehkä vähän ennakkoluuloja myös? (Ja se muu mitä pitää kirjoittaa - no, työkkärin luvalla opiskelen osaamistani päivittääkseni, ja yksi harjoitustyö pitäisi ennen juhannusta pullauttaa maailmaan.)
-
Tunnen ammattikoulun ahdistuksesta jotain loppuunpalaneen opettajatuttuni kautta. Toivottavasti kehitys ei jatku siihen suuntaan.
Lähetysseuran toimintaa voi toki kritisoida. Joidenkin mielestä se on siirtänyt painopisteen liiaksi alkuperäisestä julistustehtävästään kehitysavun ja ihmisoikeustyön suuntaan. Politiikaksihan tasa-arvon puolustamistakin voi kutsua. Minusta ei kuitenkaan mustamaalaamiseksi.
-
Onkos se niin jossakin muussa yhteydessä, että kun valitaan jokin ihmisryhmä kohteeksi ja esitetään siitä yleistäviä negatiivissävytteisiä väitteitä, niin siitä käytetään kovempiakin termejä kuin mustamaalaaminen? Miten tämä yrittäjien tikun nokkaan nostaminen ja ympärillä haukkuminen siitä eroaa?
-
Kampanja vastustaa epäoikeudenmukaista toimintaa eikä mitään ihmisryhmää. Jos katsot sen paheksuvan yrittäjiä henkilöinä, itse asiassa myönnät samalla itsekkään ahneuden kuuluvan kaikkeen yrittämiseen. Olen ymmärtänyt kuitenkin, että et tätä mieltä ole.
-
90-luvun laman loppupuolella Lipponen ja Niinistö verottivat minua eläkkeestäni 48 % ja sivuansiostani 53%. Olin "sivuansiossa" vain 2,5 v.
Surkeinta oli se, kun 115000 suomalaiselta eläkeläiseltä pienennettiin eläkettä aina 450:aan markkaan asti. Jonkun vuoden kuluttua palautettiin eläkkeeseen 50 euroa. Se siitä, että eläke nauttisi perustuslain suojaa. Uskaltaisin kummaltakin herralta kysyä asiasta, jos olisimme nokakkain.
-
Kampanja vastustaa epäoikeudenmukaista toimintaa eikä mitään ihmisryhmää. Jos katsot sen paheksuvan yrittäjiä henkilöinä, itse asiassa myönnät samalla itsekkään ahneuden kuuluvan kaikkeen yrittämiseen. Olen ymmärtänyt kuitenkin, että et tätä mieltä ole.
Kampanjassa nimenomaan leimataan koko yrittäjäjoukko veronvälttelijöiksi ja sen takia vaaditaan heidän verotuksensa kiristämistä. Sanottakoon taas kerran, että mielestäni noin ison porukan leimaaminen veronvälttelijöiksi juuri sitä sanaa käyttäen on mustamaalaamista. Sen lisäksi olen avannut, miksi mielestäni pitää tarkkaan harkita, miten verotuksella kannustetaan yrittäjyyteen, jota on Suomessa liian vähän, ja missä suhteessa yrittäjiin kohdistetaan verorasitusta. Olen myös perustellut, miksi kampanjan esittämä tulonmuuntaminen ansiotulosta pääomatuloksi ei tosiasiassa ole sellainen ongelma, johon verottaja ei voisi puuttua, koska se on siihen puuttunut. Ulkopuolisen on vaikea tehdä arviota asiassa, koska jokainen voi perustaa osakeyhtiön ja ryhtyä sen nimissä harjoittamaan elinkeinoaan. Verottajalla on säännöksensä ja se voi tukeutua myös oikeuskäytäntöön vetäessään tapauskohtaisesti rajaa, onko tuloa muunnettu vai ei. Ja lopuksi muistutan, että en ole kampanjasta moittinut muuta osaa. Kv. puoli on siinä ok ja myös verokuoriasiassa ja perintö- ja lahjaveron välttelyssäkin on harkitsemisen arvoinen paikka, mitä niissä on tehtävissä esim. EU-tasolla.
-
Kuitenkin lyhyt kommentti tässä, perehtymättä asiaan sen paremmin....
Ilmeisesti athv sinulla on näkökykyä löytää ns. porsaanreikiä.
Aika paljon olen luentoja kuunnellut, ja olen ymmärtänyt että niitähän piisaa.
Mikä on politiikkaa, mikä on väärinkäytöstä, ehkä kirveelle on töitä....
Pyrkimys kai on eri tahoilla tehdä muutoksia, pyrkiä parempaan suuntaan.
Ei muuta...
:039:
-
En vastaa sinulle, ihmettelen vaan. 1950 luvulle oli kova sana kahvin salakuljetus Ruotsista ja Ruotsin laivoilta, jossa se oli kevyemmin verotettua. Laivalta sitä osti jokainen kunniallinen kansalainen siis kaikki. Kysymys on kai siitä, että kenellä on mahdollisuus niin herkemmin sortuu.
Muistan kun yksi entinen verolautakunnan jäsen kerto,i että vielä 1970 luvulla käytiin seuraava keskustelu lautakunnassa. "Se on yrittäjä ja kuitenkin huijaa meitä, siis laitetaan sille vähän harkintaa". (jotkut varttuneemmat voivat muistaa, että meillä oli harkintaverotus aikoinaan yrittäjille.)
-
Ulkopuolisen on vaikea tehdä arviota asiassa, koska jokainen voi perustaa osakeyhtiön ja ryhtyä sen nimissä harjoittamaan elinkeinoaan.
Ei voi.
-
Ei voi.
Kyllä Pena voi. Osakepääoma voi nykyään olla 0 euroa, kun ennen minimivaatimus oli 2500 euroa. Vain liiketoimintakiellossa oleva ei voi olla johtavassa asemassa osakeyhtiössä.
Kaveri vinkkasi tällaisen tiedon, jossa on tietysti vähän vastausta kysymykseeni ja osoittaa, mitä täällä on ounasteltu: Lähetysseuran sisällä ei ole kaikki palikat ojennuksessa, kun hallituksen puheenjohtajakin on tietämätön. Tässä jostakin lehdestä tieto:
"Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin piispa Teemu Laajasalo twiittasi 16.5., ettei tunne Lähetysseuran kampanjaa. Laajasalo totesi myös, että Lähetysseuran tarkoitus on julistaa evankeliumia ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta. Järjestön tarkoitus ei ole Laajasalon mukaan osallistua politiikkaan. Hän lupaa, että asiasta keskustellaan seuraavassa hallituksen kokouksessa."
-
En vastaa sinulle, ihmettelen vaan. 1950 luvulle oli kova sana kahvin salakuljetus Ruotsista ja Ruotsin laivoilta, jossa se oli kevyemmin verotettua. Laivalta sitä osti jokainen kunniallinen kansalainen siis kaikki. Kysymys on kai siitä, että kenellä on mahdollisuus niin herkemmin sortuu.
Muistan kun yksi entinen verolautakunnan jäsen kerto,i että vielä 1970 luvulla käytiin seuraava keskustelu lautakunnassa. "Se on yrittäjä ja kuitenkin huijaa meitä, siis laitetaan sille vähän harkintaa". (jotkut varttuneemmat voivat muistaa, että meillä oli harkintaverotus aikoinaan yrittäjille.)
Harkintaverotus oli voimassa 90-luvun taitteeseen asti. Se oli kunnallisverotukseen liittyvä mahdollisuus. Jos yritystoimintaan kuuluvan kiinteistön omistaja ei saanut verolautakunnan mielestä tarpeeksi tulosta aikaan, päätettiin minimitaso, joka perustui kiinteistön arvoon. Esim. jos yritystoiminnan tulos oli 5000 markkaa, mutta kiinteistö oli arvokas, voitiin kunnallisvero lätkäistä 30000 markan edestä. Se ei liittynyt lainsäädännöllisesti mihinkään vilpintekoon, vaan oli kunnille annettu mahdollisuus kerätä verotuloa. Toki kuvaamaasi keskustelua on voitu käydä. Harkintaverotus poistui, kun kiinteistöveroon koottiin kaikki kiinteistöön kohdistuvat verot ja maksut (myös katumaksu, manttaalimaksu, asumistulon vero). Arvioverotus oli sitten eri juttu ja se on tänä päivänä voimassa. Silloin yrityksen verotettava tulo arvioidaan, kun yrityksen veroilmoitus ja kirjanpito on katsottu epäluotettavaksi. Näin voidaan toimia myös tavallisen kansalaisen kohdalla. Arviovero kannetaan sitten kaikille veronsaajille.
Ja ihmetellä saakin. Arvostan sitä, ettei asiasta kirjoita, jos ei osaa kuin ihmetellä. Itse olen monen asian kohdalla samassa tilanteessa.
-
Miten esimerkiksi Teemu Laajasalo saisi myydyksi kirkolle osakeyhtiönsä piispallisia kaitsentapalveluita? Kaikkia ammatteja ei voi yhtiöittää.
-
Kampanjassa nimenomaan leimataan koko yrittäjäjoukko veronvälttelijöiksi ja sen takia vaaditaan heidän verotuksensa kiristämistä.
Kun lukee kampanjan sivut niin huomaa että noin ei tehdä.
Kampanjan sivuilla nimenomaisesti sanotaan näin: "Suuri enemmistö suomalaisista ihmisistä ja yrityksistä maksaa veronsa tunnollisesti".
Ehdotettuja toimia ei myöskään tehdä verovälttelijöiden rankaisemiseksi, joten myöskään virkkeesi sanat "sen takia" eivät pidä paikkaansa.
Siellä mainitaan myös, että verovälttely on täysin laillista toimintaa.
Ole hyvä ja näytä kampanjan sivuilta tai jostakin muualta sen julkaisemasta aineistosta perusteet väitteellesi.
Veroista voi keskustella ja olla eri mieltä siitä, kenen niitä pitäisi maksaa ja minkä verran, ja siitäkin, millä kaikilla keinoilla pitää voida yrittää päästä matalamman verotuksen pariin. Mutta sinä menet nyt sen ulkopuolelle väittämään jotakin tuon kampanjan intentioista ilman perustetta. Kun kampanjan sivuilla kerran sanotaan että suurin osa yrittäjistä maksaa veronsa tunnollisesti, miksei se sinulle riitä?
-
Miten esimerkiksi Teemu Laajasalo saisi myydyksi kirkolle osakeyhtiönsä piispallisia kaitsentapalveluita? Kaikkia ammatteja ei voi yhtiöittää.
Hän siinä saattaisi onnistuakin, taitaa olla niin bisnesmies ja hyvä puhumaan asioita eteenpäin...
Mutta me kaikki muut. Ehkä olen tyytyväinen, etteivät kaikki peruskoulun opettajat ole osakeyhtiöitä. Poliiseista ja sotilaista puhumattakaan. Voitaisiinhan kaikki työ tietysti teettää osakeyhtiöin, mutta mitä siitä sitten hyödyttäisiin? Tilitoimistot varmaan kiittäisivät, mutta saataisiinko tarpeellista työtä teetettyä sen enempää?
-
Okei, minulla iskee johonkin omaan kipukohtaan tuo, että väitetään omien ennakkokäsityksen perusteella toisesta jotain sellaista, mitä tämä ei todistettavasti ole sanonut tai ajatellut. Kuvitelma, että tiedetään toisen ajatukset - ja taka-ajatukset.
Ja ihan poliittisesta tms. mielipiteestä riippumatta. Olen tällä foorumilla siksi joskus puolustanut mm. jotakin epäilyksenalaiseksi (ainakin siihen mennessä aiheetta) joutunutta hellluntailaislähtöistä seurakuntaa, jonka toimintaan en kuuna päivänä itse osallistuisi.
"Et sinä oikeasti ajattele noin" on varmaan satuttavinta, mitä minulle pystyy sanomaan, ja loukkaannun sitten muidenkin puolesta kun heille tehdään samoin.
-
430-kampanjassa on sanatarkasti mm. näin:
"Verosäädäntömme mahdollistaa verovälttelyn"
Tuolla perusteella vaaditaan korjaustoimenpiteenä kaikkien listaamattomien yritysten verotuksen kiristämistä tilanteessa, jossa jopa 10 % on konkurssiin menossa. Siinä menee monelta yrittäjäperheeltä työ ja elinkeino, koko omaisuus ja yleensä velat jäävät muistoksi. Mutta siinä menee työ myös työntekijöiltä, tavarantoimittajat ja alihankkijat joutuvat samassa hässäkässä ongelmiin. Kierre on valmis. Kampanjassa ei sanota, että verovälttely olisi laillista, vaan että nykyinen säädäntö mahdollistaa sen ja virhe korjataan korottamalla kaikkien verotusta. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut ainoa jo ainakin 10 vuotta käytetty veruke, jolla saadaan kotona opittu kateus ja kaunaisuus pintaan, on esimerkki tulonmuunnosta.
Tulonmuunnosta on kirjoitettu näin:
"Muuttamalla tulonsa yhtiön kautta osinkotuloiksi hyvätuloinen ja varakas henkilö voi välttyä ansiotuloverolta ja nostaa tulot yhtiöstään osittain verovapaina nk. huojennettuina osinkoina."
Kuten olen useampaan otteeseen kerrannut, verottajalla on keinot puuttua tuohon. Yhtiön perustamista ei voida estää, mutta sen hyväksyminen verotuksessa vaatii, että se täyttää yritystoiminnan merkit. Yhtiömuoto on myös palkkatyöhön verrattuna raskas ja tiettyyn rajaan asti kalliskin. Se edellyttää kuukausittaista kirjanpitoa, alv-tilityksiä kuukausittain, sairastamista kokonaan omaan piikkiin (eikä työnantajan) ja esim. sosiaaliturvan ml. työttömyysturva heikkenemistä. Toiminnan pitää olla laajaa ja kannattavaa, jotta se edes noiden tekijöiden puolesta kannattaa. Jotta se on riittävän laajaa, joudutaan ehkä palkkaamaan henkilökuntaa, vuokraamaan tai ostamaan toimitiloja, kalustoa jne. Silloin lähestytään verottajan silmissäkin yrittämistä eikä vain palkkasuhteen naamioimista yhtiömuotoiseksi yrittämiseksi.
Päätin, että tämä oli tällä kertaa viimeinen "oppitunti" asiasta. Minulla ei ole nyt aikaakaan enempään. Lähetysseuran hallitus on muodollisesti irtisanoutunut kampanjasta, mutta sen logo on edelleen kampanjan sivuilla ja ilmeisesti kampanjan kululasku tulee. Herättäjä-Yhdistys Lähetysseuran kumppanina saattaa tässä leimautua, mutta se ei näytä haittaavan ainakaan tänne kirjoittavia. Olen joskus kuullut, että jokaisella rehellisellä työllä on siunaus. Konkurssikaan ei ole aina kirous, vaan se on monien talousoppineiden mielestä luovaa tuhoa. Amerikassa yrittäjää arvostetaan vasta sitten, kun hän on yhden konkurssin jo tehnyt ja aloittaa uuden. Suomessa sitä ei tavallinen kansa ole ikinä sallinut. Sen huomaa näitäkin sivuja lukiessa. Ihmettelen, miksi näille sivuille on linkki h-y:n sivuilla ja miksi tänne kirjoittaa niin pieni joukko ihmisiä. Ehkä keskustelun taso on siihen vastaus. Jos joku ihmisryhmä, tässä tapauksessa yrittäjät ja heidän tilanteensa kenties tuntevat, loukkaantuu tällaisesta kampanjasta, eikö se joka tapauksessa pitäisi ottaa huomioon? Tai sitten jos se oli yksi tavoitteista.
Lopuksi pyydän anteeksi, jos ja kun olen loukannut jonkun tunteita.
-
Lopuksi pyydän anteeksi, jos ja kun olen loukannut jonkun tunteita.
Anteeksi annetaan. Näyttää tosin minun silmiini siltä, että vain sinun tunteitasi on tässä asiassa loukattu. Kirjoituksissasi on paljon asiallista tietoa, mutta niiden motiivina on selvästikin tunnekokemus. Saahan ihminen tuntea.
-
Kiitos. Palasin sen takia vielä tänne, että jäi vielä korostamatta tuosta verovälttely -sanasta se mielipiteeni, että miksi tuollaista sanaa käytetään tuossa kampanjassa ja myös politiikassa, jos verovelvollinen kirjaimellisesti maksaa veronsa lain mukaan. Voiko vastaavasti sanoa, että eläkeläiset välttelevät veroja, jos on sitä mieltä, etteivät he maksa tarpeeksi?
Lähetysseura on irtisanoutunut kampanjasta mielestäni kohtuullisen hyvin perustein. Kuta kuinkin juuri niistä syistä, joista pitikin. Olisi voinut toki tehdä sen räväkämminkin. Kampanjan sivuilla ei sitä mainita ja julkinen sana, ml. viime viikonlopun HS poimi sieltä erikseen nimeltä mainiten lähetysseuran nimen. Ehkä he tästä jotakin oppivat. Ainakin soisin heidän oppivan. H-Y on ollut esim. seksuaalitasa-arvokysymyksissä hereillä ja pyrkinyt esille. Näin kai voidaan sanoa. Eikö tässäkin asiassa voisi olla edes hivenen hereillä? Riittäisikö muutama rivi HK:ssa.
Ei tätä maata riidalla rakenneta. Siinäkin mielessä sovun, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, rauhan jne. puolesta toimivat järjestöt ovat korostetusti silmällä pidon alla. Tällaisia lipsumisia ei saisi tulla. Liian moni tässä maassa, aatteesta ja väristä riippumatta, peilaa elämää ja toisia ihmisiä luutuneiden, vuoden 1918 barrikadien takaa. Eikö niitä voida unohtaa? Kaunaa ja kateutta tässä voi varmasti jokainen kantaa, mutta se ei luo uutta, vaan tuhoaa. Tällä kertaa itse olin yrittäjien asialla, koska heidän tuskansa tunnen ja yhteiskunnan tarjoaman ilmaisen koulutuksen, kovan elämänkoulun ja työkokemuksen ansiosta osaan sitä ainakin jollakin tasolla selittää (veroasioita vaikea selittää kansantajuisesti). Joku mainitsi, että raha-asiat, verot jne. ei kiinnosta. Yrittäjä on usein se, joka joutuu vaikeuksien tullessa noita murehtimaan kovalla kertoimella, koska liipasimella on silloin niin suuri joukko muita ihmisiä. 90-luvun alussa moni menetti terveytensä, tarttui pulloon tai päätti itse päivänsä moninkertaistaen läheistensä kärsimykset. Niin ei saisi ikinä enää käydä. Toinen puoli asiassa on se, että yrittäjän menestys pitäisi nähdä myönteisenä asiana. Ehkä se ei ole keneltäkään pois, vaan tuottaa ympärilleen hyvää.
-
verosuunnittelu
-
"Verosäädäntömme mahdollistaa verovälttelyn"
Tuolla perusteella vaaditaan korjaustoimenpiteenä kaikkien listaamattomien yritysten verotuksen kiristämistä
Olisiko se peruste kuitenkin se, että tiedostetaan, että joko on kerättävä enemmän veroja tai leikattava niistä palveluista, joita veroilla tuotetaan?
Pelkkiin leikkauksiin ei voitane turvautua. Tuossa olisi yksi tapa kerätä veroja, eli kerätä sitä niiltä, joita nykyään verotetaan vähän kevyemmin.
Ei se silti kaikkeen riitä, ja kyllä muiltakin vielä joudutaan ottamaan. Sitä en tiedä, ymmärtävätkö kampanjan puuhahenkilöt tämän. Minä ajattelisin, että kun kerran muiltakin niin miksi ei myös yrittäjiltä.
Itse tunnen myös yrittäjiä, joilla menee taloudellisesti ihan kivasti. Olisiko sitten jotain toimia, jotka kohdistuisivat yrittäjistä vain heihin?
-
Osui silmiin tämän päiväinen kirjoitus Mika Ihamuotilalta Arvopaperi-lehden nettisivuilta. Sopii aika monelle nuhteeksi täälläkin:
Mika Ihamuotilalta voimakas kannanotto sosiaalisessa mediassa kansankapitalismin puolesta - ”Ideologia ei yksinkertaisesti saa olla enää vaurastumisen este. Emme enää elä taistolaisella 1970-luvulla”
Ihamuotila on jakanut kuvan tiistain Dagens Industri -lehden kannesta , jossa ilakoidaan ruotsalaisten ostavan jälleen siivun suomalaista teollisuutta, venttiilivalmistaja Neleksen. Kuvaan liittyvässä kommentissa Ihamuotila toteaa, että ”jollemme tue suomalaista omistajuutta, menetämme yrityksiä ja työpaikkoja”. ”Mitä enemmän suomalaiset instituutiot ja kotitaloudet omistavat yrityksiämme, sitä arvokkaampia ja vaikeammin ostettavia ne ovat. Samalla suomalaiset vaurastuvat. Ideologia ei yksinkertaisesti saa olla enää tämän este. Emme enää elä taistolaisella 1970-luvulla.” Ihamuotilan mielestä tuore esimerkki tällaisesta ideäologisesta kynnyksestä on ”nykyinen poliittinen erittäin penseä suhtautuminen osakesäästötiliin”. ”Osakesäästötili on erinomainen väline kannustaa tavallisia ihmisiä säästämään osakkeisiin - nollakorkoisten talletusten tai vaikkapa Veikkauksen pelien sijaan. Näin turvattaisiin suomalaisten säästöjen inflaatiosuoja tilanteessa, jossa nuoremmille sukupolville ei ole odotettavissa merkittävää eläketurvaa. Samalla tuettaisiin suomalaisten pörssiyritysten omistusta ja arvonmuodostusta.” ”En ole nähnyt yhtäkään osakesäästötilin puolestapuhujaa esimerkiksi nykyhallituksen tai virkamiesten puolelta. Lottomainosten sijasta en ole nähnyt hiljattain yhtäkään osakesäästötilin mainosta tai opetusmateriaalia. Tässä on kyse tabusta, jossa tavallisten ihmisten osakeomistamiseen suhtaudutaan kielteisesti vastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa”, Ihamuotila kirjoittaa.
Arvopaperiää
-
Näin se voi olla
-
Mitähän tuo Ihamuotilan toivoma 'suomalaisen omistajuuden tuki' sitten olisi? Sen verran epäluuloinen myönnän olevani, että luulen suuromistajien verhoavan omat tavoitteensa puheeseen pienomistajien tukemisesta.
-
Aihe, kun lähellä mun sydäntä, vaikkakin tyhmää mietiskely rahasta ja sen liikeistä.
Tieädn, että jos on asiaa ja kysym,
yksiä, niin aina voi mennä Ihamuotilan luo tai muiden isokenkäisten.
Olen käynyt ja ihan tavan kansanmiehiä kun juttelee rehellisesti kysymyksistä kasvokkain, jos haluu.