Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: 1944 - 13.08.16 - klo:05:41
-
Missähän ovat linnut vartiopaikoiltaan? Oulujoen ylittävä rautatiesilta paistattelee alkanutta päivää kauniissa auringonkilossa, että olisi siinä puluillakin hyvä olla. Varhainen juna jyristää juuri nyt sillan yli pohjoiseen, mutta ei sellainen ole pulujen elämää sillalla häirinnyt. Taitaa joen yllä jo pari lokkia lentää kuitenkin.
-
Olen aika ummikko ja tietämätön "lintuihminen"...käen ja käenpiian tunnistan ja muutamia
muitakin.
Ääneen tässä vaan ihmettelen itsekseni, lopettaako linnut tyystin laulamisen elokuun
alkupuolella?
Olen jo useamman kerran osunut mustikkametsässä olemaan täydellisessä hiljaisuudessa.
-
Soidinlaulanta on laulettu, poikaset saatu. Monet ovat jo poismuuttaneita, kuten myyrä on minullekin opettanut.
Itse en ole enää juuri muita lintuja nähnytkään kuin mitkä ovat piharuokinnassa käyneet, lisäksi vesilinnut satamassa ja tässä Kilpiäistenlahdella.
Kuulokin on huonontunut. Kuulen kuitenkin ampiaisen pörinän . Ilmastointihormissa on varmaan pesä, kun kylpyhuomeessa ja vessassa se kuuluu. :003:
-
Kurki huutaa tulevan pitkän matkansa riemusta vaiko vaivasta. Linnut ovat pienissä parvissa pellon yllä etsimässä termiikkejä noustakseen ilmoihin ja muotoutuakseen auroiksi. Ei ole vielä se aika, että olisi kyse satojen kurkien joukosta. Mutta se aika tulee ja sellaista isoon auraan lennon näkyä on mahtava seurata. Tunnen itseni sellaisena hetkenä pieneksi ja maahan kahlehdituksi, vaikka olenhan saanut riittävän lavealti kulkea.
-
Vajaan sadan haarapääskyn parvi oli lähtötunnelmiss hetki ennen ukkosta ja kaatosadetta.
-
On se jännä, miten osaavatkin matkustaa kauas ja keväällä taas takaisin tänne.
Luonto kaikkinensa on ihme asia.
-
On se jännä, miten osaavatkin matkustaa kauas ja keväällä taas takaisin tänne.
Luonto kaikkinensa on ihme asia.
Täällä on parheiten einettä poikasten ruokkimiseen. Siinä syy joka kesäiseen visiittiin.
-
Niinpä tuo taitaa olla. :051: :051: :051: :051: :051:
-
Vaasan reissulla näin taas mustavariksia siinä Laihian maisemissa.
Nyt niitä oli enemmän kuin kaksi.
-
Pihamaallamme on ollut jo muutaman viikon siivestään viallinen naakka, ei pysty lentämään. Mitähän sellaisen kanssa pitäisi tehdä? Nyt on hyvin ruokaa maassa ja pensaissa, mutta entäs talvella. Kovasti juoksee aina pensaisiin ja auton allekin piiloon.
-
Vaasan reissulla näin taas mustavariksia siinä Laihian maisemissa.
Nyt niitä oli enemmän kuin kaksi.
Jos ole ymmärtänyt oikein niin mustavaris on laumaeläin.
-
Voi olla niin.
Tälläisille ne näyttivät.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8f/Corvus_Frugilegus_Berlin-2.jpg/250px-Corvus_Frugilegus_Berlin-2.jpg)
Kuva on Googlen kuvahaun kuva.
-
Ehkä naakan kokoinen?
Naakka ilmeisesti selkeimpiä laumalintuja, ainakin mitä täällä kylällä seurailen.
-
Ehkä naakan kokoinen?
Naakka ilmeisesti selkeimpiä laumalintuja, ainakin mitä täällä kylällä seurailen.
Rauhoitettuja naakkoja on viimeisen tiedon mukaan 500000 lintua Suomessa. Olisikohan syytä päivittää lista.
-
Luin jostakin, että naakkojen rauhoitus voitaisiin poistaa. Niillä on vähän luontaisia vihollisia, niin määrä on ihan räjähtänyt. Tiedän perheen, millä naakkojen pesinnän vuoksi tuli kunnon savuvahinko pirttiin. Naakoilla oli tehty pesä savupiippuun niin tiiviisti, että jouduttiin pyytämään katolle pääsevät palokunnan miehet apuun. Linnut olivat kertoman mukaan täyttäneet piippua niin kauan, että pesä ei enää vajonnut.
-
Mitä naakat syö?
-
^
Matoja, ötököitä, siemeniä, marjojakin. Kylälläni ne asustavat kahden aution savupiipuissa, mutta päivisin lentävät syömään aavalle pellolle.
-
Naakkoja näkee nykyään tosi isoissa parvissa.
-
Tänään näin muuten korppeja, oli ilmeisesti supikoira jäänyt auton alle, oli siinä tien reunalla ja korppeja siistimässä paikkaa.
Luonnon siivouspalvelu ja ravintoketju, niinhän sen kuuluukin olla ja mennä.
-
Mökin laiturin edestä ui komeasti koskelo ja sen 11 poikasta
-
Olen parin päivän ajan syöttänyt talvilintuja. Mahdan olla taas ensimmäinen ruokkija koska lintuja on paljon. Sitten kun muutkin naapurit alkavat, niin kävijät vähenee.
Hanhiauroja näkyy taivaalla päivittäin. En usko niiden vielä olevan muuttopuuhissa, vaan poikaset vahvistavat siipiään. Vanhemmat ovat joukkueenjohtajina. Kaklatus kuuluu kivalta kun ne juttelevat mennessään.
-
Vietin viikon kavereitten mökillä, järven rannassa. Aina siellä on ollut laulujoutsenia ja niin oli nytkin, toimivat herätyskellonani :003:. Pitkulaisen järven pohjois- ja eteläpäillä on omat parinsa, ja yöllä yhdentoista ja kahdentoista välillä lennetään selän keskikohtaan reviiriä tarkastellen - ja muistetaan toitottaa varoitusta! Aamulla sama uusiksi.
Mutta tänä vuonna ei ole tainnut pohjoispään parilta pesintä onnistua. Eivät ole tuoneet poikasia näytille, kuten aikaisempina loppukesinä.
Vaan enpä päässyt kaupunkiin kotiuduttuani joutsentenmekastuksesta eroon: Eikös vain sellainen lentänyt ylitseni, kun eilen iltayhdeksän maissa palailin kaupasta.
Laulujoutsen voisi minun puolestani olla nimeltään mölyjoutsen, kun ei se ääni oikein laululta kuulosta. Vai olisiko trumpettijoutsen parempi? Laulurastas toinen, minusta ruotsinkielinen nimi taltrast on kuvaavampi. Puherastas, vai olisiko peräti jankkausrastas, kun sanoo kaiken kahdesti.
-
Tällä korkeudella on jo rauhallista, sillä isot muuttolinnut lähtivät. On sellainen marronajan odotus ilmassa. Tilhejä vielä odottelen. Nykyään ne eivät tässä pihapiirissä kauan viivy, koska harakat syövät pihlajanmarjat rastaiden kanssa.
Metsälle en taida lähteä ollenkaan, sillä kanalintujen poikueita ei oikein näkynyt. Sen tilalle taidan ottaa pienpetojen raudat ja pitää niitä jonkun aikaa hyvissä :003: pyyntipaikoissa. Muutamassa viikossa selviää minkkien tilanne esimerkiksi.
-
Tilhit tulivat ja muutaman tunnin pihassamme vienoa ääntään pitivät. Eihän isolle parvelle pihlajanmarjoja pitemmäksi aikaa riittänyt. Pihalintumme olivat marjat syöneet, että ei ollut kuin "krapsookset"jälellä.
Valmistelin lintujen ruokintapaikan ensi talvea varten: puhdistin maan, laitoin oraviamme varten sellaisen poikkipuun kuusesta rautajuttuun , missä riiputan maitotonkasta tehtyä automaattia, katoksen laitan vasta ensilumilta. Ruokinnan aloitan, kun maa on jäätynyt tai tarpeen mukaan. Samoille ajoille hommaan myös sianitralevyt ja kiinnitän ne leveään lautaan katoksen alle. Siihen kaikki luonnon pienet sovussa mahtuvat ja niitä on nätty ikkunasta katsella.
-
Hanhet parveilevat täällä Suomenlahden rannikolla. Suunnanvaihteluista päätellen eivät vielä varsinaisesti muuta.
-
Tiaiset ja varpuset ' parveilevat' meidän lintulaudalla. Rastaat kiertelevät pihlajissa marjastamassa. Hanhet parveilevat lentoauroina taivaalla täälläkin. Muuttomatka on edessä tuonnenmpana.
Puukiipijä etsii ruokaa ison männyn kaarnasta ja vaihtelua ruokalistaan nokkivat tiaiset pihlajien lehdyköistä. Olisiko hämähäkin verkkoihin jäänyt jotakin poskeen pantavaa.
Varis on nokkela. Kun vien ruokaa koirankupissa, se kääntää kupin nurin ja sitten siirtää sen nokallaan pois ruuan päältä. Jos olen laittanut sämpylän palasia lihapuuron päälle, se erottelee ne ensin sivummalle ja käy puuron kimppuun. Sen jälkeen se hamuaa nokkaansa niin paljon palasia kuin mahtuu ja vie ne kätköihinsä.
Mahdolliset jämät saattaa harakka ehtiä saamaan ennen sen paluuta.
-
Riitta-Mummi kirjoitti linnuista toisaalla, niin jatkan tässä. Tälle viikolle on luvattu monelle yölle ihan pakkasta, joten keskiviikkona laitan automaatin paikalleen linnuille ennen Tervan kaupunkiin lähtöä. Kun tulimme muutama tunti sitten, niin näin miten talitintit ikkunanpielissä etsivät kärpäsiä. Olen havainnut, että kärpäset vetäytyvät laudan rakoihin, mistä tintit niitä sitten löytävät.
-
Kalajoen tienoilla oli joutsenia pellot valkoisenaan.
-
Tänään on ollut antoisa lintuaamu pihassa. Tavanomaisten tiaisten, varpusten ja varislintujen lisäksi näimme pitkästä aikaa harmaapäätikan ison männyt runkoa tutkimassa. Pian siihen lähelle tuli närhi, varislintu toki sekin.
Talipallotko harmaapäätäkin houkutti, sillä myös käpytikka syö mielellään niitä. Yksi oli juurikin naputtamassa palloa.
-
Olen tehnyt saman havainnon, että tikoille kelpaa rasvainen eväs. Yhtenäkin talvena kaksi kotitikkaa olivat pyrstöpuoleltaan ihan mustanlikaiset, kun ne laudassa olevan talilevyn päällä söivät.
-
Ensimmäinen maitohinkillinen 20 lt auringonkukansiemeniä meni. Ihmettelin iltapäivällä, että mikäs lintuja vaivaa, kun taukoa pitävät niin pitkään. Menin katsomaan "automaattini", niin soli tyhjä. Olen hommannut ale-hintaisia säkkejä tänne 3 kpl. Pitäisi tulla jatkuvat pakkaskelit, että voisin ostaa sitä sianitraa parikaan levyä. Silloin on ainakin talitinteille ja tikoille pysyvä ruokinta turvattu. Jotenkin minusta tuntuu, että itra härskiintyy, jos on plussan puolella.
-
Näin tänään kaksi parvea joutsenia, toinen lennossa, toinen pellolla.
-
Ensimmäinen lumisade, ja lintulaudalla on vilskettä. Kymmenkunta tiaista ovat saaneet vieraikseen tikan, närhen ja oravan. Siinä norkoilevat myös harakat, joille ainakin pähkinät kelpaavat.
Mustarastas ja punarinta näyttäytyvät silloin tällöin. Eilen oli varpusten joukossa myös urospeipponen.
Vielä välillä kuuluu joutsenten kailotukset Kilpiäistenlahdelta, mutta hanhia ei enää näy ilmassa . Lähipitäjien pelloilla ovat hanhet tuhansittain pudonneita jyviä matkaevääksi noukkimassa, Hämeen tv-uutisissa näyttivät.
-
Täällä ovat jo kotoperäiset, ei muuttavat linnut enemmistönä. Ylivieskan retkellä näimme mekin joutsenia ja kurkia pelloilla.
-
Toissa päivänä näin suopöllön haahuilevan matalaliitoa.
Aika hieno lintu.
Muutaman kerran nähnyt samoilla paikkeilla ennemminkin.
-
^
Taitaa olla paikka/reviirilintu. Minulla on Peipporämeellä myös pöllöjä, itseni lisäksi, ja yritin niille tehdä pesäpönttöjä. Eivät kelvanneet, mutta onneksi laholaisrastas pesi toisessa. Taidan tuoda pois pihaan ja modifioida ne joillekin toisille linnuille. Ne ovat tehdyt kelta/ruskeasta filmivanerista, mikä voi olla syy, että niitä hyljeksitään.
-
:icon_biggrin: Pöllöt on kivoja ja hasukan näköisiä.
En ole muualla nähnyt suopöllöä kuin tuon yhden nevan läheisyydessä, pellolla matalalla lentäen.
Kai pyydystää saalista.
Niin ja eläintarhassa pöllötalossa olen nähnyt, mutta luonnossa en muualla kuin tuolla tietyllä alueella.
-
No höh, kirjoituserhe...tietty hauskan näköisiä.
-
Minun harvinaisin pöllöni on varpuspöllö, sellainen ihan pieni, paljon alle 20 cm. Siitä on jo aikaa, kun hiihtelin Iso-Onnettoman rimmillä etsimässä kotkan pesäpuuta, niin yhdellä kuivalla hehtaarin kokoisella kankaalla oksantyngällä istui pieni pöllö. En sitä siellä tuntenut, vasta kotona katsottuani lintukirjasta tajusin sen varpuspöllöksi. Sen sanotaan olevankin syrjäisten alueiden lintu, mutta sanotaan myös, että sen pitäisi talvella tulla ihmisten ilmoille. Riippuu tietysti ravintotilanteesta, että missä se asustaa.
Hasukkuus ei haittaa :039:
-
:icon_biggrin: :039:
Näin kaksi korppia.
Kun olin ajelemassa.
Hasuka oli niitä nähdä.
-
Tilhiparvi noin 200 lintua lenteli ja meidän pihan pihlajissa, jotka ovat marjoja pullollaan, oli vihdoin muutama tilhi.
-
Vein pojan tytölle, pikku neidille lintukirjan viime keskiviikkona.
Kun äitinsä kertoi, että oli kauan katsellut tilhiparvea joka putsasi pihlajoista marjoja.
Ei ollut hievahtanutkaan pitkään aikaan paikoiltaan, niin mielenkiintoista oli katsella.
No minä mummona ja vaarinsa myös olemme aina olleet "lintubongareita" -lapsesta alkaen.
Samoin omat lapseni.
Kirjasta katseltiin heti tilhen kuvaa ja sitten punatulkkuja, tiaisia ja pöllöjäkin.
Se on hauskaa.
Piirsin myös linnun kuvia kun hän väritteli värityskirjaansa.
Hauskaa, eli "hasukaa" sekin oli ja ensi ke-to taas saamme yhdessä iloita ja tehdä asioita.
Innolla odottelen, että pääsen sinne starttaamaan.
Nyt kun olin tyttären perheen luona pe-la niin siellä katseltiin rapisevaa pöllökirjaa, pikku Mies on n. 7 kk ja tuntuu tykkäävän kun luen hänelle samoin kuin pikku neitikin tykkää siitä.
Molempien vanhemmat sanoneet, että lukeminen on oikein mummon ja heidän, lastenlasten juttu, oma juttu. :060: :051: :051:
-
Pitkän ajomatkan aikana näin kaksi isoa joutsenparvea pelloilla.
-
Närhi tuli syöttöpaikalle, johtuneeko lumesta. Oravaakin odotan.
Talin syöttäminen näyttäisi säästävän siemeniä.
-
Kaksi joutsenta nähty, viipyilevät vielä.
-
Joutsenet eivät pidä kiirettä. Niin kauan kuin on ruokaa pysyvät täällä. Tilhiä tässä odotelen. Pari on nähty pihan pihlajissa a yksi parvi lennossa, mutta syötävää on todella runsaasti ja nyt niitä syö vain muutaman marjan päivässä mustarastasparisriskunta.
-
Täällä ilmeisesti aikoo yksi mustarastas talvehtia. Käy kysymässä sapuskaa ajoittain terassilta.
-
Linnut olivat Pikku-ukkojen nro II ihailun ja kiinnostuksen kohteena toissapäivänä meillä kyläillessään. En tullut kysyneeksi näkevätkö Punavuoressa muita kuin lokkeja.
Antoisan ikkunanäkymän ääressä he viettivät parituntisen, kiikarilla ja ilman.
Sattuivatkin lähes kaikki meidän vakikävijät laudan tienoolla pyrähtelevän, harmaapäätikkaa myöden. Molemmat oravat esittelivät trapetsitemppujaan ja sekös poitsuja ilahperitystä ruokakupista.dutti.
Minulla olisi pari valokuvaa elättivariksistani Kaisasta ja Klaus´ta ruokailemassa koiranruokakupilla. Jos saan apua, saatan linkittää ne, tai ainakin toisen.
-
Meidän pihlajista marjat vähenee kuuden mustarastaan ja yhden laulurastaan voimin. Mustarastaiden määrä on hyvin kasvanut kahdesta ympärivuotisesta.
-
Lintuja syömässä on lopulle 40. Tikka ja orava puuttuvat syömäpopulaatiosta. Talin syöttämisestä on tyytyväinen olo.
-
20 minuutissa korjasin lintujen syöttöpaikan eilisen "ongelman", ymmärrän toki koirankin ruokalystin. Koira on meille perin tuttu. Lopuksi laitoin koko paikan ylle viimetalvena hyväksi havaitun aurinkokatoksen, sillä se estää lumea tukkimasta meijerikannuun tekemäni kapeat siementen valumisraot.
Me hyväksymme harakat ja oravat sekä tikat samoille eväille, kotoperäisiä lajejahan ne ovat.
-
Pääsin näkemään puukiipijän lähempää kuin koskaan. Sievä pieni siivekäs.
-
Puukiipijä onkin hauska tuttavuus.
Joskus rakensin puukiipijän pönttöjä, vähän erilaisia kuin normi linnunpöntöt.
Mutta ei niissä tainnut koskaan pesiä lintuja.
Mutta siinä jossain teini-iässä olin hyvinkin mukamas "lintumies" -tai -nainen. :003:
-
Miksiköhän minä en näe ja tunnista hienoja ja harvinaisia lintuja?
Ehkä se johtuu asuinpaikasta?
-
Miksiköhän minä en näe ja tunnista hienoja ja harvinaisia lintuja?
Ehkä se johtuu asuinpaikasta?
Kaikki linnut ovat omalla tavallaan hienoja. Ne yleisimmätkin.
-
Oudon rauhattomia ne on mielestäni.
-
Pikkulintujen aika on toinen kuin isojen. Kondori on todella lunki verrattuna kolibriin.
-
Punatulkkuja eväitten syönnissä pihassa ihan, ihan paljon. Toin uuden säkin 25 kg Muhokselta. Ennenkuin huhtikuun loppua katsellaan, niin säkillisiä mennenee 6-8 kappalein. Talin syöntiin saisi tulla tikkakin.
-
Kottarainen
https://www.youtube.com/watch?v=1En1tbuZ5sE
-
Tilhiä pyörii meidän pihlajissa
-
Lintujen ruokintapaikka on nyt hyvässä mallissa, kun sain Oulusta kaurojakin. Asetin yhden syöttimen lähelle maanrajaa, niin närhet ja harakat sekä jokunen varpunen saavat hyvää syötävää. Tarkoitin niitä myös punatulkuille, mutta ovat menneet pois. Uskallan olla melkein kaksi viikkoa pois, että ruoka ei pääse loppumaan, kun huomenna tankkaan piripintaan. Ja vielä kauroja kuusen alle maahankin.
-
Isommat linnut, närhi ja harakka, käyvät eriaikana syömässä. Taitavat vähän kyräillä toisiaan. Tintit eivät pelkää, vaan einehtivät omalla ajallaan. Sain taas lisää läskiä Oulusta, minkä 60 cm pitkän levyn kiinnitin ensin lautaan ja sen sitten syöttöpaikan katoksen alle. Näytti olevan paljon lihaakin levyssä, mutta annan sen nyt olla, sillä siitä kohtaa levy "ylistyy", kun linnut eivät saa sitä syödyksi. Irroitan sen joskus puukolla pikku sipareina maahan, kyllä isoille linnuille kelpaa. Olisi kait tuosta lihasta pemnmikaaniksikin, sillä ahava ja aurinko sen kuivattavat ja kypsyttävät. Minulla on Kaariinan eväs, en tarvitse intiaanien tai muiden purppurarinteiden ratsastajien "ytyruokaa". Kirjoissa kerrotaan, että pemmikaanissa on ollut hiekkaa, buffalon karvoja ja eltan haju vielä päälle.
-
Sää hönkii eteläistä virettään, siis plussa-asteita ja sataa vettä lumen päälle. Tiedossammehan on, että inhasta idästä muutaman päivän päästä tuulehtivat arktiset kelit, ne retliininpunaiset pakkaset. Sellainen tietää rämeitten kanalinnuille huonoja aikoja. Olen nähnyt miten esim teeri pudottautuu lumikieppiinsä pakkasta pakoon pehmeään lumeen. Nyt lumen jäistä pintaa ei lintu voine läpäistä, ainakaan "lennosta vaan"-menetelmällä. Paikallisella kielellä kieppi on hyyvvys. Taitaa tulla piiloutua sanan muunnoksesta hyypeytyä. On sääli tällaista ajatella, koska kanalintuja on muutenkin vähän. Sinne kieppiinsä teeri järjestää kloakistaan lämpöpatterin kynsiensä alle. Kaikkea sitä tuli jo poikasena tutkituksi.
-
Ihmisen pahuus vai poikien tyhmyyskö on syynä moiseen tekoon! Olen raivoissani ollut iltapäivästä kun luin ensimmäisen uutisen tästä järjettömästä ampumisesta.
Kyhmyjoutsenuros on meidänkin hyvä tuttumme Pikku Vesijärven joutsenperheen isänä. Toissakesänä se isännöi kahdeksanpäistä poikuettaan. Viime vuona taisi pikkujoutsenia kuoriutua viisi.
Kuinka tässä käynee ? :097: Katso, ja kauhistu;
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2334308
-
Tässä aiempi juttu ESS;ssä;
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2334277
-
Uusin uutinen kyhmyjoutsenesta;
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2334335?ref=luem
Kiitos Jaana !
-
Jospa se nuoli olisi vain nahkan alla kiinni. Tympeä ihminen tekee tuollaista. Sakkoja pitäisi määrätä.
-
Hinta joutsenen ampumisesta on n. 570 euroa. Isi maksaa, jos poitsu on joululahjajousella leikkinyt.
-
Joutsen on nyt päässyt eroon nuolesta. Uusin uutinen Heinolan lintutalosta.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2334352
-
Hyvin taitaa onneksi käydä;
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2334398
Kyhmyjoutsen on harvinainen talvella muualla kuin rannikolla. Tämä pariskunta on Lahden ylpeys ja ihastus.
Joutsen on kansallislintumme. Sitä, eikä muitakaan lintuja saa kohdella raakalaismaisesti !
-
Nyt Riku Routo ( Moottoripyörämuseo ) kävi toimeen. Meillä Matti sanoi heti kameravalvonnan olevan tarpeen.
Riku on mainio mies monessa asiassa. :109:
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2335395
-
Onnellinen loppu joutsenparilla. Kohtaaminen tapahtui Vääksynjoella jonne yksin jäänyt puoliso oli siirtynyt Polttimon sulalta. Molemmat joutsenet ovat naaraita. Se oli toinen pariskunta joka sai paljon poikasia Pikku-Vesijärvellä.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2336753
-
Meillä on nykyään pihalla elättinä rusakko. Kun varislemmikkini Klaus kuoli, niin Kaisaakaan ei ole juurikaan näkynyt.
Jouluksi hankkimamme kauralyhde alkoi maistua rusakolle. Se laskettiin alas hangelle, ja siinä se tottui elätiksi.
Nyt sille laitetaan kauranjyviä lautaselle, kaalia ja porkkanoitakin. Parhaiten maistuu kaura. Iltahämärissä, joskus jo klo 17 jälkeen se saapuu apajalleen. Se ei pelästy kadulla liikkuvia autoja tai ihmisiäkään.
Myös tiaiset käyvät huvikseen sillä ruokinnalla kurkkimassa mitä on tarjolla. Niille laitetaan lintulaudalle päivittäin linnunsiemeniä ja pähkinöitä.
Närhi ja mustarastas syövät maasta jotakin laudalta pudonnutta. Pikkuvarpusia näkee harvakseltaan, mutta hömötiaisia en ole nähnyt lainkaan.
-
Jatkan rusakosta tähän lintu-sivuun, vaikka elukoille on omakin jossakin foorumin uumenissa.
Ruokimme sitä yhtä säännöllisesti kuin lintujakin. Sillä on oma ' lautanen' omenapuun lähellä. Siihen Matti laittaa joka päivä kourallisen tai pari kauroja.
Voi kuinka oli säälittävä nähdä se eilen illalla istumassa hangella, eikä ruokaa näkynyt lainkaan.
Lumisade peitti lautasen, ja vasta aamulla ehdimme tarkistaa jäljet
siinä tietämillä. Se ( ne ) olivat yrittäneet kaivaa lautasta kymmensenttisen lumen alta. Kovasti oli loikittu ympäriinsä, epäilin jo supikoiraakin.
Nyt on syöttöpaikka kunnossa, ja ruokaa lautasella, joka on oikeasti muovisangon kansi ja
hyvä tähän tarkoitukseen.
Kun Matti aamupäivällä siinä askaroi, tuli kohta sen jälkeen mustarastas tarkastamaan tarjoilun. Pitäisiköhän sillekin laittaa oma, jossa löytyisi esim. viinimarjoja minun pakastimesta.
Hoivavietimme koiran kuoleman jälkeen panee toimimaan näin.
-
En näe mitkä linnut laulavat, mutta kuulen mahtavan konsertin pihaln pensaikoista.
-
Tikat pärryttävät, mustarastaat viheltelevät, sepelkyyhky kujertaa... Tusinan joutsenen parvikin lensi jossain Kotkan ja Helsingin välillä.
-
Aika konsertti oli äsken kirkon viereisellä hautausmaalla, siis lintuja puustossa.
En oikein niitä tunnista.
-
Unohdin kurjen. Senkin olen jo kuullut ja nähnytkin, tosin vain yhden.
-
Meidän mustarastaamme, uros, käyttäytyy rohkeasti. Syötyään maasta mitä olen sille tarjonnut se jää siihen ruokinnalleen kyhjöttämään usein viideksi minuutiksikin. On kuin patsas paikallaan.
Mietin, onko se reviirin puolustusta, vai ruokalepo.
Aamulenkillä poikkesimme Polttimon sulalla katsastamassa vesilinnut. Se kuuluisa joutsenpari oli siinä. Ne olivat vedessä, mutta kanadanhanhipari oli rannalla, kuten lukuisat sorsatkin. Jään reunalla uiskenteli isokoskeloita, uroksia.
Suuri hanhiaura suoritti ylilennon hiljalleen kaklatellen. Suunta oli kaakosta luoteeseen.
-
Välillä hukassa ollut mustarastas on palannut pihaamme ja laulaa lurittelee kauniisti.
-
Se piipahti täällä meillä ! :icon_lol:
-
Viikko sitten katselin Kallion kirkontornin naakka- ja varisparvea, oli äänekäs joukko pesimäpaikoistako lie kinastelleet. Nyt on alkanut lokit kurvailemaan taivaalla ja talojen katoilla istuskelemaan. Pesän rakennus puuhat ilmeisesti menossa. Oletteko muuten koskaan nähneet pulun poikasta? Itse en muista nähneeni, vai liekö kuoriutuvat täysikasvuisina? :icon_eek:
-
Pulut taitavat pysyä pesäkoloissaan lentokykyisiksi asti. Lukiossa luokkamme oli koulun ylimmässä kerroksessa ja ilmastointiaukoista tuleva kujerrus ja mieto guanon tuoksu tulivat tutuiksi.
-
^Asuessani katonrajassa ei tutuksi tullut guanon tuoksu, mutta lintukirpun puremat kyllä.
Linnusta toiseen, onkohan viherpeippokanta elpymässä? Aika paljon juuri niiden ääntä on kuulunut, kun olen käynyt kävelyllä.
-
Lintukirpun puremat ovat tuttuja meillä. Linnunpönttöjen puhdistuksen jälkeen Matin iholla on niiden tikkaamia jälkiä, pieniä jonomuodostelmia.
Minua puolestaan on joku yöllinen ' kulkija' purrut nilkkoihin ja selkään. Ne ovat yksittäisiä ja kovasti kutiavia. Olisiko eilisen ikkunoiden pesun aikana avoimista ikkunoista tunketunut jotakin purevaa sorttia sisään.
Kovasti olen väsynyt vaikka nukuin yhdeksän tuntia. Mikä lie tämäkin vaiva.
-
Kaivoin veneilykiikarit esiin, bongasin naapuritalon dooriksen ja hautasin kiikarit taas myöhempää käyttöä varten. :icon_eek:
-
Mustarastas on noussut jo V-heittoonkin. Ruokintapaikallamme on vilinää.
-
Suuri ilo ! Kuolleeksi luulemani Klaus-varikseni on palannut. Missä lie ukko-paha on talvensa viettänyt kun kovasti laihtuneena tuli reissusta.
Kyykin pihassa ja kummastelin kun tuli lähelleni rohkea varis. Sitten tunnistimme toisemme, ja ilo oli melkoinen. Se jutteli kanssani tovin, ja sai sitten tietysti herkkuja
jotka se vei tuttuihin kätköihin.
Kaisa siinä vieressä ujona seuraili kuten ennekin.
-
Mun bongauksia:
Joutsenet, telkkä, isokoskelo (luultavasti), töyhtöhyyppä, mustarastas ja sepelkyyhky.
Kurkea en ole vielä nähnyt.
-
Ei mekään vielä ole nähty, mutta äsken kuultiin kun se joikasi pilven takana.
Puukiipijä näyttäytyy päivittäin , ja mustarastas asuu pensasaidan alla.
-
Minä en ole vielä kuullut kurjen ääntäkään.
Äitini aina sanoi kun olimme lapsia...ja sanoo edelleenkin näin tähän tapaan:
"Kun kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle"
Mutta ainakin serkun miehellä on verkkoja vielä jään alla ja iskukoukkuja ja pilkillä käyvät kuten poikanikin perhe käy.
Toinen äitini sanonta oli / on keväällä:
"Ei saa roikotella keväällä liian aikaisin pienillä vaatteilla"
Ja kai se niin onkin, roikkaa kylmä helposti vaikka jo tuntuisikin keväältä auringonpaisteineen.
Lasteni isomummo (isän puolelta) sanoi aikaisin keväällä jo näinkin:
"Nautitaan nyt kesästä"....hänen ajatuksensa oli se, että kesä kuluu niin nopeasti aina.
Tästä tuli pieni muistelukronikka nyt tähän, kun kurjen äänestä aloitin vanhempieni ja viisaampieni mietteitä.
Miten ne siis nuo ainakin aina näin kevättalvellakin nousevat mieleeni.
Olisiko se, että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa...ja jos ei taida niin muistaa ainakin.
Vielä, kun muistaa.
Lintuja on kyllä mukava seurailla ja osin tunnistaakin.
Puukiipijää en ole nähnyt vuosikausiin. :eusa_angel:
-
Tätini pisti tekstarin, kertoi laitelleensa pönttöjä ja että nyt odottelee maahanmuuttajia :003:
-
En ole kurkia vielä nähnyt/kuullut...olenkohan liian vähän ulkona... :icon_sad:
Tänään kävelylenkillä näin melko ison parven lentävän auramuodostelmassa, sen tunnistin
että ei kurkia eikä joutsenia, varmaankin jotain hanhia luulisin.
-
Tuskin on huhtikuu ja jo kuuluu peipon laulua!
-
Peippoa en ole nähnyt vielä mutta eilen ajellessa näin 16 kurkea pellolla, yleensä en ole noin isoa parvea kurkia bongannut.
-
Tänään sitten näin kurkiakin, aika runsaastikin pellolla, samoin joutsenia,
ja aivan valtava parvi hanhia lennossa.
-
Tästä kuulee muutamien tutuimpien lintujen laulelua;
https://audioboom.com/posts/1289234-kiurun-korkea-veisu-kevaalle
Linnun kuvaa klikkaamalla ko. sivu aukeaa.
Minulle kiurun liverrys on vierain. Sitä kuulee kaupungissa harvoin. Sensijaan rastaiden ja punarinnan äänet tunnen.
Yleisesti en tunnista lintuja hyvin äänistä.
-
Olen aika huono lintuihminen...kiinnostaisi kyllä...
Sattumalta johonkin törmään...
Eilen kyllä kun piipahdin pikipäin kotimökillä, tarkoituksella ajelin pikkuteitä (pyöräreittiäni)
pitkin sieltä pois...ja se palkittiin...kerroin eilen tänne.
Mutta sen lisäksi olen melko varma että näin kotimökin pihapuussa käenpiian, mutta
voiko olla tähän aikaan vuodesta?
Ei äännellyt, se olisi vahvistanut asiaa.
Siellä pihapiirissä edelleen pystyssä 3-4 metriä korkea laho koivun rungon pätkä,
ilmeisesti loistohotelli käenpiialle.
-
Mutta sen lisäksi olen melko varma että näin kotimökin pihapuussa käenpiian, mutta
voiko olla tähän aikaan vuodesta?
Miksei voisi olla? Vanhempien lähteiden mukaan muuttavat huhti-toukokuussa, ja kaikkihan nuo ilmaston lämpenemisen myötä muuttuvat yhä aikaisemmaksi.
Punarintaa kuulin tänään ensimmäisen kerran tänä keväänä. Varmaan niitä on ollut aikaisemminkin, mutta en ole ollut sopivasti ulkona kuuntelemassa. Punakylkirastaita myös tullut.
-
Lumitilannekartta kertonee paljon lintujen muutosta. Jossain Värtsilän - Pietarsaaren korkeudella on lumiraja menossa. Lapissa on vielä "retuliinia" väriä ylejään ja V-heitossakin sinisellä. Ei tänne kaikilla ole kiire. Peippo on jo tullut.
-
Seitsemän joutsenta ja kolme kurkea Helsingin-reissun saldo. No joo ja yksi fasaanikukko, mutta se oli bussin ikkunasta Tampereella, eli olisin bongannut kauemmas poistumattakin. Tietysti normi varikset, naaakat, lokit sun muut siihen päälle. Yksi vapaa kissa ja yksi kantokopassa.
-
Olisin tyytyväinen, jos Veneheitossa olisi fasaaneita luonnossa. :039:
-
Ampuisit niitä tietysti pataan :eusa_angel:
-
:icon_lol:
-
^
Nuorempana vuorenvarmasti. Nyttemmin en ole halunnut metsästysaseitani tuhrata. Luovun kaikista aseistani 25.4. antamalla ne poliisille ja siten pääsemällä eroon ao rekisteristä. En kuitenkaan kamerallakaan ala metsäneläimiä osoittelemaan.
-
Hassut punakylkirastaat. Niitä pomppi pihallani kaksi, kuuntelivat pää kallellaan missä mato luuraa, sitten nokkaisivat ja vetivät sen pintaan, kumpikin omansa. Jossakin vaiheessa jähmettyivät kumpikin paikalleen samaan asentoon, nokat samaan suuntaan. Tuliko ähky? Vai onko jossakin haukka? Jossakin vaiheessa seuraan liittyi kolmas, ja peippokin, ja ruoanhaku jatkui. Punakylkirastaita ja punarintoja kumpiakin sekä kuulostaa että näyttää olevan nyt tosi paljon.
Sen käenpiian tilaisin jossakin kohtaa kesää piikomaan tänne itselleni, ruokapalkalla. Eli silloin kun muurahaiset taas yrittävät invaasiota keittiööni. Täällä olisi silloin yhdelle käenpiialle tai parillekin pöytä kirjaimellisesti katettuna :icon_lol:. Muurahaiset niille kuulemma maittavat.
-
Hassut punakylkirastaat. Niitä pomppi pihallani kaksi, kuuntelivat pää kallellaan missä mato luuraa, sitten nokkaisivat ja vetivät sen pintaan, kumpikin omansa. Jossakin vaiheessa jähmettyivät kumpikin paikalleen samaan asentoon, nokat samaan suuntaan. Tuliko ähky? Vai onko jossakin haukka? Jossakin vaiheessa seuraan liittyi kolmas, ja peippokin, ja ruoanhaku jatkui. Punakylkirastaita ja punarintoja kumpiakin sekä kuulostaa että näyttää olevan nyt tosi paljon.
Sen käenpiian tilaisin jossakin kohtaa kesää piikomaan tänne itselleni, ruokapalkalla. Eli silloin kun muurahaiset taas yrittävät invaasiota keittiööni. Täällä olisi silloin yhdelle käenpiialle tai parillekin pöytä kirjaimellisesti katettuna :icon_lol:. Muurahaiset niille kuulemma maittavat.
Punakylkirastas oli avokompostimme vakio vieras ja laulaa todella kauniisti.
-
Kankaalassa on pih
-
^
En kyllä ymmärrä, että mitä olin painanut, kun toi teksti jämähti paikoilleen. Siis Kankaalan pihassa on vielä lunta,jäätä ja routaa, että lintuiset pienoiset syövät antamiani ruokia. Ovat syöneetkin sitten viime lauantain muutakin kuin vain arvomuonaa eli pähkinärouhetta.
-
Näin auton ikkunasta jonkin suuren petolinnun lähellä pikkutietä puun oksalla. Värityksen ja koon puolesta muistutti eniten maakotkaa. Olen nähnyt niitä ennenkin mutta vähän kauempaa, ilmasta -kerran onnistuin ottamaan suttuisen kuvankin jättilinnusta taloni läheisen puun latvassa, mutta ei siitä selvää saanut. (Olen siis epäillyt havaintojani) Huhtikuun lopussa/ tämän kuun alussa näin harvinaisen tapahtuman auton ikkunasta sivusilmällä petolinnun hyökätessä saaliin kimppuun. Vaikuttavaa, tämänpäiväinen tapaus oli kuitenkin lähempänä. Kanalintuihinkin vielä "törmää" metsissä, tänään viimeksi.
-
Nyt on pöhinää kirjosieppo-uroksella kun kaksi naarasta pyörii pesän ympärillä.
Voi, voi ! Lemmikkivarikseni, Klaus kyttää sinitiaisen pöntön lähistöllä. Se kuulee pesästä poikasten ääniä ja odottaa suupalaa. Ei ne poikaset ole vielä läheskään lentokykyisiä, sillä syöttöä olen seurannut vasta muutaman päivän ajan.
Klausilla ja Kaisalla on varmaan omat poikaset pesässä. Pesää en tiedä, se on jonkin matkaa itään. Sinne Klaus kantaa suurimman osan antamastani ruoasta.
Miksihän variksenpoikasia ei juuri näe vanhempiensa kanssa. Toisin on harakoilla, ne tulevat pihoihin koko perheenä.
-
Tukkakoskelo pesii taas mökkimme liiterin alla, käy hieman uhittelemassa välillä, kuitenkin siellä on pakko asioida, yritämme olla häiritsemättä touhua.
-
Näitä lintuketjuja onkin 2kpl, vastasin tähän kun oli ylempänä. Voisiko toisen sulkea?
-
Minusta olisi kätevämpää, jos tämä suljettaisiin. Havainnointi jatkuisi kätevämmin aikajärjestyksessä, eikä seuraavaan ketjuun tulisi yllättävää (mahdollisesti kuukausienkin mittaista) katkoa. Pakkoko kaikkien ketjujen loppuessaan tasan kymmensivuisia on olla?
Edit: tai no joo, näkyyhän tässäkin jo tämänpäiväistä juttua. Puhutaan paljon linnuista niin kiritään ketju numero 29 äkkiä kiinni!
-
Leppälinnun pitäisi olla yleinen, mutta jostakin syystä olen nähnyt niitä kovin harvoin. Ehkä silmäni eivät ole viritetyt sille taajuudelle? No,eilen kuitenkin olin näkevinäni sellaisen sekunnin ajan piha-aitani tolpan nokassa. Jälkeenpäin tuli epäilys, oliko sittenkin punatulkku, joiden kutsuääntä täällä edelleen kuulee. Oli kovin lyhyt aika tajuta näkemästään mitään, mutta alta punaista, päältä tummaa se oli, ei peipponen, ja jotain naamarimaista oli olevinaan. Mutta vannomaan en mene.
-
Mansipaani kirjoittaa mahdollisesta kotka-havainnostaan. Tuntematta aluetta sanoisin, että ei kotka ihan harvinainen ole. Täälläkin kotkalla on tietämäni mukaan pesäalue 20 km päässä. Sukulaistalon pihasta nappasi kotka loppukesällä jo aika kokoliaan kissanpennun ja lähti sen kanssa lentää rehjustamaan Iso-Onnettoman suuntaan. Naapurin pienemmän kissanpojan söi kanahaukka meidän lustepellon laidassa kannon päällä. Kyllä senkin kissan perään monet etsinnät ja kutsumiset tehtiin.
Kotkan erottaa muista haukkalinnuista sen resuisen olemuksen ja koon perusteella, ei se sujahtele nopeasti, vaan lento on ison linnun raskasta menoa.
-
Meillä on täällä mökillä hauska kimppa. Sinitiaisella ja kirjosiepolla on yhteispönttö, jota molemmat parit käyvät ruokkimassa. Pöntön sisäisestä elämästä ei ole tietoa, näemme vain liikenteen pönttöön ja pois sieltä. Viime kesänä oli sama juttu. En tiedä kuinka yleistä tälläinen asuminen on. Meillä on kymmenen pönttöä, joten luulisi tilaa riittävän. Pöntön lentoaukko on länteen ja luoteen välisessä suunnassa ja tarkkailu on helppoa, kun se on vain neljä-viisi metriä ruokapöydästä.
-
Ompa jännä juttu. Eihän tappelu kyllä kenellekään kannata.
Oulussa joskus 1985 kesälle tein kolhoosipöntön valmiista laatikosta siten, että sisälle panin kovalevystä ristin ja ulos eri kulmille reiät. Kyllä sitä kovin tutkittiin, vähän tapeltiin ja pönttöä ei kukaan hyväksynyt lopultakaan. Olen netistä lukenut, että pikkuvarpusille voisi kolhoosipönttörivistö kelvata.
-
Kimppakämpän luukulla on välillä kinaa vuoroista. Molemma pitävät lujasti puoliansa ja tällä hetkellä tilanne on rauhallinen, mutta varmaan tulee vielä tungos tilanteita.
-
Olen samaa mieltä, että kimppakämppä-nimitys on parempi.
-
Mansipaani kirjoittaa mahdollisesta kotka-havainnostaan. Tuntematta aluetta sanoisin, että ei kotka ihan harvinainen ole. Täälläkin kotkalla on tietämäni mukaan pesäalue 20 km päässä. Sukulaistalon pihasta nappasi kotka loppukesällä jo aika kokoliaan kissanpennun ja lähti sen kanssa lentää rehjustamaan Iso-Onnettoman suuntaan. Naapurin pienemmän kissanpojan söi kanahaukka meidän lustepellon laidassa kannon päällä. Kyllä senkin kissan perään monet etsinnät ja kutsumiset tehtiin.
Kotkan erottaa muista haukkalinnuista sen resuisen olemuksen ja koon perusteella, ei se sujahtele nopeasti, vaan lento on ison linnun raskasta menoa.
(En kyllä oikeasti huomannut että oli jo avattu ketju no. 29, livahti jotenkin silmien ohi)
Saattoi olla myös kalasääski. Niitäkin on täällä, tosin minusta sillä ei ollut valkoista päätä, mutta jotain valkoista olin näkevinäni (se oli selin minuun) vatsapuolella. Muistikuva vähän hämärtyy. Jokatapauksessa melkein kokoruskea lintu, jonka ohitse ajoin autolla.
-
^
:039:
-
Juuri nyt olen kahden metrin päässä räksänpoikasesta. Sillä on vielä niin töpö pyrstö, että mahtuu keikkumaan poikkiraudalla, joka ikkunanpuitteisiin jostakin syystä on kiinnitetty (ja josta ei koskaan ennen ole ollut mitään iloa; onpa vain vaikeuttanut ikkunanpesua). Pörröinen rääpäle räksyttää emolta ruokaa :) Madot on varmaan sateiden jäljilta hyvin pinnassa.
Edit: Varovasti hiipien hain kameran ja kuvasin, valo tosin tuli hankalan vastaisesta suunnasta. Ja eiköhän linssiluteeni kiitokseksi ruikannut suoraan ikkunaan!
-
Juuri nyt olen kahden metrin päässä räksänpoikasesta. Sillä on vielä niin töpö pyrstö, että mahtuu keikkumaan poikkiraudalla, joka ikkunanpuitteisiin jostakin syystä on kiinnitetty (ja josta ei koskaan ennen ole ollut mitään iloa; onpa vain vaikeuttanut ikkunanpesua). Pörröinen rääpäle räksyttää emolta ruokaa :) Madot on varmaan sateiden jäljilta hyvin pinnassa.
Edit: Varovasti hiipien hain kameran ja kuvasin, valo tosin tuli hankalan vastaisesta suunnasta. Ja eiköhän linssiluteeni kiitokseksi ruikannut suoraan ikkunaan!
Jos ikkunasi on normaalia alemmaksi ulottuvaa mallia, niin sen ulkopuolella on oltava poikkirauta turvallisuussyistä sanovat rakennusmääräykset. Älä sure meilläkin on.
-
Lintujen kimppakämpässä (sinitianen kirjosieppo) on ruuhkaa neljän ruokkijan tuodessa ruokaa jatkuvasti poikasille. Muuten meille kaikki näyttää samalta kuin aiemmin.
-
Lemmikkivarikseni Klaus oli noussut terassille odottamaan aamupalaansa kun tulin saunalta pyykkihommista.
Selvästi se tarkkailee liikkeitäni ja ilmaisee itsensä ja tarpeensa sen mukaisesti.
-
Eilen löysin puukiipijän pöntön ja ostin sen heti pois
-
Mökilläsi voi olla sille tarvetta. :039:
-
Mökilläsi voi olla sille tarvetta. :039:
Ainakin täällä puunrunkoja kiertelee puukipijä :023:
-
Puukiipijä on hauska tuttavuus.
:051:
-
Meilläpä pikkuvalputet saivat poikasensa lentokykyisiksi. Harakoista ja rastaista en lukua pidä, saavat elää ja olla kunhan ovat siististi. Talvella ruokinkin.
Pääskyjä lentelee, mutta eivät pysy meillä.
-
Jos ikkunasi on normaalia alemmaksi ulottuvaa mallia, niin sen ulkopuolella on oltava poikkirauta turvallisuussyistä sanovat rakennusmääräykset. Älä sure meilläkin on.
Siitä varmaan juuri on kysymys. Miten tuo rauta mahtaa lisätä turvallisuutta? Asuntoni muuten on ihan maan tasalla, joten korkealta en putoaisi.
Lintuasiaa, Ylen sivuilla juttu mies ja kurki (https://yle.fi/uutiset/3-9678462). Muistelen tuosta tai vastaavasta "pariskunnasta" joskus nähneeni lyhyen dokumenttifilminkin. Kookka-kurki on jo ylittänyt vanhimman rengastetun kurjen iän (mikäli Wikipediaan on uskominen).
-
Meillä tiaisen ja kirjosiepon kimppakämpässä oli enää kirjosieppo syöttöhommissa, joten poissaollessamme on sinitiainen ilmeisesti saanut pesueensa ilmaan.
-
Meillä tiaisen ja kirjosiepon kimppakämpässä oli enää kirjosieppo syöttöhommissa, joten poissaollessamme on sinitiainen ilmeisesti saanut pesueensa ilmaan.
Kannattaa ihan mielenkiinnosta tarkastaa pönttö syksyllä. Minulla on omat epäilykseni pöntön sisällyksestä, mutta toivottavasti ne ei osu oikeaan.
-
Eipä erikoisempia lintuhavaintoja. Varispoikue pihassa. Poikaset on jo isoja, mutta yhä yksi kerjää ruokaa emolta pyrstö ja siivet väristen. Niitä on neljä, joista yksi on ihan varmasti nuori ja yksi emo, mutta kaksi on jäänyt epäselviksi. Luultavasti poikia kaksi ja molemmat emot.
Kaksi lehtokerttua veti täysillä laulua aika lähekkäin tuossa metsikössä. Punakylkirastas ja peippo laulavat vielä. Peipolla on varmaan toinen pesintä, kun oli välillä hiljaa. Mustarastaskin on joskus äänessä ja tietenkin pajulintu jatkuvasti. Kalalokkeja kiertelee ja kummasti yksi vanhapukuinen naurulokki. Liekö joku pesimätön.
Kahlaajien syysmuutto on jo alkanut ja parin viikon päästä vanhoilla linnuilla on täysi muutto menossa.
-
Kimppakämpän (katso ylempänä) kirjosiepon poikaset ovat juuri lähdössä avaraan maailmaan. Pari on jo tullut ja loppuja odotellaan. Ovat tänä vuonna pikkuisen myöhssä normaalista. Tavalliseti lähtevät juhannuksena, mutta nyt on vähemmän ruokaa. Hyttysiä ei juuri löydä.
-
Lintuasiaa, Ylen sivuilla juttu mies ja kurki (https://yle.fi/uutiset/3-9678462). Muistelen tuosta tai vastaavasta "pariskunnasta" joskus nähneeni lyhyen dokumenttifilminkin. Kookka-kurki on jo ylittänyt vanhimman rengastetun kurjen iän (mikäli Wikipediaan on uskominen).
Alhaisesta tuli joskus dokkari. Tässä on Suomen Kuvalehden juttu hänestä: https://suomenkuvalehti.fi/share/967614/359137
Alhainen on ollut monessa mukana. Hän oli mm. jonkin aikaa mukana kunnallispolitiikassa vihreiden edustajana, mutta kyllästyi. Koijärvi-liikkeessä yms. Hän on saanut BirdLifen kultaisen ansiomerkin, joka myönnetään pitkästä työstä (yli 25v) lintujen ja niiden suojelun hyväksi. Kultaisen eli korkeimman kunniamerkin on saaneet mm. Pentti Linkola, Mauri Rautkari, Esko Gustafsson, Esko Rajala, Kari Ahola ja monet muutkin.
-
Kimppakämpän (katso ylempänä) kirjosiepon poikaset ovat juuri lähdössä avaraan maailmaan. Pari on jo tullut ja loppuja odotellaan. Ovat tänä vuonna pikkuisen myöhssä normaalista. Tavalliseti lähtevät juhannuksena, mutta nyt on vähemmän ruokaa. Hyttysiä ei juuri löydä.
Hyvä että pönttöjä laitetaan ja niistä kuoriutuu poikasia. Tässä näköetäisyyden päässä kävi päinvastoin, kun nakersivat metsikköä ja kaatoivat tietenkin kaikki puut rakentamisen tieltä. Siinä meni ainakin kaksi pönttöä ja yksi ruokintapaikka. Toinen pöntöistä oli uusi. Vielä surkeampaa oli, että monta puuta näytti olevan yli satavuotiaita. Laskin vuosirenkaat monesti ohikulkiessa, kun puut oli pinottu jalankulku-/pyörätien varteen. Terveitä mäntyjä, kuusia ja haapoja näytti olevan. Positiivista rakentamisessa on se, että kaksi 8-kerroksista taloa tulee opiskelijoille, joilla on huutava puute asunnoista. Virolaiset rakentaa, rakennuttaja kaupunki ja netissä olleessa kaavassa sanottiin, että halvin tarjous hyväksytään. Näinhän se nykyään menee ja taksikuski kiteyttikin asian: Nopeasti, halvalla ja huonosti. Virolaiset tekevät hommia pyhät ja arjet, pitkäperjantait, pääsiäiset ja joulut? On siinä nyt suomalaisiakin, jotka sentään eivät tule pyhänä töihin. Rakentaa tuohon kotimainenkin firma, mutta menee jo liian kauaksi linnuista...
-
Tervapääskyjä ei sitten tänä kesänä tullutkaan. Tai kävivät yhtenä päivänä kurkkaamassa, mutta kai totesivat että on liian kylmä, mennään muualle. Outoa, kun niiden kirkunaan kesällä on niin tottunut.
-
Tässä näköetäisyyden päässä kävi päinvastoin, kun nakersivat metsikköä ja kaatoivat tietenkin kaikki puut rakentamisen tieltä. Siinä meni ainakin kaksi pönttöä ja yksi ruokintapaikka. Toinen pöntöistä oli uusi. Vielä surkeampaa oli, että monta puuta näytti olevan yli satavuotiaita.
Oho, Joensuussa siis? Missäpäin siellä (miel. aika tarkkaankin kuulisin.)
Minua taas niin harmittaa, kun puistoja "rakennetaan", puronvarsia "siistitään" ym. Nyt tuossa vieressä on rakennettu Vaakonpuistoa, eli jotenkin se olemassaoleva puisto ei ollutkaan tarpeeksi hyvä, piti pistää uusiksi. Vanhoja puita on pitänyt kai kaataa osin lahon vuoksi ja osin ihan vain jotta olisi avarampaa, mukava pehmeä polku oikaista ja päällystää rahisevalla soralla. Maanantain Helsingin-reissuni lopuksi kävin Korsossa katsomassa entisiä asuin- ja luontoretkipaikkojani, siellä oli ihanaan puronvarsilehtoon tehty uhkaavan näköisiä oranssinpunaisia merkintöjä, ja Ankkalammen rantoja myllätty traktoreilla, pikku saarilta kaadettu puut. Mietin voiko paikalla näköjään asusteleva rantasipi juuttua verkontapaiseen, jota rakennustyöltä oli rannalle jäänyt.
-
Kerran vain olen minäkin tervapääskyt nähnyt.
Pikkulintujen pesintä taisi epäonnistua, taas. Matti kävi yhden pöntön katsomassa kun poikasien nälkään kuolemista lehdissä kerrottiin. Pesä oli hylätty, ynnä yksi muna
oli sinne jäänyt.
Käpytikalla on poikanen opetuksessa. Sille kiikitetään ja se opettelee puuhun kiipimistä
Klausilla on jo iso poikanen. Klaus vie sille vielä ruuan eteen. Poikanen istuu naapurimme katolla ja kerjää siinä raakkuen. Sen ääni on vielä erilainen täyskasvuiseen lintuun verrattuna.
Kohta onkin jo niiden ' aamupalan ' aika.
-
Oho, Joensuussa siis? Missäpäin siellä (miel. aika tarkkaankin kuulisin.)
Minua taas niin harmittaa, kun puistoja "rakennetaan", puronvarsia "siistitään" ym. Nyt tuossa vieressä on rakennettu Vaakonpuistoa, eli jotenkin se olemassaoleva puisto ei ollutkaan tarpeeksi hyvä, piti pistää uusiksi. Vanhoja puita on pitänyt kai kaataa osin lahon vuoksi ja osin ihan vain jotta olisi avarampaa, mukava pehmeä polku oikaista ja päällystää rahisevalla soralla. Maanantain Helsingin-reissuni lopuksi kävin Korsossa katsomassa entisiä asuin- ja luontoretkipaikkojani, siellä oli ihanaan puronvarsilehtoon tehty uhkaavan näköisiä oranssinpunaisia merkintöjä, ja Ankkalammen rantoja myllätty traktoreilla, pikku saarilta kaadettu puut. Mietin voiko paikalla näköjään asusteleva rantasipi juuttua verkontapaiseen, jota rakennustyöltä oli rannalle jäänyt.
Niinivaaran ja Nepenmäen rajalla hyvin lähellä Niinivaaran ostaria. Siinä kirjaston (ja lakkautetun päiväkodin) vieressä kun alkaa metsä. En osaa oikein tarkemmin kuvailla paikkaa. Tässä on nyt yhteensä neljän kerrostalon rakennus käynnissä, joista taloista kaksi nämä mainitut Ellin opiskelijatalot ja kahteen tulee omistusasuntoja. Oman 6-kerroksisen viereen tuli toinen 6-kerroksinen kaupungin talo (valmis ja asukkaat sisällä tai voi ne olla nyt ulkonakin :003:) ja sen viereen tulee kolmas 6-kerroksinen. Rönsyili taas muihin asioihin, mutta kaadetusta metsiköstä se verran, että tuonne Nepenmäenkadun toiselle puolelle on tehty kamalan iso parkkipaikka keskelle metsää? :077:
Yleinen suuntaus on kaataa kaupunkimetsät ja rakentaa tilalle asuntoja. Näinhän mm. Helsingissä nakerretaan pikkuhiljaa Keskuspuistoa. Ottaisivat mallia New Yorkista; siellä on iso puisto kaupungissa ja sinne on kuulemma jätetty laajoja täysin luonnontilaisiakin alueita.
Kaupunkirakenteen tiivistämisestä olen samaa mieltä kaavoittajien kanssa ja siitä, että rakennetaan ylöspäin. Suomalaiset "kaupungit" on tähän asti olleet lättänöitä, pahaisia maalaiskyliä.
-
Tervapääskyjä ei sitten tänä kesänä tullutkaan. Tai kävivät yhtenä päivänä kurkkaamassa, mutta kai totesivat että on liian kylmä, mennään muualle. Outoa, kun niiden kirkunaan kesällä on niin tottunut.
Kerran vain olen minäkin tervapääskyt nähnyt.
Kyllä, tervapääskyjä on nyt vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Tässä muutama kirkuu päivittäin, mutta vain max. viisi, kun toissavuonna oli max. viisitoista. Syytä katoamiseen en tiedä.
-
Minäkään en saanut tänä kesänä jokakesäisiä (räystäs-)pääskykavereita ulko-oven liepeille. Joutsenia on näkynyt poikasineen harvaksiltaan, ja metsäkanoja poikueineen. Joku ruskea, pyy..? tai sitten oli sama yksi poikue meno- ja paluumatkalla samoilla suunnilla. Metässä.
-
tuonne Nepenmäenkadun toiselle puolelle on tehty kamalan iso parkkipaikka keskelle metsää? :077:
Yleinen suuntaus on kaataa kaupunkimetsät ja rakentaa tilalle asuntoja. Näinhän mm. Helsingissä nakerretaan pikkuhiljaa Keskuspuistoa. Ottaisivat mallia New Yorkista; siellä on iso puisto kaupungissa ja sinne on kuulemma jätetty laajoja täysin luonnontilaisiakin alueita.
Taisin suunnilleen onnistua paikantamaan tuon kohdan Joensuusta. Olenhan Nepenmäen kansakoulua aikoinaan käynyt ja mäkeä pulkalla laskenut, sekä Niinivaaran kirjastossa työllistettynä työskennellyt.
Autoille tilan raivaaminen on viheliäisintä. Ymmärrän, että ex-duunini Tampereen yliopistollinen keskussairaala laajenee, mutta miksi laajennusosien alta piti kaataa ihana hyvin hoidettu puisto (joka virkisti kun bussipysäkiltä kävelin töihin), sen sijaan että olisi rakennettu hehtaarien parkkikentän päälle? Muutenkin koko alueella olisi kätevintä että parkkipaikka olisi maan alla. Pääsisipä autoilijakin autollaan lähemmäs juuri sitä rakennusta, johon on menossa. Nyt joutuvat kävelemään monta sataa metriä, etenkin jos eksyvät rakennuskompleksin sokkeloihin.
Ja minäkin tykkäisin, että jätetään sinne tänne hoidettujen puistojen lisäksi ihan luonnontilaista aluetta kaatuneine puineen ym. (jassoo, mistäs sitä tempaisisi tähän sen asiaankuuluvan linnun... :117:)
Edit: Nyt kun katselen vielä karttaa sivulta https://kartta.jns.fi/ims/, niin siinä on Nepenmäenkadun kummallakin puolen tuollaiset laatikot. Onko vihreä vasemmanpuoleinen se, joka oli ennen vihreä ja nyt parkkipaikka? Ja se oikeanpuoleinen sinä ja naapurustosi?
-
Taisin suunnilleen onnistua paikantamaan tuon kohdan Joensuusta. Olenhan Nepenmäen kansakoulua aikoinaan käynyt ja mäkeä pulkalla laskenut, sekä Niinivaaran kirjastossa työllistettynä työskennellyt.
Edit: Nyt kun katselen vielä karttaa sivulta https://kartta.jns.fi/ims/, niin siinä on Nepenmäenkadun kummallakin puolen tuollaiset laatikot. Onko vihreä vasemmanpuoleinen se, joka oli ennen vihreä ja nyt parkkipaikka? Ja se oikeanpuoleinen sinä ja naapurustosi?
Miltähän vuodelta kartta oikein on? Kaipaa päivitystä. Suvikadulta lähtee alaspäin olemattoman pieni katu eli Suvikuja, jonka alapäässä vasemmalla oleva vihreä laatikko on se, mistä metsää (vanhat puut) kaadettiin. Siihen tulee opiskelijoille asumuksia (juuri äsken kävelin siitä ohi) ja minun talo jää Suvikadun ja Suvikujan risteykseen vasemmalle. Siihen viereen kaksi taloa, joista toinen jo valmis. Nepenmäenkadun oikea reuna kartalta katsoen on jo kokonaan rakennettu (sieltäkin äsken kävelin). Taloja on ensin pari rivaria kekussairaalalta päin ja sitten kaksi kerrostaloa, vanhusten palvelutalo Sireenipiha (jossa ei ole yhtään sireeniä pihassa) ja siitä oikealle kävelytie, jota alas ja parkkipaikka. Ai niin, Nepenmäenkadun vasemmalla on nyt Fortumin joku tiilirakennus. Vaihtoivat kai huvikseen sinisenä palavan mainoskylttinsä vihreään. Nepenmäenkadulta lähtee yksi uusi kävely-/pyörätie asuntoni ohi ostarille. Nepenmäenkadulta kauempaa kääntyy vasemmalle niitä kävelyteitä, joista yksi menee Hukanhaudalle ja yksi Vehkalahteen. Itse katu päättyy ja haarautuu Kärpänkaduksi ja joksikin toiseksi (en muista.) Sieltä alkaa vanha omakotiasutus.
Nepenmäkeen on rakennettu uusi koulu ja myös kirjasto siirtyy sinne. Niinivaaran lukio muuten lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät keskustaan. Siitä oli melkoinen kapina. Pyörä- ja kävelytiet Joensuussa on mahtavia ja niitä on paljon.
-
Keskustelu jatkuu osassa 29