Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: harhailija - 13.08.08 - klo:13:50

Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: harhailija - 13.08.08 - klo:13:50
Jos Jumala on kaikkivoipa, hän lienee myös suunnitellut kaiken valmiiksi. Mitä virkaa on silloin pelastuksella ja uskolla? En ymmärrä, miten kristinusko ja predestinaatio soljuvat yhteen, miten evankeliumi voi olla ilosanoma tässä valossa? En ymmärrä paljoa muutakaan, mutta se onkin toinen juttu se.

Kannattaako näitä asioita ylipäätään pohtia? Onko näiden asioiden miettimisestä mitään hyötyä? Mitä, jos ei mieti Jumalaa lainkaan, jos vain elää päivän kerrallaan jalat tukevasti maan pinnalla keskittyen niihin arjen ja pikkujuhlan pikku iloihin?

Joutuuko siitä paholaisen pannuun paistumaan, vai onko se vain tervettä, Kristuksen mukaista?

Tällaista tänään,
S.
Otsikko: Re: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: hm - 13.08.08 - klo:14:01
Lainaus käyttäjältä: "harhailija"
Jos Jumala on kaikkivoipa, hän lienee myös suunnitellut kaiken valmiiksi. Mitä virkaa on silloin pelastuksella ja uskolla? En ymmärrä, miten kristinusko ja predestinaatio soljuvat yhteen, miten evankeliumi voi olla ilosanoma tässä valossa? En ymmärrä paljoa muutakaan, mutta se onkin toinen juttu se.

Kannattaako näitä asioita ylipäätään pohtia? Onko näiden asioiden miettimisestä mitään hyötyä? Mitä, jos ei mieti Jumalaa lainkaan, jos vain elää päivän kerrallaan jalat tukevasti maan pinnalla keskittyen niihin arjen ja pikkujuhlan pikku iloihin?

Joutuuko siitä paholaisen pannuun paistumaan, vai onko se vain tervettä, Kristuksen mukaista?

Tällaista tänään,
S.


Mie olen ajatellut, että vaikka Jumala onkin kaikkivoipa, Hän sallii jostain syystä pahan riehua maailmassa aiheuttamassa sotia ja muuta ikävää. Jotain tähän suuntaan. Miksi näin, en tiijjä, kun en oo Jumala.

Mutta että kannattaako näitä pohtia? Itse mietin aina välillä vähäsen. Liika on kuitenkin aina liikaa. Ei näistä ihminen ymmärrä!
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: hm - 13.08.08 - klo:15:13
Ja tuo ylläoleva oli vain pienen ja ymmärtämättömän ihmisen mielipide. Tulee aina välillä töksäytettyä.

Onko tuo predestinaatio hommeli muuten sama luterilaisilla ja kalvinisteilla?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: munkki-1 - 13.08.08 - klo:15:13
Rikkomus Jumalaa vastaan alkoi jo paratiisissa...Jumala rankaisi.

ja vähitellen Kain tappoi  Aapelin, oliko ihan ensimmäisiä sukupolvia.

Kainiakin rangaistiin.

Tappelijoita  on koko vanha testamentti tulvillaan.

Jopa  Daavidillakin oli satoja vaimoja  ja Salomon palveli  vanhalla iällään  monien naistensa epäjumalia.

Suurin ymmärrettävä synti on Daavidin tekemä rikos.

Mooseksen lakia ei kansa  halunnut noudattaa ja joutui  pakkosiirtpolaisuuteenkin.

Kuitenkaan laki ei menettänyt arvoaan.

Jeesusksen aikana pikku pojatkin osasivat lain  (Kertoo Mishna)

Lakia noudattamalla on vain teoreettinen pelastumisen mahdollisuus.

Kukaan tavallinen ihminen ei voi täyttää lakia.

 Kukaan ei voi  rakastaa
"Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään, niinkuin itseään."

Sellainen ihminen oli vain Jeesus ja hän täytti lain, ja tehtävänsä maan päällä niin tarkoin, että ihmisen  tehtäväksi jää vain  tunnustaa Jeesus Herrakseen.  Room 10:9-12  

(Tässä kohden on  avain sanomaa, jota  ei  minun tarvitse tässä kohden selittää tarkemmin).

Vetoan siihen, että UT kertoo itse parhaiten, miten ihmisen kristillisyys voisi kasvaa ja  elämä uskovaisena voisi kehittyä lapsen asteelta varttuuneeksi uskovaiseksi ja elämään sen kaltaista elämää, joka olisi
yhteiskuntaakin  edistävää.  

Elämä puhuu enemmän, kuin ihmisen puheet.  Elämä puhuu kieltä, josta  monet raivostuvatkin, mutta kiittävät Jumalaa sinä päivänä, jolloin heille on tuullut tärkeäksi aihe elää oikein.

Mitä sitten "oikein elämä" tarkoittaa itse kullekin.?  Eräs ajatukseni tässä kohden on päivän lopussa:

 "Tänään olen tehnyt työtäni niinkuin olen osannut ja jaksanut, olen yritttänyt olla oikea ihminen  ympäristölleni, mutta  en ole onnistunut kaikessa, niinkuin neuvosi on, mutta tassäkin kohden  turvaudun armoosi ja pyydän lisää viisautta toimia oikein ja luotan ohjaukseen, jota sanasi antaa ja jota saan erilaisien
ihmisten kautta, joita käytät puhumassa viisauden sanoja. kun oma mahdottomuuteni estää tahtosi tapahtumista  maan päällä.

Nyt kun turvaudun armoosi ja pyydän voimaa antaa anteeksi  ympäristölleni heidän rikkomuksena minua kohtaan, niin pyydän sinulta kaikkivaltias, että  et lukisi minunkaan syntejäni synneiksi Jeesuksen uhrikuolemaan vedoten.
 Kiitos ja kuunia Jumalalle  ja kiitos, että johdatuksesi toimii ja saamme elää rauhallista ja tarkoituksesi mukaista elämää turvallisna..

Jos uskolla ja  elämällä on yhteys, niin usko muokkaa elämää niin, että huomaakin, vasta jälestäpäin, miten on matka edistynyt..

Olisiko ihan viisasta jos pyörälläajoa opetteleva kaatuu, ja sanoisi
En ikinä nouse.   (Jos uskovainen viidesti kaatuu, niin kannattaa kuudesti nousta.)


munkki-1
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 13.08.08 - klo:15:21
Olen Raamatusta ymmärtänyt, että paholainen tulee olemaan itse pannussaaan paistumassa. Pannu on hänen sikäli, että Jumala on sen juuri häntä varten kuumentava.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Sanneli - 15.08.08 - klo:20:32
Mää tajuaisin sen jotenki sillei että kun kerta Jumala on luonut ajan, hän on itte ajan yläpuolella, jossain meta-ajassa ja tietää jo kuinka esimerkiks meidän elämä tulee kulukemaan eli meidän aikakäsityksessä näkee ennalta. Eli periaatteessa meidän kohtalomme tuonpuoleisessa on jo Jumalan tiedossa ja määräämä, ihan meidän toimistamme riippumatta.
Enkä mä oikein usko että Jumalan ajattelemista pystyis nuin vaan lopettamaan. Tietysti jos joku sanoo siihen pystyvänsä niin...
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: mies valaan vatsasta - 17.08.08 - klo:10:46
Lueskelin juuri uskonnon kirjasta tuosta predestinaatio opista, ja mietin sen yhteyttä körttiläisyyteen. Ainakin meille opetettiin riparilla, ettei ihminen voi vaikuttaa omaan pelastukseensa. Sama linja jatkui isoskoulutuksessa.

Sen sijaan oman seurakuntani isoskoulutuksessa vastaus "ei mitään" ei kelvannutkaan vastaukseksi kysymykseen, mitä ihmisen pitää tehdä pelastuakseen. Siellä oikeavastaus (jolla sai syntisäkin selästään) oli "pyytää anteeksi".

Pyytää anteeksi, siis katua syntejään? Onko ihminen todella kykenevä katumaan syntejään? Siis todella, koko sielustaan, ja riittäisikö vähempi?

Predestinaatio-oppi tarkoittaa, että Jumala on ennalta määrännyt pelastettujen joukon. Calvin muistaakseni käytti tätä sangen tehokkaasti, ja sai ihmiset vakuuttuneeksi, että siveellinen elämä on seurausta tuohon joukkoon kuulumisesta, mikä taas lisäsi ulkoista omavanhurskautta, kun kilpailtiin siitä kuka on parhaiten tuon joukon tunnusmerkkejä kantava.

Onko Jumala siis todella määrännyt osan ihmisistä kadotukseen ja osan elämään?

Lainaus käyttäjältä: "Eliza"

 Eli periaatteessa meidän kohtalomme tuonpuoleisessa on jo Jumalan tiedossa ja määräämä, ihan meidän toimistamme riippumatta.


Mitä merkitystä siis on kilvoittelulla? Tai siis ylipäänsä millään? Tämähän tarkoittaa juuri prdestinaatiota, ainakin minun käsitykselläni. Ehkäpä näin juuri onkin, mutta ehkei meidän kuulukkaan tietää, onko näi, tai mikä vielä perustavampaa: Meidän ei kuulu tietää, ketkä ovat pelastuneita.
Otsikko: Kilvoitus ja pelastus
Kirjoitti: Viisveisaaja - 17.08.08 - klo:11:13
Jos syntejä pitää pyytää anteeksi pelastuakseen, niin tässähän pitää kokoajan olla anteeksi pyytämässä, sillä ajatuksin teoin tulee rikottua lakia vastaan alati.

Pikkasen aina kummastuttaa kuinka kätevästi Jumalanpalveluksessa luetaan synnit anteeksi:
Tunnustakaamme syntinneja sitten yhteinen synnintunnustus ja sitten pappi sanoo, niin kauas kuin Itä on Lännestä siirrän synnit ja kukkulat horjukoon ja vuoret sortukoon, mutta armonliittoni ei väisty,, sitten pappi vielä lisää, että näin sanoo Herra.

Katoililaisilla on vieläkin helpompaase syntien anteeksisaaminen.

Ehkä helpoin tapa saada synnit anteeksi on lapsikasteessa.
 Se on mukava ja täysin Jumalanteko lapselle.
 Lapsi ei siinä voi vaikuttaa mitään vaan Jumala armossaan antaa ne synnit anteeksi ja lapsi kelpaa taivaaseen.

Kilvoittelu sitten taas on minusta sitä, että tukeutuu armoon, eikä omiin tekoihin.
 Se syntien tunnusteleminen on outo painotus. Jos kerran on saanut tulevatkin synnit anteeksi, niin miksi siltipitää elää sellaisessa katumisharjoituksessa koko elämänsä?

Ihmisluonteet on niin erilaisia vielä.
Joku vaan mennä porhaltaa ja hän eil iikoja sure töppäilyistään ja toinen aina nokkaporussa valittaa ja surkuttelee.
Johtuukohan se luterilaisuudestamme?
 


 :cry:
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: harhailija - 17.08.08 - klo:13:29
Raamattu on aika epäselvä sen suhteen, miten synnit sitten lopulta saa anteeksi ja pelastuu iankaikkiseen elämään.

Jeesus kehotti noudattamaan käskyjä, ei kuitenkaan kymmentä käskyä vaan osaa niistä, ja lisäksi käskyä "rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi".

Sitten Jeesuksesta kerrottiin, että hän on tie pelastukseen, ja että häneen uskomalla sitten saa synnit anteeksi ja pelastuu iankaikkiseen elämään.

Paavalilla taas näytti olevan sensuhtainen pointti, että tuon uskomisen lisäksi piti luopua synnillisestä elämästä, kuten juopottelusta ja irstailusta. Tosin en ole nähnyt kauhean selvänä, vaikuttiko tämä pelastukseen vai oliko se vain sellainen yleispätevä ohje.

Itse Jeesus ristillä lupaili kohtalotoverilleen taivaspaikkaa, vaikka tämä selkeästi ei ollut mikään käskyt pitänyt mies (tai mistäs senkään tietää).

Vitsit, kun menee vaikeaksi tämä taivaaseenpääsy. Kai sitä pitää vaan sitten armoa odotella -ko?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 17.08.08 - klo:14:40
Lainaus käyttäjältä: "harhailija"
Paavalilla taas näytti olevan sensuhtainen pointti, että tuon uskomisen lisäksi piti luopua synnillisestä elämästä, kuten juopottelusta ja irstailusta. Tosin en ole nähnyt kauhean selvänä, vaikuttiko tämä pelastukseen vai oliko se vain sellainen yleispätevä ohje.


Eikö usko johda pyrkimykseen luopua syntisestä elämästä? Kaikki uskovat ovat syntisiä, mutta tärkeämpi onkin pyrkimys välttää syntiä.

Lainaus
Itse Jeesus ristillä lupaili kohtalotoverilleen taivaspaikkaa, vaikka tämä selkeästi ei ollut mikään käskyt pitänyt mies (tai mistäs senkään tietää).


Eikö ao. henkilö uskonut Jeesukseen?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Sanneli - 17.08.08 - klo:14:41
On olemassa yksinkertaista predestinaatiota ja kaksinkertaista predestinaatiota, joista Calvin käytti jälkimmäistä.

Lainaus
Yksinkertainen predestinaatio
Tällä tarkoitetaan oppia, jonka mukaan Jumala määrää osan ihmisistä pelastukseen. Ne jotka ovat kadotuksessa, eivät ole Jumalan sinne määräämiä, vaan he ovat siellä omasta syystään.

Kaksinkertainen predestinaatio
Tällä tarkoitetaan sitä, että Jumala määrää osan ihmisistä taivaaseen, mutta samalla hän määrää osan ihmisistä kadotukseen. Ihminen ei voi valita mitään, vaan kaikki on Jumalan määräystä.

Lutherin malli
Yhden yliopiston professorin mukaan Lutherilla oli seuraavanlainen käsitys predestinaatiosta: Jumala ei määrää ketään ihmistä kadotukseen, vaan pikemminkin tekee kaikkensa, ettei kukaan sinne joutuisi. Osa ihmisistä on määrätty pelastukseen, mutta tämä ei tarkoita yksittäisiä nimeltä mainittuja henkilöitä vaan yhtä ihmisryhmää. Eli Jumala on määrännyt taivaaseen ne henkilöt, jotka uskovat Jeesukseen.
www.aaltokone.com
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: harhailija - 17.08.08 - klo:14:54
Enkö ole uskossa, jos en onnistu luopumaan syntisestä elämästä?

Muun muassa poltan tupakkia ja minulla on paljon rahaa, jota en anna köyhille, vaan säästän pahan päivän varalle. Lisäksi joskus tulen ajatelleeksi pahaa ihmisistä, joille minun pitäisi antaa anteeksi.

Odottavatko helvetin tulet?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Sanneli - 17.08.08 - klo:14:58
Lainaus käyttäjältä: "harhailija"
Enkö ole uskossa, jos en onnistu luopumaan syntisestä elämästä?

Muun muassa poltan tupakkia ja minulla on paljon rahaa, jota en anna köyhille, vaan säästän pahan päivän varalle. Lisäksi joskus tulen ajatelleeksi pahaa ihmisistä, joille minun pitäisi antaa anteeksi.

Odottavatko helvetin tulet?

Eihän ny kukaan toista parempi oo. Ihiminen tekee pahaa koska on syntinen, ei niin, että olisi syntinen koska tekee pahaa.
(Mutta musta on tosi mukava että olet huomannut että tupakanpoltto on RUMASTI tehty.)
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: harhailija - 17.08.08 - klo:15:08
Se on koukuttavaa ainetta ja harmittava raha- ja terveysreikä.

On tullut kokeiltua mm. lääkkeitä tavan hillitsemiseksi, mutta niistä seurasi vain jotain itsemurha-ajatuksia. Ei hyvä siis. Kaipa tupakointi onneksi kohta laissakin kielletään, sitten on helpompi lopettaa.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 17.08.08 - klo:15:52
Lainaus käyttäjältä: "harhailija"
Enkö ole uskossa, jos en onnistu luopumaan syntisestä elämästä?

Muun muassa poltan tupakkia ja minulla on paljon rahaa, jota en anna köyhille, vaan säästän pahan päivän varalle. Lisäksi joskus tulen ajatelleeksi pahaa ihmisistä, joille minun pitäisi antaa anteeksi.

Odottavatko helvetin tulet?


Tzaahhh.... :lol:  :shock:  :D
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: munkki-1 - 18.08.08 - klo:12:39
2. kirje Timoteukselle 3
 
Lainaus

19 Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee".
20 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta-ja hopea-astioita, vaan myös puu-ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten.
21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis



Vaikka en pystykään sanatarkasti seuramaan UTn opetusta, niin siltikään en tee elämääni helpommaksi muokkaamalla Raamatun sanaa helpommin minulle sopivaksi. Siihen ei minulla ola lupaa.

Huonokin oikea ohje on parempi kuin hyvä väärä ohje.

Jos luonnollinen viisaus ei riitä, niin  Jumala on luvannut viisautta jokaiselle  (Katso tarkemmin Jaakob 1:5 UT)
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 18.08.08 - klo:12:45
Lainaus käyttäjältä: "harhailija"
Enkö ole uskossa, jos en onnistu luopumaan syntisestä elämästä?


Olemme kaikki epätäydellisiä. Kova pyrkimys täydellisyyteen riittää, koska emme voi saavuttaa täydellisyyttä. Uskot vaikka oletkin syntinen. Kaikki, jotka uskovat, ovat syntisiä. Synnittömiä ihmisiä ei ole olemassa.

Lainaus
Muun muassa poltan tupakkia ja minulla on paljon rahaa, jota en anna köyhille, vaan säästän pahan päivän varalle. Lisäksi joskus tulen ajatelleeksi pahaa ihmisistä, joille minun pitäisi antaa anteeksi.


Onko tupakin polttaminen tai rahan omistaminen syntiä?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: mies valaan vatsasta - 18.08.08 - klo:18:40
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Onko tupakin polttaminen tai rahan omistaminen syntiä?


Mikä ei ole syntiä? Kaikki mikä erottaa meidät Jumalasta, on syntiä? Onko siis oikeasti tarpeellsta kysyä, onko jokin asia syntiä?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 18.08.08 - klo:20:52
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Onko tupakin polttaminen tai rahan omistaminen syntiä?


Mikä ei ole syntiä? Kaikki mikä erottaa meidät Jumalasta, on syntiä? Onko siis oikeasti tarpeellsta kysyä, onko jokin asia syntiä?


Näin juuri. Tähän retorinen kysymykseni viittasi, mutta Sinä sanoit sen paremmin.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: munkki-1 - 18.08.08 - klo:21:07
Tupakanpoltto, oli 1900 luvulla tavallista pappienkin  keskuudessa.

Nykyisin  se ehkä on harvinaisempaa.

Onko tupakanpoltto  himoa?  Jos se on himo, niin  sitä varmaan pitäisi varoa.  Mahdollisesti lopettaa kokonaan,

Usea UTn paikka puhuu himosta.

Lainaus
3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.
 


Ennen oli tavallista, että körtttiseuroissa poltettiin tupakkaa, eikä sitä oikeastaan paheksuttukaan.

Miten lie nykyään.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: harhailija - 19.08.08 - klo:11:06
Nuo saastaisuus, kiihko ja paha himo, tarkoittivat varmaan jotain hyvin selkeää ja konkreettista aikoinaan, mutta noita voi nykyään soveltaa ties mihin.

Voisiko joku tarkentaa, mitä nuo omasta mielestään tarkoittavat, käytännön esimerkein?

Jotkut kuitenkin käsittävät himon ainoastaan seksuaaliseksi himoksi, ja niin edelleen.

Entäs tuo kiihko? Pitäisikö nyt mennä karismaatikkojen porukoihin vähän tuomitsemaan...?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 19.08.08 - klo:11:31
Haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus kuulostavat kaikki samanlaisen elämäntavan piirteiltä. Jostakin on jäänyt mieleen ajatus, että kaiken haluaminen itselle tässä ja nyt on äärimmäinen epäluottamuslause elämälle. Elämän paikalla voisi olla myös Jumala. Häneen luottava ottaa kiitollisena vastaan, mitä minäkin päivänä saa eikä rupea rohmuamaan ja sikailemaan. Tällaiseksi pyrin ja edellinen en haluaisi olla. Yritetään.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 19.08.08 - klo:16:41
Lainaus käyttäjältä: "munkki-1"
Onko tupakanpoltto  himoa?  Jos se on himo, niin  sitä varmaan pitäisi varoa.  Mahdollisesti lopettaa kokonaan.


Himot ne on hiirelläki niin sanoakseni.:wink: Poltin savukkeita, piippua ja sikareita noin 20 v. Ei ollut himoa. Kuului vain työrutiiniin. Kun ei saanu enää työpaikalla polttaa, lopetin. En myöskään polttanut kotona, kun vaimo ei tykännyt enkä polttanut lomilla, ettei lapset saanu väärää esimerkkiä. Olo on nyt parempi varsinkin jatkuvan kuntoilun takia.

Kieltääkö Munkki ykkönen myös seksin, koska se a) paitsi tekee höpöä, b) on erittäin terveellistä, mutta on c) himon seurauksena tapahtuva akti. :wink:
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: munkki-1 - 19.08.08 - klo:21:31
Lainaus
Kieltääkö Munkki ykkönen myös seksin, koska se a) paitsi tekee höpöä, b) on erittäin terveellistä, mutta on c) himon seurauksena tapahtuva akti.
_________________

Ei ole syytä laittaa Munkki-1 kieltäjäksi.

Raamattu kieltää eri asioita, ja tehtäväni ei ole kumotaa kieltoja eikä kärjistää niitä.

Ehdotan että vähennetään tarpeetonta syyttävää asennetta.


Seksi kuuluu avioliiton alueelle normaalina suvunlisäysaktina.

Avioliiton ulkopuoliseen seksiin en ole vielä löytänyt tukea Raamatusta.

Kuitenkin sitä on tehty kaikkina aikoina,  mm Daavid.

Raamatun neuvot eivät muutu sallituksi, jos useat rikkovat niitä vastaan.

Himo  on oma asiansa.    Sexiini yhdistettynä en himoa ole tavannut  teksteistä. voihan se olla kirjoitettuna VTssä.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 20.08.08 - klo:08:02
Lainaus käyttäjältä: "munkki-1"
Seksi kuuluu avioliiton alueelle normaalina suvunlisäysaktina.


Kai seksiä nyt voi harjoittaa muutenkin ilman suvunlisäystavoitetta? :wink:

Lainaus
Avioliiton ulkopuoliseen seksiin en ole vielä löytänyt tukea Raamatusta.


Entäs esiaviolliseen seksiin? :lol:

Seksuaaliseen iloitteluun en ole hakenut tukea Raamatusta. Vapaat, aikuiset ihmiset voivat harjoittaa seksiä, kunhan vain toimivat vastuullisesti.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: munkki-1 - 20.08.08 - klo:12:04
Lainaus
Entäs esiaviolliseen seksiin?  



Humanismin nimissä seksi on saanut monia muotoja, joita ei kaikkea  Raamattu tue.

Avioliitto on nykyisessä muodossaan myöhäisempi kehitetty akti.  jeesus oli häissä ja muutti veden viiniksi.  Miten avioliitto oli  tavallisten ihmisten välillä  Jeesuksen aikana, on ehkä hiukan  vähemmän suuri tapaus.
Ehkä riitti ns kihlaus. Mm mustalaisten avioliitto perustuu jonkinlaiseen yhteiseen kolmen päivän piiloutumiseen muilta sukulaisilta.

Lainaus

Seksuaaliseen iloitteluun en ole hakenut tukea Raamatusta. Vapaat, aikuiset ihmiset voivat harjoittaa seksiä, kunhan vain toimivat vastuullisesti


Jos taarkoitat kahden vapaan ihmisen välillä tapahtuvaa seksiä kun sattumalta tavataan  sopivassa paikassa, niin usein kun se tapahtuukin, jopa työpaikalla, vieraisilla, tai  automatkalla, niin  osuus on varsinaisen kirkon opetuksen ulkopuolella.  Syntiä on kaikki, mitä syntinä pidetään.

Kun ollaan alueella, että mikään ei ole syntiä, niin  silloinhan ollaan alueella, jolloin ei parannuksen tekokaan ole tarpeellista.

Johannes kastaja saanasi parannusta niin ankarasti, että publikaanitkin tekivät parannuksen ja kastettiin parannuksen kasteella.  Jeesus sanoi hänestä, että hän oli  suurin....katsotaan UTsta.
Monet eivät uskoneet häntä, monet kiukustuivat häneen, ja lopulta sai menettää päänsä, kun eräs valtaa käyttävä nainen pyysi hänen päänsä
lautasella tuotavaksi itselleen.  

On vaarallista saarnata parannusta.  Kiinan monet papit saivat kuolla hirsipuussa  ennen kultturivallankumousta.

 Nyt on Kiinassa enempi kristittyjä, luku voi olla yli 100 miljoonaa. Katsokaa uusia tilastoja. :?:  :o
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Salis - 20.08.08 - klo:12:35
Lainaus käyttäjältä: "munkki-1"
Humanismin nimissä seksi on saanut monia muotoja, joita ei kaikkea  Raamattu tue.


Taas sai humanismi leiman.


Lainaus
Jos taarkoitat kahden vapaan ihmisen välillä tapahtuvaa seksiä kun sattumalta tavataan  sopivassa paikassa, niin usein kun se tapahtuukin, jopa työpaikalla, vieraisilla, tai  automatkalla, niin  osuus on varsinaisen kirkon opetuksen ulkopuolella.


Sulla taitaa olla likainen mielikuvitus. Taisin kirjoittaa jotakin aikuisten seksistä vastuullisella tavalla enkä siitä, että sattumanvaraisen vastaantulijan kanssa ryhdytään harjoitamaan seksiä.

Lainaus
Kun ollaan alueella, että mikään ei ole syntiä, niin  silloinhan ollaan alueella, jolloin ei parannuksen tekokaan ole tarpeellista.


Naisen ja miehen toisiaan kunnioittava ja vastuullinen seksi, joka ei ole sattumanvaraista, ei ole syntiä. Sinun näkökulmastasi se saattaa olla, muttei minun näkökulmastani.

Lainaus
On vaarallista saarnata parannusta.  Kiinan monet papit saivat kuolla hirsipuussa  ennen kultturivallankumousta.


Jos joku nyt huutaa torilla megafonin kanssa, että tehkää parannus, niin enpä taida lähteä mukaan, kun en tiedä, että mistä suunnasta on kysymys. Jos joku luotettava henkilö kehottaa parannukseen yksityisesti,  voisin lähteä mukaan.

Lainaus
Nyt on Kiinassa enempi kristittyjä, luku voi olla yli 100 miljoonaa. Katsokaa uusia tilastoja.


Kiinan kovassa, monin tavoin epäinhimillisessä yhteiskunnassa ja työkulttuurissa kristinuskon sanoma rakkaudesta ja armosta puree hyvin. Kristinusko tuo mukanaan myös rationaalisemman maailmankuvan, jota välttämättä itämaiset uskonnot eivät tuo mukanaan.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 18.01.09 - klo:08:02
Vedettiinkö Kiinassa pappeja hirteen lain vai evankeliumin saarnan vuoksi? Maolaisuudesta muistan kulttuurivallankumouksen julkiset parannuksenteot. Arvelisin Saliksen tavoin, että armo ja rakkaus on kiinalaisessa ajattelussa se radikaali piirre, joka sekä kiinnostaa että saa aikaan jyrkimmän torjunnan.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Seeker - 19.01.09 - klo:09:57
Lainaus käyttäjältä: "munkki-1"
Avioliitto on nykyisessä muodossaan myöhäisempi kehitetty akti.


Niin on, ja tätä taustaa vasten on kummallista, että väität, että avioliiton ulkopuolinen seksielämä olisi Raamatun vastaista.

Itse asiassahan tämä menee niin, että nykyaikaiselle avioliitolle ei ole varsinaista raamatullista perustetta.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Riitta-mummi - 19.01.09 - klo:12:09
Mutta mistä Jeesus otti vertauksen sulhasesta ja morsiamesta ja häähuoneesta?Entä Kaanaan häät ?Hääpidot ? Ovatko vain vertauksia
Israelin ja Jumalan suhteesta ja taivaanilosta ?
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Seeker - 19.01.09 - klo:12:26
Lainaus käyttäjältä: "Riitta-mummi"
Mutta mistä Jeesus otti vertauksen sulhasesta ja morsiamesta ja häähuoneesta?Entä Kaanaan häät ?Hääpidot ? Ovatko vain vertauksia
Israelin ja Jumalan suhteesta ja taivaanilosta ?


Viittasin avioliiton ei-raamatullisuudella "nykykäsityksen mukaiseen" kristilliseen avioliittoon, jota kirkko alkoi siunata vasta 300-luvulla jKr. Kyllähän juutalaisilla avioliittoperinne oli jo olemassa.

Kristittyjen alkuseurakunnissa avioliittoa seurakunnan siunaamana käytäntönä ei siis tunnettu, lähinnä kyse oli jonkinlaisesta osapuolten keskinäisestä sopimuksesta.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 19.01.09 - klo:13:09
Häiden osapuolia olivat varmaankin morsiamen ja sulhasen perheet ja suvut. Hääjuhlan yksi tarkoitus oli julkistaa tehty naimakauppa. Kristillisen vihkimisen ja sitä edeltävien kuulutusten merkitys on myös tämä. Avoliitto on kahden sopimus, mutta avioliitto on saatettu julkisesti kaikkien tiedoksi.
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Riitta-mummi - 21.01.09 - klo:14:15
Kuka selittäisi predestinaation niin ettei tule kauhukuvia helvettiinjoutumisesta.

ps.Katsoin vain palkista predestinaatio-sanan. Elokuussa 2008
Sanneli antoi hyviä lainauksia jostakin ja keskusteluun osallistui nykyisistä mm.salis
Otsikko: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 21.01.09 - klo:16:12
"Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut, mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut (Rm 8:29-30)." Tästä Paavalin 'predestinaatio-opista' käy hänen seurakuntakäsitteensä eskatologinen jännitys parhaiten esille. Jumalan seurakunta on kokonaan Jumalan tekojen, edeltätuntemisen, kutsumisen, vanhurskauttamisen ja kirkastamisen, tulos.

Tämä on lainaus Aimo T. Nikolaisen kirjasta Uuden testamentin tulkinta ja tutkimus. Ei tässä edeltämäärätä ketään kadotukseen.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:07:29
Jos Jumala on kaikkivoipa, hän lienee myös suunnitellut kaiken valmiiksi. Mitä virkaa on silloin pelastuksella ja uskolla? En ymmärrä, miten kristinusko ja predestinaatio soljuvat yhteen, miten evankeliumi voi olla ilosanoma tässä valossa? En ymmärrä paljoa muutakaan, mutta se onkin toinen juttu se.

Kannattaako näitä asioita ylipäätään pohtia? Onko näiden asioiden miettimisestä mitään hyötyä? Mitä, jos ei mieti Jumalaa lainkaan, jos vain elää päivän kerrallaan jalat tukevasti maan pinnalla keskittyen niihin arjen ja pikkujuhlan pikku iloihin?

Joutuuko siitä paholaisen pannuun paistumaan, vai onko se vain tervettä, Kristuksen mukaista?

Tällaista tänään,
S.

Predestinaation pohtiminen johtaa vain epätoivoon, kun taas lupaukset armosta Kristuksessa vapauttavat uskoon. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa kehotetaan tutkimaan Jumalan pelastustahtoa Hänen Kristuksessa ilmoitetusta tahdostaan eikä pohtimaan sitä Hänen salatusta tahdostaan, koska Jumalan pelastussuunnitelma on ihmisjärjen tavoittamattomissa.

http://tunnustuskirjat.fi/yo/11.html

Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Riitta-mummi - 09.08.19 - klo:08:54
Olen tähän asti pohtinut ja ollut kiinnostunut uskoon liittyvästä, en teologiasta, sillä s e
vaatii opintoja.

Matka on ollut monivaiheinen ja myös mielenkiintoinen, mutta nyt koen että uskonasioiden 'vatvominen' saa olla osaltani ohi.

Kun luen näistä muualtakin kuin täältä, koen turhiksi enimmät kirjoitukset.
Ehkä se on keskustelijoille itseisarvo ilmaista oma mielipiteensä, ehkä se on totuuden etsimistä kuitenkin.

Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta. Nyt sujuu vanhuuden tyyneydessä ja rauhassa. Saan olla se mikä olen, lapsi joka luottaa Isään joka tuntee minut ja ohjaa oikeaan.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:10:36
Olen tähän asti pohtinut ja ollut kiinnostunut uskoon liittyvästä, en teologiasta, sillä s e
vaatii opintoja.

Matka on ollut monivaiheinen ja myös mielenkiintoinen, mutta nyt koen että uskonasioiden 'vatvominen' saa olla osaltani ohi.

Kun luen näistä muualtakin kuin täältä, koen turhiksi enimmät kirjoitukset.
Ehkä se on keskustelijoille itseisarvo ilmaista oma mielipiteensä, ehkä se on totuuden etsimistä kuitenkin.

Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta. Nyt sujuu vanhuuden tyyneydessä ja rauhassa. Saan olla se mikä olen, lapsi joka luottaa Isään joka tuntee minut ja ohjaa oikeaan.

Luterilaisina kristittyinä emme usko ns. kaksinkertaiseen predestinaatioon, jonka mukaan toiset olisivat määrätty taivaaseen ja toiset helvettiin. Uskomme mukaan Jumala kyllä valitsee pelastetut, mutta ei määrää ketään pelastuksen ulkopuolelle helvettiinkään. Jotkut kuitenkin joutuvat helvettiin. Toki Jumalan valintaan sisältyy ristiriita, joka loukkaa meidän ajatteluamme ja tunteitamme, joka on kuitenkin Jumalan Raamatussa itse ilmoittama tosiasia. Jokainen, joka pelastuu, pelastuu armosta ja Jumalan armon tähden. Jokainen, joka joutuu helvettiin, menee sinne omasta syystään.

Tietenkään mikään inhimillinen ihmisjärki, ihmisviisaus ja logiikka ei johda tähän. Siihen johtaa vain Jumalan ilmoitus Raamatussa. Inhimillinen ihmisjärki vastustaa tällaista Raamatun totuutta vastaan, koska se haluaa omaa tahtoa ja  itsemäärämisoikeutta. Pelastuksen asiassa ihmisen tahto ei kuitenkaan ole vapaa, kuten Luther kirjoittaa teoksessaan Sidottu ratkaisuvalta. Siksi uskonasioiden vatvomisen sijasta kiitetään Jumalaa siitä, miten kuulumme valittujen joukkoon.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:10:38
.........
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: seppos - 09.08.19 - klo:11:30
Siksi uskonasioiden vatvomisen sijasta kiitetään Jumalaa siitä, miten kuulumme valittujen joukkoon.

Entä miten minä??
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 11.08.19 - klo:18:58
Olen tähän asti pohtinut ja ollut kiinnostunut uskoon liittyvästä, en teologiasta, sillä s e
vaatii opintoja.

Moi Riitta,
minkä merkityksen annat termille "teologia", eli mitä tuolla termillä tarkoitat tuossa kirjoituksessasi?
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Riitta-mummi - 11.08.19 - klo:20:49
MInun ajatuksissa se tarkoittaa uskontotiedettä jota kouluttaudutaan tutkimaan tieteellisesti.

Itsellä ei ole kykyä eikä kiinnostusta siihen. Aikoinaan ei ollut aikaa muuhun kuin perheenä elämiseen, se on ollut minun ' korkeakouluni'.

Tämä ei tarkoita sitä että olisin kateellinen niille joille se on sopinut. Kateus on vieras tunne minulle.

Usko annetaan myös köyhille, sairaille, vajaakykyisille. Usko on minulle Jeesuksen kohtaaminen Raamatussa ja rukouksessa, ja Jumalan johdatus elämässä.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: PekkaV - 12.08.19 - klo:04:48

   Kyösti harrastaa teologiaa.

Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: luterilainen - 12.08.19 - klo:12:40
Entä miten minä??

Ole iloisella mielellä! :)
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 12.08.19 - klo:19:15
Valittujen joukko ei liene mikään ihailtava eliitti, vaan Jumalan tahtoa toteuttamaan koottu sekalainen seurakunta, jossa kullakin on oma tehtävänsä, näkyvä tai kätkössä pysyvä. Ristiksikin sitä tehtävää nimitetään.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 12.08.19 - klo:23:22
MInun ajatuksissa se tarkoittaa uskontotiedettä jota kouluttaudutaan tutkimaan tieteellisesti.

Täällä jonkinlainen määritelmä uskontotieteestä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

En kovinkaan huolellisesti lukenut tuota määritelmää, mutta tuli kuva, että 'uskontotieteestä' ei täällä kovinkaan paljon edes keskustella.

'Uskontotiedettä' voi toki opiskella ja harrastaa (kuten muitakin tieteitä) ilman oppilaitoksia, toki arvosanat jäävät tuolloin saamatta.

Teologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teologia
tuleekin löhemmä tätäkin foorumia.
Myös teologiaa voi opiskella täysin omatoimisesti tai sitten vaikkapa yliopistossa.

Esim. Paavo Ruotsalainen oli teologian opinnoissaan mahdollisesti kovinkin paljon pidemmällä, kuin moni oppilaitokset läpi käynyt kirkon palveluksessa oleva henkilö. Papiksi Paavo ei olisi kuitenkaan päässyt, kun ei ollut tutkintoja oppilaitoksissa suoritettu. Paavo oli päässyt ikäänkuin teologian ytimeen.
Sielunhoitajanakin Paavo kuuluu olleen taitava, vaikka jäi koulut käymättä.
On niitä toki muitakin kuuluisia teologeja, jotka eivät ole valmistuneet mistään ihmisten noteeraamista oppilaitoksista. Oliskohan Juho Malkamäki eräs heistä.

Rosenius on eräs ainakin Pohjolan kuuluisimpia teologeja, vaikka opinnot jäivätkin kesken. Hukkaan ne opinnot tuksin kuitenkaan menivät, vaikka kesken jäivätkin.

Hyviä esimerkkejä on myös teologeista, jotka ovat opintonsa vieteet päätökseen, esim. oma suosikkini Joonas Lagus.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: öppiäinen - 13.08.19 - klo:17:46
Sanalla teologia on useita merkityksiä. Voidaan tarkoittaa jonkin uskontokunnan oppia eli sitä miten ne väittää asioiden olevan. Siinä mielessä on hyvä harrastaa sen verran teologiaa, että tietää, mihin sitä oikein on uskomassa. Lienee myös uskontoja, jotka ovat enemmän tapojen noudattamista ja ehkä toimituksia, jolloin ei välttämättä sitä teologiaa ole niin tarkkaan formalisoitu. Kristityillä on kuitenkin teologian ytimenä uskontunnustukset. Tietysti teologisempien eli oppinsa tarkkan muotoilleiden uskontokuntien sisällä on paljon kansanhurskautta, joka ei niin teologiasta piittaa sikäli ettei niiden oppien muotoiluihin perehdy.

Sitten on teologia erikseen tuohon oppiin keskittyvän pohdinnan, kirjoittamisen ja tutkimuksen alana. Kukin koettaa selittää miten sen on ymmärtänyt, millaisen ikään kuin oman teologiansa on muodostanut. Tai miten ymmärtää sen mitä joku muu joskus aikaisemmin on koettanut selittää (tyyliin mitä se Luther oikein tarkoitti).

Tuossa jälkimmäisessä mielessä teologiaa harrastetaan täälläkin kaiken muun hölinän ohessa, ja harrastetaan yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Teologian maisteriksi eli virallisesti kai oppineeksi teologiksi voi kuitenkin päästä vaikkei niin paljon itse sitä harrastaisi. Kunhan lukee muiden ajatuksia sen verran että muistaa ne tentissä ulkoa. Muuten voi suuntautua opinnoissaan toisinkin. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa näin: https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat

Uskontotiede on oma juttunsa. Sitä kyllä opetetaan teologisesta tiedekunnassa, mutta sitä ei niin paljon kiinnosta oppi sinänsä, vaan miten se näkyy ihmisten elämässä ja miten he (taviksetkin) sitä käytännössä tulkitsevat. Näkökulmat ja menetelmät ovat usein yhteiskuntatieteellisiä, sosiologiaa, etnografiaa ym.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: öppiäinen - 13.08.19 - klo:17:51
Pitäis tietää enemmän lammaslaumoista niin ymmärtäisi kristillistä teologiaa paremmin. Siis käytännön kautta tietää. On eläimiä, joiden käytöstä osaan tulkita kun olen niiden kanssa elänyt, mutta lampaista kokemukseni ovat aika vähäiset. Voisiko pappisopintoihin sisällyttää pakollisen maatalousharjoittelun?

Pakko mukautua tämän maailmanajan mukaan, kun ei tähän maailmanaikaan kuulu lampaat kovin monella enää. Henkilökohtainen kuuluu, vaikkei sitä ole Raamatussa. Minullakin tässä käytössä PC = personal computer = henkilökohtainen tietokone. Yksilökeskeisyys on tätä maailmanaikaa enkä tarkoita ihan paria viime vuosikymmentä vaan muutos on ollut vähittäinen ja paljon pidempiaikainen. Usko ja uskovien kielenkäyttö ja sanansellitys ovat mukautuneet siihen.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: seppos - 13.08.19 - klo:22:27
Pitäis tietää enemmän lammaslaumoista niin ymmärtäisi kristillistä teologiaa paremmin. Siis käytännön kautta tietää. On eläimiä, joiden käytöstä osaan tulkita kun olen niiden kanssa elänyt, mutta lampaista kokemukseni ovat aika vähäiset. Voisiko pappisopintoihin sisällyttää pakollisen maatalousharjoittelun?


Jos kuulijat eivät ymmärrä mitä puhuja puhuu, niin turhaa on puhe. Vielä huonompi on tilanne jos puhuja ei ymmärrä mitä hän puhuu. Tämä ei koske vain hartauspuheita.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Pena - 14.08.19 - klo:06:12
Kääntyisikö vertaus hyvästä paimenesta laumoineen kuvaukseksi hyvästä valmentajasta jääkiekkojoukkueineen?
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: öppiäinen - 14.08.19 - klo:08:06
En tunne myöskään jääkiekkoa. Ovatko jääkiekkoilijat saaliseläimiä ja käyttäytyvät lähinnä sen mukaisesti? Luulisin ettei.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: seppos - 14.08.19 - klo:10:00
En tunne myöskään jääkiekkoa. Ovatko jääkiekkoilijat saaliseläimiä ja käyttäytyvät lähinnä sen mukaisesti? Luulisin ettei.

En tiedä jääkiekkoilijoista, mutta myyntimiehet ovat kiiltävän perään ja heillä pitää olla aina menossa joku myyntikilpailu ja siinä kiiltävä palkinto. Ei kyllä kuulija tätäkään ymmärrä. (johtajien bonukset)
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Leena - 14.08.19 - klo:22:10
Olen hieman tuota öppiäistä oppinut varomaan, kun joskus menin pahasti halpaan. Uskoin vakavissani että siellä on nyt jollain todella vaikea ongelma ratkeamatta, ja onneton kun olin juuri samaa miettinyt ja se, mitä itse löysin, viisaampien viisauksista ja noin, merkitsi suuria siksi, että itselläni oli vakavasti vaikeaa.  No olin valmis matkustamaan vaikka Hangosta Petsamoon peukalokyydillä skootterilla tai fillarilla kirjat kainalossani kun  otin  tosissani sen jutun.


Ei hän huolinut minua kirjoineni, pikemmin taisi kärytä proput. Eli älkää huoliko, kyllä hän ymmärtää lampaita ja laumoja. Ihmiset etsivät itselleen nimittäin aina lauman.....  Ja sen paimenen myös.  vaikka jonkin ruokakultin tai hopeaveden juojien ryhmän tai rokottamatta jättäjien joukon.

Individualismi on aikamme suurin näköharha.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Leena - 14.08.19 - klo:22:14
Itse kysymykseen vastaisin, että kuinkas jätät pohtimatta jos asia mieltäsi vaivaa.

Ehkä kannattaa harkita niitä opintoja, netissä ohjatusti avoimessa yliopistossa se vain on helpompaa kuin ihan yksin. Jos tänään aloitat, vuoden kuluttua osaat enemmän, jos et, vuosi kuluu joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: vn - 15.08.19 - klo:00:13
En tiedä mitä tällaisen tavallisen pulliaisen teologinen pohdinta olisi?
Mutta uskonkysymysten ja siihen liittyvien ns. peruskysymysten pohdinta on kyllä
paikallaan.
Yksin voi tietysti hiljentyä rukoillen Herran eteen.
Ihminen on kyllä sellainen, että oman pään tuotteet voi mennä harhaan, ellei Jumala
anna rauhaa ja sisäistä varmuutta.
On kirjallisuutta...netissä on paljon hyvääkin...seurakuntien pienryhmät...messut ym.

Taidan olla pohdintoineni kaukana asian ytimestä, jälleen tähän aikaan vuorokaudesta...
 :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Onko teologinen pohdinta järkevää? (predestinaatio yms.)
Kirjoitti: Leena - 30.08.19 - klo:00:36
Mietin tuota teologista pohdintaa. Suomessa se auttamatta tuo mieleen omien tiedekuntiemme valinnan pysytellä täysin profaanina. Eli siellä ei pohdiskella, kuin tän sanoisi, uskoon liittyvää henkilökohtaista etsintää, kaipausta, sitä mitä yleensä ajattelisi hengelliseksi tai uskonnolliseksi pohdinnaksi. Ei edes uskontotieteessä, sitä suoritin vähän enempi kun tuli semmoinen kesäkurssi.

Olen itse pelkän avoimen yliopiston tuote mutta elämään kuuluu elämä teologian opiskelijan ja sittemmin teol kandidaatin kanssa.  Siksi sosieteettiin kuului sitä sakkia.


Ne lukivat koinee kreikkaa eli tentti Novumin, joka ei ole paha mutta kielilppi kyllä on karmivaa. Niin ja hepreaa vanhan testamentin eksegetiikkaan.  Dogmatiikkaa siis oppirakennelmia mutta meillä se oli out kun eksegetiikka eli ne kielet oli in. Kirkkohistoriaa. Käytännöllistä teologiaa eli mikä on Aaronin siunaus ja mikä joku muu. Vai onko se tervehdys, maailman tylsintä. Miksi papin kädet on niin tai näin. Vapaaehtoisena erilaajuisia sielunhoitokursseja.

Ne on teoreettista ja akateemista, ja tarvii kirjallisuutta tuekseen. Hengellinen pohdinta on aivan muuta, enkä ymmärrä miksi niitä pitäisi verrata tai arvottaa sillä jokainen teologian opiskelija varmaan miettii hengelliset, moni tulee uskonnollisesta yhdyskunnasta vaikka seurakunnan nuorista ja tähtää tunnustuksellisen yhteisöön työhön.


Ei kaikki, eksegetiikan opinnoista hyötyy sivuaineena moni joka opiskelee muutoin antiikin kulttuuria ja kieliä, metodiikan takia. Ja opiskelee kyllä.