VK 479 Sinussa, Kristus, luotiin kerran
1.
Sinussa, Kristus, luotiin kerran
taivas ja kaikki maailma,
ja tänne kärsimyksen maahan
luoksemme saavuit taivaasta.
Myös minä heikot käteni
ojennan, Jeesus, puoleesi.
2.
Käsiisi, jotka ristinpuussa
kantoivat tuskat sairaiden,
myös minä turvaa vailla riennän,
armahda, Herra ihmisten!
Oi ethän, Kristus kärsivä,
pois väisty heikon viereltä.
3.
Aurinko, kuu ja taivaan tähdet
sinussa luotiin kirkkaina,
vaan valo kirkkaampana loistaa
pääsiäisaamun taivaalta.
Niin loista, pyhä rakkaus,
valaise pelko, ahdistus.
4.
Luot, Jeesus, katseen vaivoihini,
on läsnä valtakuntasi.
Saan armon hyvän sanan kuulla,
syntini annat anteeksi.
Haavaisi kautta parannat,
elävän toivon lahjoitat.
5.
Luo voimallansa Luoja kerran
myös uudet taivaat, uuden maan.
Se voima yltää tähän hetkeen,
kun sinuun, Kristus, luottaa saan.
Sinussa päivään selkeään
ja toivoon, hiljaisuuteen jään.
Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Georg Neumark 1657.
https://www.youtube.com/watch?v=yt-HK8UQ7ds