Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 15.07.16 - klo:04:11
-
Juhlaviesti - herättäjäjuhlat Nilsiässä 7.-9.7.2017
Julkaisija ja kustantaja
Savon Media Oy/Pitäjäläinen
Päätoimittaja
Pirjo Mononen
Toimitus
Erika Suominen
Minna-Liisa Mathalt
Veli-Matti Sormunen
Seppo Kononen
Ilmoitusmyynti
Marja Mononen
Osoite
Pitäjäläinen
Nilsiäntie 71
73300 Nilsiä
p. 017 288 7790
Ilmoitusvalmistus
Mediasepät
Painopaikka
Newprint Oy 2016
issn 1233-0988
Kannen kuva
Veli-Matti Sormunen
Tytti Lintunen ja Kaija Lintunen
esittelevät Paavon pirtin uutta malkakattoa.
Aholansaaren kunnostusprojektista
lisää sivulla 17.
VIIDETTÄ KERTAA NILSIÄSSÄ
Kesän 2017 herättäjäjuhlat ovat viidennet Nilsiässä. Ensimmäisen kerran Nilsiään kokoonnuttiin vuonna 1906. Tuolloin juhlat olivat ilmeisesti yksipäiväiset, ja koolla oli tuhatpäinen joukko. Vuonna 1920 juhlat olivat kaksipäiväiset. Ensimmäisenä päivänä kokoonnuttiin kirkon ympärillä ja iltaseurat pidettiin Paavo Ruotsalaisen haudalla. Toisena päivänä tehtiin retki Aholansaareen.
Vuonna 1952 pidetyille herättäjäjuhlille kävijämäärä oli kasvanut huomattavasti edellisiin juhliin verrattuna. Silloinkin juhlat olivat kaksipäiväiset ja jälleen toisena päivänä tehtiin retki Aholansaareen. Juhlakentäksi valittiin varjoisa Vanhan kirkon puisto, jonka sydämessä on Paavo Ruotsalaisen hauta. Haudan ympärillä veisattiin myös vuoden 1985 juhlilla juhlatunnuksen ”Vastaa minulle, Herra” hengessä.
Vuosi 2017 kutsuu juhlille tunnuksella ”Uudistat armollasi”, joka on vahva sanapari Ukko-Paavon virrestä. Veisuu kaikuu jälleen Vanhan kirkon puistosta.
Jumalan uudistavaa armoa jokaiselle juhliin valmistautuvalle!
SIMO KORKALAINEN
pääsihteeri
simo.korkalainen@evl.fi
Juhlaviesti - herättäjäjuhlat Nilsiässä 7.-9.7.2017
Lisään PekkaV;n tiedotteeseen ;
http://www.kuopionseurakunnat.fi/hautausmaat/vanhan-kirkon-puisto-nilsia-
Jos Luoja suo, niin ensi vuonna Nilsiässä
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=4281.105#lastPost
-
NILSIÄN HERÄTTÄJÄJUHLIEN JUHLATOIMIKUNTA
Nilsiän herättäjäjuhlien juhlatoimikunta muodostuu eri toimikuntien puheenjohtajista sekä Kuopion kaupungin, Herättäjä-Yhdistyksen sekä Kuopion seurakuntayhtymän edustajista.
Puheenjohtaja: Reijo Leino
Pääsihteeri: Simo Korkalainen 0404888671
Turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja:
Ilmari Vihavainen
Kenttätoimikunnan puheenjohtaja:
Matti Hartikainen
Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja:
Raili Pursiainen
Ravintolatoimikunnan puheenjohtaja:
Jari Korhonen
Tiedotustoimikunnan puheenjohtaja:
Erika Suominen
Kansliatoimikunnan puheenjohtaja:
Seija Rissanen
Liikennetoimikunnan puheenjohtaja:
Seppo Turunen
Talous- ja markkinointitoimikunnan
puheenjohtaja: Eero Väätäinen
Nuorisotoimikunnan puheenjohtaja:
Tuomo Kantele
Talkootoimikunnan puheenjohtaja:
Eeva Väätäinen
Majoitustoimikunnan puheenjohtaja:
Seppo Jarkkola
Kuopion kaupungin edustajat:
Pekka Vähäkangas ja Ismo Heikkinen
Kuopion seurakuntayhtymän edustajat:
Timo Korhonen ja Pekka Niiranen
Herättäjä-Yhdistyksen edustajat:
Simo Juntunen ja Kalle Hiltunen (s. 2)
-
UUDISTAT ARMOLLASI
H e r ä t t ä j ä j u h l a t j u u r i l l a a n
Nilsiässä herättäjäjuhlat ovat juurillaan! Täällä olemme herännäisyyden syntysijoilla, lähes pyhillä paikoilla.
Näinä aikoina Ukko-Paavon kotiseudut ovat olleet uudistuksen ytimessä. Seurakuntien rajoja on muokattu ja hallintoa uudistettu kevyempään suuntaan.
Kun itsenäisen Nilsiän seurakunnan rajoja alettiin tarkastella kuntaliitoksen johdosta, nousi heti ensimmäisissä keskusteluissa esiin yksi kynnyskysymys ‒ herättäjäjuhlista emme luovu!
Kun tähän asiaan oli saatu toivottu sitoumus, voitiin keskustelua liitoksesta jatkaa, sillä yksi tärkeä asia oli saatu hoidettua. Nilsiä liittyi Järvi-Kuopion seurakuntaan ja Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymään.
Nilsiäläisellä sisukkuudella ja sinnikkyydellä on juhlia rakennettu ja rakennetaan, kunnes juhlapäivä koittaa.
Juhlakenttämme sijaitsee perinteisellä paikalla Nilsiän sydämessä, Vanhan kirkon puistossa. Tuolle kirkkomaalle on haudattu myös Paavo Ruotsalainen.
Noilla sijoilla on ihmisen hyvä pysähtyä sanankuuloon ja veisuuseen Paavon virren sanoin: ”Uudistat armollasi”.
Koko sitoutuneen joukkomme puolesta: Tervetuloa herättäjäjuhlille Nilsiään!
REIJO LEINO
Järvi-Kuopion kirkkoherra
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja (s.3)
K u o p i o o d o t t a a k e s ä n 2 0 1 7 h e r ä t t ä j ä j u h l i e n v i e r a i t a
Lämpimästi tervetuloa viettämään vuosittaisia herättäjäjuhlia Kuopioon heinäkuussa 2017! Suomen kesä on tapahtumien kulta-aikaa ja Kuopiossa järjestetään lukuisia kesätapahtumia valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuritapahtumista paikallisiin kyläjuhliin. Virkeä tapahtumatarjonta on tärkeää niin kaupungin elinvoiman vahvistajana, kuin myös yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen rakentajana.
Herättäjäjuhlat on yhteisöllinen suurtapahtuma, joka tuo Kuopioon väkeä ja virtaa keskisuuren kaupungin verran. Juhla sopii Kuopioon erinomaisesti, sillä herännäisyys on tärkeä osa Kuopion historiaa ja nykypäivää. Liikkeen johtohahmo Paavo Ruotsalainen asui Aholansaaressa Nilsiässä. Nykyisin saari on leiri- ja lomakeskus.
Kuopiosta löydätte lukuisia mielenkiintoisia ja antoisia vierailukohteita. Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, saavutti 200 vuoden kunnioitettavan iän ja on remontin jälkeen jälleen avattu yleisölle. Samoin ainutlaatuinen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa on kokenut uudistuksen, ja sen kiehtova kokoelma hämmästyttää niin läheltä kuin kaukaa tulevia vierailijoita.
Kuopio on menestynyt viime aikoina hyvin kaupunkeja vertailevissa tutkimuksissa. Olemme Suomen kolmanneksi turvallisin kaupunki poliisin katuturvallisuusindeksin mukaan. Vetovoimamme teki melkoisen loikan ja Kuopio nousi Suomen neljänneksi vetovoimaisimmaksi kaupungiksi Taloustutkimuksen mielikuvatutkimuksessa 2016. Tapahtumavieraita miellyttänee myös tieto siitä, että Kuopio on Ylen Prisma Studio -ohjelman leikkimielisen tutkimuksen mukaan Suomen leppoisin kunta.
Kaupunkimme väkiluvun kasvu on ollut viime vuosina melko mukavalla tasolla johtuen muuttovoitosta ja kuntaliitoksista. Kasvua vauhdittaa myös työpaikkojen määrän kasvu. Vuodesta 2005 lukien työpaikkojen määrä Kuopion seudulla on kasvanut noin 5000 työpaikalla. Kroonisen työttömyyden aikana tämä on erinomainen kehityssuunta ja kertoo täkäläisen elinkeinoelämän monipuolisuudesta. Toimialarakenteen monipuolisuutta mittaavalla Herfindahl-Hirschman-indeksillä Kuopio saa arvon 7,88, joka on maan paras.
Toivotan herättäjäjuhlien järjestäjille, talkoolaisille ja muille kävijöille onnistuneita juhlia ja miellyttävää Kuopion vierailua! Toivottavasti ehditte myös tutustua Kuopion muuhun kesäiseen tapahtumatarjontaan ja nauttia kaupungin leppoisasta kesätunnelmasta. Tervetuloa Paavo Ruotsalaisen jalanjäljille Kuopion Nilsiään!
PETTERI PARONEN
Kuopion kaupunginjohtaja (s.3)
-
Kiitos tiedotuksista PekkaV. Taisin Vantaalta napata tuon Juhlaviestin ja lukaistakin sen.
Muistuta meitä jatkossakin.
Pidän kovasti Nilsiän juhlien motosta, Uudistat armollasi. Se viittaa Paavon ajatukseen uusista läksyistä. Samon käytettyyn sanontaan, Matkalla muutokseen
jotka molemmat neuvovat meitä uudistumaan, avartumaan ja ymmärtämään uutta.
Ei Jumala luonut ihmistä patsaana seisomaan, vaan liikkumaan ja saamaan vaikutteita. Kaikki silti Hänen johdossaan .
-
Tuolla on niin hienot maisemat ja kalavedetkin, että pitääpä varata samantien kaksi viikkoa oleskelua tuolla seudulla.
Savolaiset körtit onkin aika uusi tuttavuus, jos nyt ei myyrä ja Anatasista lueta mukaan, mutta muuten harvoja körttejä sieltä on tullut tavattua, kuin yksissä muistoseuroissa ohi mennen tullut tavattua.
Menispä tuleva talvi äkkii ohi :)
-
V 1985 olin juhlilla juuri Nilsiässä. Istuin jonkun kuusikäivärän vieressä penkillä, niin eikös alettu kuuluttaa, että siinä on Paavon hauta. Jotenkin näin muistan. Toinen muisto on se, kun penkkejä kantaessa olin hidas ja peukaloni jäi lankkupinon väliin ja mustui. Kävelläkin piti juhlapaikan ja teltan väliä, eihän se ollut vaikeata kerta olin nuori, 41 v ja Cooperissa meni yli 3 km.
-
Kiitos tiedotuksista PekkaV. Taisin Vantaalta napata tuon Juhlaviestin ja lukaistakin sen.
Muistuta meitä jatkossakin.
Jatkan kuukausittain, kuukauden 1. päivänä. Seuraava kerta on ensi torstai.
-
Järvi-Kuopion seurakunta ja Kuopion seurakuntayhtymä ovat valmiina palvelemaan ensi vuonna Nilsiän herättäjäjuhlille tulijoita. Valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa.
Tervetuloa Ukko-Paavon maisemiin Kuopion Nilsiään!
Lähemmäs Luojaa,
luontoa ja
lähimmäistä
Järvi-Kuopion seurakunnan muodostaa kahdeksan alueseurakuntaa:
Juankoski, Kaavi, Muuruvesi, Nilsiä, Riistavesi, Säyneinen, Tuusniemi ja Vehmersalmi.
Järvi-Kuopion seurakunnan tehtävä on määritelty seurakunnan toiminnan linjauksessa vuoteen 2020:
”Järvi-Kuopion seurakunta kutsuu ihmisiä Luojansa yhteyteen, viljelemään ja varjelemaan luontoa sekä huolehtimaan lähimmäisistään lähellä ja kaukana.”
Järvi-Kuopion seurakunnan alue on iso ja siksi toimiminen kahdeksassa jumalanpalvelusyhteisössä on haastavaa
Herättäjäjuhlat ovat tärkeä osa vuoden 2017 toimintaa.
Tervetuloa!(s. 4)
Nilsiän kirkko https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Nilsi%C3%A4_Church#/media/File:Nilsi%C3%A4_Church.jpg
-
Samantapainen seurakuntayhtymä on tapahtumassa täällä Hämeessä. Kuhmoinen, Padasjoki ja Kärkölä, minulle kolme tuttua seurakuntaa, ovat yhtymässä Hollolan emäseurakuntaan johon Hämeenkoski on jo kuulunut.
Asikkala jää siihen väliin maantieteellisestin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200553
-
Samantapainen seurakuntayhtymä on tapahtumassa täällä Hämeessä. Kuhmoinen, Padasjoki ja Kärkölä, minulle kolme tuttua seurakuntaa, ovat yhtymässä Hollolan emäseurakuntaan johon Hämeenkoski on jo kuulunut.
Asikkala jää siihen väliin maantieteellisestin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200553
Kuhmoinen on elänyt viime vuodet myymällä rantatontteja, mutta niiden menekki on pienentynyt. 2400 asukasta ei pysty elättämään kahta pappia. Nyt oli jo siirrytty puoleentoista pappiin eli kirkkoherra oli jaettu resurssi Padasjoen kanssa, jossa on samat ongelmat. Nyt kuhunkin alueseurakuntaan jää yksi kokopäiväinen pappi ja loput pappisresurssit tulevat yhtymästä.
-
Uudistat
armollasi
Nilsiän herättäjäjuhlien tunnus on Uudistat armollasi. Sanat ovat Paavo Ruotsalaisen eli Ukko-Paavon virrestä, joka on virsikirjan virsi 382 ja Siionin virsi 282. Keskellä Nilsiän herättäjäjuhlien juhlakenttää on Paavo Ruotsalaisen hauta, jonka kiveen on kaiverrettu tämän virren numero vuoden 1701 virsikirjasta.
Juhlatunnus on dynaaminen sanapari, joka aukeaa myös ulkopuolisille. Se antaa herännäisyydestä eteenpäin katsovan kuvan ja on sisällöltään positiivinen. Nilsiän herättäjäjuhlilla on tarkoitus julkistaa uudistetut Siionin virret, joten siinäkin mielessä tunnuslause on sopiva.
Vuotta 2017 vietetään luterilaisessa kirkossa reformaation juhlavuotena. Aikanaan reformaation tarkoituksena oli uudistaa katolinen kirkko. Nyt juhlavuoden otsikko on Armoa 2017. Herättäjäjuhlat ovat osa reformaation juhlavuotta, johon tunnuslause Uudistat armollasi sopii hyvin.
Logon on suunnitellut nilsiäläissyntyinen Olli Taskinen.
kuva:
herättäjäjuhlajuliste, jonka pohjaväri on musta, musta on myös Nilsiän vaakuna logossa julisteen keskiössä. Logon taustan sekä alareunassa Herättäjä-Yhdistyksen logon tausta oranssi, samoin teksti.
kuvan tekstit:
UUDISTAT ARMOLLASI (logon yläreunassa)
HERÄTTÄJÄJUHLAT NILSIÄSSÄ 7.-9.7.2017 (juhlalogon ja Herättäjä-Yhdistyksen logon välissä) (s. 5)
-
Nilsiän herättäjäjuhlat
(klikkaa suureksi)
https://herattajajuhlat.fi/
-
Nilsiän juhlien juliste on hieno. Savon värit, musta-keltainen työntyvät Karjalan musta-punaiseen päin. Retkeilihän Paavo Pohjois-Karjalassa seuroja pitämässä ja kävi myös Viipurissa kääntymässä. Oranssissa savo ja karjala yhtyvät. :023:
Minua säväyttivät jo Vantaan Talviveisuissa näkemäni mustat T-paidat .
Nyt syntinen körttikansa erottuu näissä vermeissä kuten muinoin körteissään ja huiveissaan.
Valo loistaa pimeydessä.
-
LÄHIRUOKARAVINTOLA MAANSUOLA
Portaanpään kristillisen opiston rauhallinen ympäristö sopii monenlaisien tapahtumien järjestämiseen.
Tarjoamme tiloja ja palveluja
mm. kokouksien, koulutuspäivien, sukukokouksien ja perhejuhlien viettoon. Palveluissamme yhdistyy onnistuneesti rauha, luonnon kauneus ja historiallisesti arvokkaan ympäristön tunnelma.
Räätälöimme tarpeisiinne sopivan paketin. Arkena lounasmahdollisuus klo 11‒12.30.
Kesähotelli avoinna 27.6.‒12.8.2016 ja 1.7.‒13.8.2017
Kysy lisää!
017 272 0900 tai toimisto@portaanpaa.fi
TUTUSTU KOULUTUSVAIHTOEHTOIHIMME NETISSÄ! www.portaanpaa.fi
PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN OPISTO
Portaanpääntie 63, 73100 LAPINLAHTI (s.5)
kuva: https://www.google.fi/maps/uv?hl=fi&pb=!1s0x468364cf182dda81:0x46b14d18d57cd4a3!2m13!2m2!1i80!2i80!3m1!2i20!16m7!1b1!2m2!1m1!1e1!2m2!1m1!1e3!3m1!7e115!4s//lh3.googleusercontent.com/-3yFjs3DZXHM/WBmyvP-eHRI/AAAAAAAACbs/WIV-fBDpGScobL4YLKKUZJZjV0VC9lhDACLIB/s213-k-no/!5sportaanp%C3%A4%C3%A4n+kristillinen+opisto+-+Google-haku&imagekey=!1e3!2s-3yFjs3DZXHM/WBmyvP-eHRI/AAAAAAAACbs/WIV-fBDpGScobL4YLKKUZJZjV0VC9lhDACLIB&sa=X&ved=0ahUKEwimvviEn5PQAhVDjSwKHfsUBLAQoioIezAN
-
Juhlaviikonlopuksi odotetaan noin 30 000 kävijää Nilsiän Vanhan kirkon puistoon 7.–9.7.2017. *)
...
Talkoolaiset tekevät onnistuneet Herättäjäjuhlat http://www.kirkkojakoti.fi/790-talkoolaiset-tekevat-onnistuneet-herattajajuhlat
Herättäjäjuhlauutisia Nilsiästä https://herattajajuhlat.fi/4256-vuoden-2017-herattajajuhlat-ovat-nilsiassa
Herättäjäjuhlat https://herattajajuhlat.fi/nilsia
Herättäjäjuhlat Facebookissa https://www.facebook.com/herattajajuhlat/
Herättäjäjuhlat Instagramissa https://www.instagram.com/herattajajuhlat/
Herättäjäyhdistys https://www.h-y.fi/
http://www.kuopionseurakunnat.fi/jarvi-kuopion-seurakunta/nilsian-alueseurakunta/vuoden-2017-herattajajuhlat-nilsiassa#
*) Vanhan kirkon puisto
Pisantie 2, 73300 Nilsiä
040 488 8680
... sijaitsee Nilsiän keskustassa, noin 56 kilometriä Kuopiosta koilliseen. Hautausmaa on otettu käyttöön jo 1730-luvun alussa ja sen pinta-ala on nykyään 2,34 hehtaaria...
http://www.kuopionseurakunnat.fi/hautausmaat/vanhan-kirkon-puisto-nilsia-
-
TOIVO TOLPPASELLA ON YLI 50 HERÄTTÄJÄJUHLAT TAKANAAN
”Portaanpäässä opettelin seurapuhetta”
84-vuotias Kaavilla syntynyt ja Nilsiässä vaikuttava Toivo Tolppanen on pitänyt satoja ja taas satoja seurapuheita elämänsä aikana.
”Hyvä alkuunlähtö seuroille ja Siionin virsille oli opiskeluni Portaanpään opistossa vuosina 1951–52. Jokainen oppitunti aloitettiin Siionin virrellä ja seurapuheita piti johtajan määräyksestä pitää. Siellä ne tosin valmisteltiin etukäteen ja johtaja vielä tarkastikin.”
Kaavin Palomäen saloilla eivät mitkään herätysliikkeet vaikuttaneet.
”Seurakunta teki retken Nurmeksen herättäjäjuhlille vuonna 1950 ja sen jälkeen niitä on tullut käytyä yli 50. Vantaan juhlille en jalkojeni heikon kunnon vuoksi lähde, mutta ensi vuonna Nilsiän juhlat ovat lähellä.”
Hän kertoo, että Portaanpäässä pidettiin isoja seuroja.
”Aina 2-3 oppilasta joutui puhumaan seuroissa. Opiston tarkoitus oli herännäisyyden arvomaailmasta kertominen ja sivistäminen. Armeijassa ollessani puheiden pitämisestä oli hyötyä, sillä minut pyydettiin pitämään siellä viiden kuukauden ajan iltahartaudet.”
1970-luvulla pidettiin paljon seuroja ja Tolppanenkin puhui useita kertoja kuukaudessa eri puolilla Savoa. Kirkot ovat tulleet hänelle tutuiksi Suomessa.
”Opiskelin ja valmistuin vuonna 1984 Herättäjän matkapuhujaksi. Toistakymmentä vuotta kiersin ympäri maata puhumassa: Suomussalmelta ja Puolangalta Helsinkiin ja Viekijärveltä Vaasaan. Kävin myös kolmella puhujamatkalla Kanadassa. Siellä suomalaiset ottivat minut hyvin vastaan ja oi ihailtavaa mitenkä he halusivat oman kirkon sinne kauaksi kotimaasta. Työn perässä sinne menneet rahattomat ihmiset kokivat oman kirkon kappaleena isänmaata.”
Toivo Tolppanen luki opistossa Erämaan profeettaa.
”Ei Ukko-Paavosta ollut minulla nuoruudessani mitään tietoa. Paavo on tämän maakunnan herännäisyyden johtohahmo ja hänellä on oma uskonkäsityksensä. Hänellä on merkittävä asema herännäisyydessä ja sen kehityksessä.”
Nuoruudessa Tolppasella oli etsivä mieli ja häntä viehättivät vanhat heränneet körttipuvuissaan.
”He näyttivät totisilta kristityiltä. Vanhat heränneet olivat hengellisiä esikuvia tietämättään.”
Siionin virret ovat erityisen rakkaita Toivolle ja myös työkalu. Monet vuodet hän oli aloittajana herättäjäjuhlien virrenveisuussa.
”Vuodesta 1987 minulle jäi veisuun vetäminen herättäjäjuhlilla. Virret piti etsiä ja sitten aloittaa. Aina piti tarkkaan huolehtia äänestä, että se kesti koko herättäjäjuhlien ajan. Oli tärkeää veisata tavallisen seuraveisuun tapaan. Ei se ollut mikään diplomilauluesitys”, Toivo Tolppanen naurahtaa.
Meneillään on Siionin virsien uudistaminen ja Toivo Tolppanen haluaa opetella myös uudistuneet virret.
”Saa nähdä miten kerkiän oppimaan. Vanhat ovat aikalailla tuttuja. Mielivirsiä ovat Ei mikään niin voi virvoittaa ja Herramme auttajamme.”
Toivo Tolppanen pitää ”Uudistat armollasi” – tunnusta hyvänä.
”Se on ajankohtainen teema. Jumalan työn pitää jatkua ja uudistua joka päivä. Tarvitsemme Jumalan uudistuvaa armoa. Jokainen löytää oman paikkansa ja tuntee olevansa lähellä seurakuntaa. Tietää, että kuuluu johonkin, on paikka ja hengellinen koti.”
Toivo Tolppanen asuu yksinään Nilsiässä muutaman kilometrin päässä taajamasta. Vaimon kuolema on edelleen suuri surun paikka.
”Kaipaus on kova ja tuntuu, että yhteinen elämämme parani koko ajan ja rakkaus lisääntyi. Nyt on erityinen kaipuu puhekumppanista, jonka kanssa voisi miettiä elämää.” (s. 6‒7)
Kuvan 1 kuvateksti: Vantaan juhlille Toivo Tolppanen ei sano lähtevänsä heikon kunnon vuoksi, mutta ensi vuonna Nilsiän juhlat ovat lähellä, joten sinne mennään.
Kuvan 2 kuvateksti: Paavo Ruotsalaisen hauta on monen heränneen ”pyhiinvaelluspaikka”.
kuvia: https://www.google.fi/search?q=kuva+paavo+ruotsalaisen+hauta&tbm=isch&tbs=rimg:CcsBdjE4qKruIjh1TJvAgNuvmg3uWlJPLT0LTaB3DCXLubauoi0NTrskfnnHKIN4VWdFq4HN0MwERHiLYs_1fwG8lZioSCXVMm8CA26-aETVSnbI-OB_1AKhIJDe5aUk8tPQsRG4tM0D2IxX8qEglNoHcMJcu5thFJlO3S9NWaVSoSCa6iLQ1OuyR-EVi_1vcRc6AcKKhIJeccog3hVZ0URl9rUfh1rvT8qEgmrgc3QzAREeBGy5dpRu22wnyoSCYtiz9_1AbyVmEYkChZByn5aH&tbo=u
-
Tule Saareen Paavo!
02.01.2017 13:55 - Herättäjä-Yhdistys
Nilsiäläisen talonpojan ja herännäisyyden voimahahmon Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) eli Ukko-Paavon syntymästä tulee kuluneeksi 240 vuotta tänä vuonna. Ukko-Paavon hauta on Nilsiän vanhalla hautausmaalla suuren kuusen juurella. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat tuossa historiallisessa ympäristössä. Juhlien tunnus ”Uudistat armollasi” on saatu nk. Paavon virrestä (VK 382:7, Sv 282:7).
Ukko-Paavosta on kirjoitettu ja kerrottu tarinoita runsaasti. Paavon kirjeitä on julkaistu ja tulkittu. Sukupolvet vuorollaan ovat löytäneet Paavon rosoisesta persoonasta ja totuudenetsijän neuvoista innoittajansa. Viimeiset kiusaukset -oopperan kautta Paavon tarina on saavuttanut ja tullut tutuksi suurelle yleisölle. Tänä keväänä saa Helsingissä kantaesityksen Paavo Ruotsalaisen ydinajatuksia luotaava uusi oopperaesitys Herääminen. Tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan. Paavon persoona ja tarina puhuttelevat edelleen ja ovat löytäneet tiensä monikulttuuriseen ruuhka-Suomeen.
Suomi täyttää sata vuotta ja kirkossamme vietetään reformaation merkkivuotta. Julistettakoon alkanut vuosi myös Ukko-Paavon merkkivuodeksi. Nostettiinhan hänet näyttävästi julkisuuteen ja ikään kuin kaapinpäälle silloin, kun kansakunnallemme luotiin merkityksiä ja identiteettiä itsenäisyyden alkuvuosina kerrottuun Suomen tarinaan. Ilkka Huhta on tätä selvittänyt ansiokkaasti tutkimuksessaan.
Ukko-Paavon persoonasta ja tarinasta voi löytää monta puolta. Paavo on ollut yksi kirkon merkittävimmistä maallikoista. Paavon voi nähdä oman aikansa kirkon uudistajana, jolla oli laajat vaikutusverkostot seurakuntiin eri puolille maatamme. Hän näyttäytyy niin karskina ja karkeana tekopyhyyden ravistelijana kuin taitavana vaivattujen sielujen auttajana ja hoitajana. Hän on levoton kulkija, joka tunsi ahdistuksen. Jotkut ovat jopa nähneet häneen sopivan itäisessä kristillisyydessä käytetyn ”Jumalan houkka” -nimityksen.
Paavon kotipaikka Nilsiän Aholansaaressa on tänään leiri- ja kurssikeskuksen lisäksi myös pyhiinvaelluskohde, josta eräs ortodoksikirkon piispa kertoi lyhyen laivamatkan aikana kokeneensa tulevansa paikkaan, jossa on rukoiltu paljon. Saaren hämyisä ja vanha savupirtti on paikka, jossa soisin mahdollisimman monen edes kerran elämässään viivähtävän. Talvella Saareen pääsee jäätietä pitkin, kesällä Toivo-laiva kuljettaa mantereelta Saareen. Paavon Riitta-vaimon kerrotaan huhuilleen miestään: ”Tule saareen Paavo!” Riitan kutsu olkoon tarkoitettu tänään kaikille väsyville kulkijoille.
Simo Juntunen
https://www.kotimaa24.fi/blogit/tule-saareen-paavo/
-
KÄSKIVÄT KIRJOITTAA SAVOLAISESTA HUUMORISTA
Vähän ihmetyttää, jotta minkä takia. Se kun tahtoo olla sillä tavalla, että selitysten, analyysien ja viisautta havittelevien ajatusten myötä mikä tahansa huumori menettää merkityksensä. Siksi toisekseen tässoes tähellisempeekii tekemistä, ihan semmosia rytinätöetä, pitäs niät kiäntee kylykee ja vetellä hirsiä. Vuan koitetaan nyt, kun kaet ne tästä kirjotuksesta mulle jottaen maksaavat. Vaekka sanovat kyllä, jotta kirjuta nyt Antti ies meelle, kun et muuallekkaan kirjuttoo sua. Siinä puhheessa ee oo mittää perree, vasta toessakuussa yhteen lehteen artikkelintapasen kirjutin ja heti soetti piätoemittaja, jotta etkö voes kirjuttoo johonnii muualle. Niin jotta kyllä mulla vientiä oes, siitä ee oo eppäilyä.
Vuan asiaan. Mitä siitä savolaisesta huumorista nyt ossoes sannoo. No aenae sen, jotta se on karkeesti lohmuten seehtemänkymmentärosenttisesti kiinni kielestä ja kolomekymmentärosenttisesti tilanteesta. Savolaeset tae oikeestaan kaet itäsuomalaiset ylleesä, tietäävät mitenkä asiat pittää sannoo ja mää tiijjä ne nuo länspuolen immeiset oovat paremmin perillä siitä, jotta mitä kannattaa millonnii suustasa piästee. Leskis-Jussin kohokuorriihan se aikanaan sano, että millonkaan hiän ee oo verpaalisesti lahjatonta savolaesta yhyttännä – muulla lailla lahjattomia kyllä siitäe eestä. Meleko heleppoo kaet tuota Juiken rätinkiä on puoltoo, sillä hiljanennii savolaenen on hyvin ussein kieleltään hävittömän terävä. Se suattaa loksaatella leuvoistaan semmosia lyhviä vuan hyvästi mualisa löötäviä kommenttija ja ylleesä niin mahottomalla tilannetajulla, jotta siinä suap kuulija seestä pikkisen aekoo silimät erkorkeuvella.
No sitten on tietennii niitä, joilla on oikein jalallapolettava alalaeuka ja sitä tarinoo tulloo vähän liijannii kansa. Joka helevetin rakoseen pittää koettoo joku sutkaas survoo ja oksettammaanhan semmonen huumoriähky tavallista immeistä alkaa. Minä oon vähän itemielessän aatellu, jotta sen sortin savolaeset kantaa matkassaan juuttaan vanahoo puolustuskeeniä. Nämä on kuitennii entisiä rajaseutuja ja ee tästä montoo vuossattoo oo, kun jatkuvaan joku kasakankehvel tul ryssänpuolelta polttamaan savolaiskyllee kaskinaarismuaks ja hurjus sapelisa kansa kun kärrihurja. Sillon piti osata puolustaatua konstilla millä vuan ja yks konsti lie ollu tuo suunsoetto. Sillon se ee huumorista käännä, vuan aekaen olossa se semmoseks jalostu.
Oes kyllä suanna jalostua niin pitkälle, jotta kaekki savolaeset oes oppinna vähän paremmin itelleen naarammaan. Lie pikkisen katteuvvensiementäe jiännä niihin aekoen peruna tänne elämään. Vuan on siinä se puolesa toesaalta, jotta parhaimmillaan kahta toesilleen nokertelevoo savolaista suattas kuunnella syömätä vaekka usseemman vuorokaaven aijjan.
No katoppas. Nyt tul merkkimiärä tääteen ja pakko kaet tämä tottuutus on tähän lopettoo.
Oes kaet tuota suattanna enempikkii naputtoo, vuan eepähän sitä jos ee kerta kelepoo. Tottapa niillon tälle sivulle varattuna tilloo paremmille kirjuttajille. Ja minähän en ihteen ala väkisin tyrkyttämmään, en. Pitäkäät lehtesä, sennii ihvekkeet. Tästä on huumor kaakana, sano Pietulan kissa kun suohaataan tipahti.
Eepä mulla muuta.
ANTTI HEIKKINEN, s. 8
-
^ kuva: Antti Heikkinen
-
MAJOITUS
VILLA TARPISELLA 7.‒9.7.2017
Tarpisen Loma Oy:n majoitustarjous:
4 kpl 3 hengen ja 6 kpl 2 hengen huoneita
Villa Tarpisella Nilsiässä, 10 km keskustasta.
Majoituksen hinta 1.000€ (sis. alv:n)
omilla liinavaatteilla ja pyyhkeillä.
Ennakkovarauksesta mahdollisuus aamupalaan.
Tiedustelut puh. 050 577 2760 Henry Kainulainen
henry.kainulainen@villatarpinen.com, s. 8
-
Huomaa nämä
https://herattajajuhlat.fi/4284-kolme-puheenvuoroa-herannaisyydesta
-
Hyvä Nilsiän herättäjäjuhlavieras
Bussikuljetukset edestakaisin Tahkon alue ‒ Aholansaaren laivaranta ‒ Nilsiän herättäjäjuhla-alue.
Tervetuloa Nilsiään!
LINJA-AUTOLIIKE E. AHONEN KY
Matintie 12, 73300 NILSIÄ
Puh. (017) 3686 800 www.eahonen.com , s. 8
-
Kolmessa koossa Paavon palleja
Hyvähenkinen huumori lentää, kun joukko nilsiäläisiä käsityönharrastajia tarttuu talkoourakkaan, Nilsiän yhtenäiskoulun käsityöluokassa. Talkoourakkana on tehdä kolmen kokoluokan istuinpalleja, joiden myynnillä kartutetaan vuoden 2017 Nilsiän herättäjäjuhlien kassaa.
Penkkien malli ja mitat on haettu herännäisyyden juurilta, Aholansaaren Paavon pirtistä. Syystäkin talkooväki nikkaroi penkkejä työnimellä Paavon pallit.
”Meillä iso ja hyvä tavoite hamaan tulevaisuuteen asti. Niin kauan kuin penkeillä on kysyntää. Tuotto menee suoraan herättäjäjuhlien kassaan”, vakuuttaa penkkitalkoiden nokkamies Erkki Rissanen.
Penkkisarjassa on istuimet sekä isoille että pienille Paavoille ja Riitoille. Pienin ‒ mutta ei vähäisin ‒ käy matkamuistoksi ja koriste-esineeksi. Penkeissä on vuoden 2017 herättäjäjuhlien tunnus ”Uudistat armollasi”. Tuolin voi saada myös Paavon kuvalla tai vaikkapa nuottiavaimella. Logo painetaan joko tuolin selkänojaan tai istuimen pohjalle.
Penkkien nikkarointi on talkoomiesten käsissä. Penkkisarjan idean äiti on talkooväen hyvin tuntema Hiltulanmäen Eila, talkooporukan nokkamies paljastaa.
1‒2 kertaa viikossa kokoontuvassa porukassa työskentelee kymmenisen talkoolaista.
”Oikeaa Paavon tuolia voi käydä katsomassa Aholansaaressa. Se tuoli on yhdestä puusta tehty, mutta meidän mukaeltu tuolimme kootaan osista.”
Erkki Rissanen kiittelee aliurakoitsijoita eli kokoavia puuhamiehiä. ”Olemme saaneet tarvittavan materiaalin eli liimapuun lahjoituksena ja siitä on ollut helppo työstää aihioita tuolille, joita sitten aliurakoitsijat kokoavat. Näin saadaan työtä tehtyä sarjatyönä ja pitää sanoa, että tällaista määrää tuoleja ei olisi muuten saatu tehtyä.”
”On ollut antoisaa tehdä yhdessä näitä tuoleja. Näin kartutamme myös herättäjäjuhlakassaa ja valmistaudumme itsekin tulevaan juhlaan. Palleja on myyty jo lähes sata ja toinen samanverta pitää vielä kaupitella. Varastossa on kymmeniä tuoleja jo valmiina. Syksyllä jatkamme talkoita, kun nyt vedämme välillä henkeä.”
Penkkejä myydään muun muassa eri myyjäisissä ja markkinoilla. Niitä voi kysellä myös suoraan seurakunnasta. Penkkien hinnat ovat koon mukaan 100, 70 ja 20 euroa.
Vauhtia ja valtakunnallista huomiota penkkikampanjalle haetaan haetaanantaan herättäjäjuhlilla. Nilsiän valtuuskunnan viemisinä kun on peräkärrykuormallinen Nilsiän juhlalogolla varustettuja Paavon palleja myyntiin.
Nilsiän herättäjäjuhlien talkookassan kartuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Sadan tuhannen euron talkootavoitteesta on kasassa jo kolmannes. Herättäjän naistoimikunta ja seurakunnan käsityökerho Näpertäjät ovat luoneet pohjaa talkookassalle jo pidemmän aikaa käsitöillä ja arpajaisissa. Jokainen talkoolainen tekee omaa tärkeää työtään juhlien eteen. Ja talkoot jatkuvat.
kuvateksti: Erkki Rissanen on iloinen, että talkoilla on saatu paljon tuoleja aikaiseksi. (s. 9)
-
TESTAA TIETOSI:
7 KYSYMYSTÄ HERÄNNÄISYYDESTÄ
1. Herännäisyys on ollut
a) Savon ja Pohjanmaan herätysliike
b) Lapin ja Pohjois-Suomen herätysliike
a) pääkaupunkiseudun ja erityisesti sen lähiöiden herätysliike.
2. Herännäisyyden perushahmo Paavo Ruotsalainen oli
a) pappi
b) lukkari
c) talonpoika.
3. Herännäisyys korostaa
a) uskoon tulemisen merkitystä
b) ihmisen pienuutta Jumalan edessä
c) sitä, että Jumala antaa uskovalle menestystä ja terveyttä.
4. Herännäisyyden tärkein vuotuinen kokoontuminen on
a) herättäjäjuhlat
b) Suviseurat
c) Herättäjärokki.
5. Herännäisseurojen ydin on
a) Paavo Ruotsalaisen saarnojen ja puheiden tulkitseminen
b) pitkien seurapuheiden pitäminen
c) Siionin virsien veisuu.
6. Paavo Ruotsalaista osasi auttaa
a) hevosmies Kustaa Heikkinen Nilsiästä
b) torppari Heikki Koskela Urjalasta
c) seppä Jaakko Högman Jyväskylästä.
7. Kun körttipastilli on sulanut suussa, merkitsee se, että
a) pitää ottaa toinen pastilli
b) puhuja on puhunut tarpeeksi kauan
c) kannattaa ottaa ripaus suolaa imelän päälle.
Oikea rivi näkyy, kun maalaat: a, c, b, a, c, c ja b (s. 10)
-
UPEASTI Spa Hotel Runni UUDISTUNUT
VIIHTYISÄ MAJOITUS UUDISTUNEESSA KYLPYLÄHOTELLISSA
TAI NOSTALGISESSA KARTANOHOTELLISSA
KYSY MYÖS RYHMÄTARJOUKSIA!
Jyväskylästä 240 km, Joensuusta 230, Oulusta 210, Kuopiosta 110, Kajaanista 100, Kiuruvedeltä 25, Iisalmesta 23 km
MAISTUVAA RUOKAA · RENTOUTTAVIA HOITOJA · TANSSIA JA VIIHDETTÄ · HISTORIAN HAVINAA · MONIPUOLISET JUHLA- JA KOKOUSTILAT
kylpylähotellissa ILMASTOIDUT hotellihuoneet
SPA HOTEL RUNNI Runnintie 407, Runni / puh. (017) 758 751 / myyntipalvelu@runni.fi www.runni.fi (s. 10)
-
Tahkon maisema on voiman lähde
Jouko Liinamaa jos kuka on paljasjalkainen tahkolainen. Pienestä pojasta lähtien Tahkon polkuja tallannut mies tuntee alueen kallioperästä korkeimpaan harjanteeseen – jopa maan alle asti, sillä hän on varvun avulla etsinyt alueen vesisuonet ja neuvonut kaivojen paikat.
”Sukuni on asunut täällä vuodesta 1723 lähtien. Tahko merkitsee minulle nimenomaan aluetta, joka ulottuu aikaperspektiivissä kauas taaksepäin, mutta myös eteenpäin.”
Jouko Liinamaan vanhemmat perustivat Loma-Rantalan matkailuyrityksen Syvärin rannalle ja olivat hiihtokeskuksen ensimmäisiä majoittajia. Monet Loma-Rantalan vieraat palaavat lomanviettoon vuodesta toiseen. Erityisesti Joukon paikallistuntemus ja savolaiset supliikit tarinat saavat vierailta kiitosta.
”Järjestämme myös opastettuja retkiä Tahkon maisemiin, joissa monin paikoin näkyy merkkejä Ukko-Paavon perinnöstä, esimerkiksi myllynkivien tekopaikoista.”
Tahkon alueelta Jouko Liinamaa nostaisi ykköskohteeksi maiseman. Sen voi kokea esimerkiksi nousemalla Tahkovuoren päälle joko kävellen, maisemahissillä tai autolla. Maisema innoitti myös perustamaan Pehkubaarin Tahkon päälle 20 vuotta sitten.
Seudun historiasta kiinnostuneille Jouko suosittelee Nilsiän kylän kupeessa sijaitsevaa Simolan kotiseutumuseota. Myös Aholansaari on Jouko Liinamaalle tärkeä paikka ja hän suositteleekin lämpimästi lähtemään laiva- ja aikamatkalle saareen.
Suosikkipaikka Tahkon keskustassa löytyy sekin veden ääreltä: Tahkolahden ylittävä silta on pysähtymisen arvoinen paikka. Lapsiperheille ja muillekin eläinten ystäville löytyy kavereita Tahkon farmin kotieläinpihasta.
Kotipaikka tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet harrastuksiin, kuten pitkänmatkanhiihtoon ja maastopyöräilyyn. Tahko MTB-maastopyörätapahtumaan Liinamaa on osallistunut jo 18 kertaa.
Matkailun lisäksi Jouko Liinamaa harjoittaa Tahkolla maa- ja metsätaloutta. Loma-Rantalan pihapiirissä käyskentelee ylämaankarjaa.
”Maa on se juttu joka on pitänyt tällä paikalla. Maisema kulkee mukana vuorokausirytmissä ja on henkinen voiman antaja. Tässä suhteessa minussa on varmasti paljon Paavo Ruotsalaisen mentaliteettia. ”
kuvateksti: Jouko Liinamaalle, syntyperäiselle tahkolaiselle, Syvärinjärven kotimaisema on tärkeä. (s. 11)
-
VALITSE PARASTA!
MAJOITUS TAHKO-TOURSILLA!
Puh.: +358 400 244 133
info@tahkotours.fi www. tahkotours.fi (s. 11)
-
Kiinteistö Oy Nilsiän vuokratalot
VUOKRAHUONEISTOJEN VÄLITTÄMISTÄ
NILSIÄN KESKUSTAN JA TAHKON ALUEELLA
Tutustu kohteisiimme osoitteessa
www.nilsianvuokratalot.fi
Ota yhteyttä
puh. 044 748 2210, 044 748 2212
harri.korkalainen@gmail.com
Kysy myös Nilsiän teollisuuskylällä vapaina olevista teollisuus- ja liiketiloista (s. 11)
-
”PAAVO KIRJOITTI ITSE NÄYTELMÄNSÄ”
Nilsiän tämän päivän
sananmiehillä on
läheinen suhde
körttijohtajaan
Suomen suuriin sananjulistajiin kuulunut Paavo Ruotsalainen (1777-1852) on levännyt haudassaan Nilsiän kirkkomaalla jo yli puolentoista vuosisataa. Tämän päivän nilsiäläisille väkeville sanan miehille, jo korkeaan ikään ehtineelle Matti Pajulalle ja nuorelle Antti Heikkiselle körttijohtaja on silti kuolleenakin melkein kuin lähiomainen, jonka kanssa he pohtivat mielessään jatkuvasti ihmiselle keskeisiä elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Pihkatappi-romaanillaan ja Juice-elämäkerrallaan kirjallisen läpimurron tehnyt Antti Heikkinen, 30, kertoo olevansa itse asiassa jopa samaa sukua Aholansaaren isännän kanssa.
Ukko-Paavolla oli yksi poika ja seitsemän tytärtä. Pojan puolelta suku ei jatkunut, kun hän joutui surmatyön kohteeksi, mutta tyttäret menivät naimisiin ja saivat lapsia.
”Justiina-tytär naitiin meille Levämäkeen, ja minä olen laskujeni mukaan viidettä polvea hänestä”, Heikkinen kertoo ja lisää, että ”ei sitä pidetty meillä kotona minään kunniana, päinvastoin”.
Matti Pajula, 79, on syntyisin Nivalasta, joten verisiteitä hänellä ei Ruotsalaiseen ole. Työhuoneestaan Keyrityn kylältä Syvärin rannalta hänellä on kuitenkin kirjoittaessaan suora yhteys puolen kilometrin soutumatkan päässä olevaan Aholansaareen. Eletään kuin naapurukset…
Hengellisessä katsannossa Nivala ja Nilsiä ovat samaa maata, samanoloista herännäisyyden ydinaluetta. Tietysti Pajulan suhde körttijohtajaan on tullut hyvinkin tiiviiksi myös kirjoitustyön kautta, kun hän on 1980-luvulta lähtien luodannut Ruotsalaisen ajatuksia jo viidessä näytelmässä.
Viisi näytelmää yhdestä miehestä on paljon, mutta ei siinä kaikki. Vuoden 2017 herättäjäjuhlille Nilsiään Pajula on valmistelemassa taas Paavosta seuraavaa näytelmää, jonka hän todennäköisesti myös ohjaa. Kaksi sananmiestä yhdistävät voimansa, Heikkinen mainiona näyttelijänä valmistautuu esittämään pääroolia, vanhaa Paavoa.
Pajula sanoo, että hänen iässään on kirjoittamisessa vaikeinta päästä alkuun, itse teksti ei ole ongelma, sillä ”Paavohan kirjoitti itse näytelmänsä”.
Niin Pajula kuin Heikkinenkin näkevät, että herännäisyys, körttiläisyys, on olennainen osa heidän kotiseutujensa sielunmaisemaa. Heikkinen arvelee, että ”moni on täällä körttiläinen tietämättään ja toimii niin kuin Antti Rokka Linnan Tuntemattomassa: asialliset hommat hoidetaan, mutta ei tehdä muuten numeroa”.
Mutta aina on kuitenkin myös niitä körttiläisiä, joille Paavo Ruotsalainen on kuin ”jumala” tai jalustalle nostettu patsas, johon ei ole lupa kenenkään koskea.
Patsas ei kirjailijoita kiinnosta, he haluavat etsiä ihmistä tämän tekojen ja sanojen takaa. Pajula sanoo saaneensa uutta näkemystä Paavoon erityisesti ex-kirkkoherra Pentti Simojoen Ruotsalais-tutkielmasta Ensimmäiset ja viimeiset kiusaukset. Simojoelta hän sanoo saaneensa parhaan selityksen, mitä tarkoittaa esimerkiksi Paavon opetukselle tärkeä ”Kristuksen sisällinen tunto” tai mitä on elää ”armon kerjäläisenä”.
Myös körttijohtajan jälkeenjääneet kirjeet ja saarnat auttavat joka lukemalla ymmärtämään yhä paremmin körttijohtajan olemusta.
Kirjeistä käy ilmi, että Paavo oli paljon lukenut ja paljon asioita pohtinut talonpoika ja joissain asioissa suoranainen nero, kuten jo kansallisfilosofi J.V. Snellman aikanaan aavisteli.
”Eivät Laguksen ja Malmbergin kaltaiset korkeasti koulutetut papit olisi alistuneet uskonasioissa tyhmälle miehelle”, Pajula sanoo.
Paavon ronskia kielenkäyttöä paheksuttiin aikanaan ja paheksutaan joissain piireissä edelleen. Pajula ymmärtää, että körttijohtaja puhui uskonasioista kansan kielellä tietoisesti, tositarkoituksella: ”Mieluummin hänen yleisönsä kuunteli hänen rivouksiaan kuin hänen hurskasteluaan”.
Körttijohtaja ei tyytynyt selittämään kuulijoilleen pelkkää evankeliumia, Jumalan sanaa, vaan otti esille koko elävän elämän valoineen ja varjoineen. Tämä teki Ruotsalaisesta sen ”kahden hiippakunnan piispan”, joksi häntä jo elinaikanaan kutsuttiin. Väkevät puheet eivät saaneet aikaan kuulijoissa vain uskonnollista heräämistä, vaan nostivat myös suomalaisten talonpoikien ja koko maalaisväestön itsetuntoa.
Antti Heikkinen uskoo, että Paavolla olisi sanansa sanottavana myös tämän päivän kirkkouskovaisille: ”Körttiläisyys on suvaitsevaa ja Paavo vapaamielinen mies, joka hyväksyisi varmasti esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liitot.”
Paavon myötä Heikkinen sanoo joutuneensa pohtimaan myös omaa suhdettaan uskonasioihin. ”Jos minä joskus lähden vielä opiskelemaan, se on sitten teologia.”
kuvateksti: Nilsiän tämän päivän suurille sanantaitajille Matti Pajulalle (vasemmalla) ja Antti Heikkiselle ovat Paavo Ruotsalaisen puheet ja teot ehtymätön kiinnostuksen ja tutkiskelun kohde. Uusimmat pohdiskelut kuullaan ja nähdään näytelmässä kesän 2017 herättäjäjuhlilla. (s. 12‒13)
-
”KIRKKO&KOTI NRO 3 ‒ 29.3.2017
Uudistat armollasi ‒ kohti Nilsiän herättäjäjuhlia
Nilsiän herättäjäjuhlien ja Väätäisen
körttisuvun historia ovat kulkeneet käsi
kädessä aina nykypäivään saakka.
Katselen Nilsiän vanhan kirkon leveästä lattialankusta tehtyä pöytääni. Kirveen jäljet näkyvät siinä vielä selvästi. Tiedän, että esivanhempani astelivat noilla lankuilla, kun ahkerasti kävivät tuossa jo kadonneessa kirkossa. Istun tuvassani vanhaan, syvään ja hyvään keinutuoliin. Löysin sen erään seurakuntalaiseni aitasta punaiseksi maalattuna. Jostakin pilkottaa vielä nokimustaa kuin muistutukseksi siitä, että se pelastui tulipalosta kuin ihmeen kaupalla. Se on Nilsiän seuratuvan vanha puhujien tuoli, jossa ei ole yhtään naulaa.
Paluu juurille
’Ensimmäiset pappisvuoteni jouduin vasten tahtoani viettämään Nilsiässä, Paavo Ruotsalaisen kotiseudulla. Sekavilla tunteilla lähestyin tätä pyhien muistojen maata, jonka suurenmoinen luontokin jo on omansa vaikuttamaan ylevästi nuoreen mieleen. Tuossa on vanha vaatimaton puukirkko, jossa Herran kansa on sunnuntaisin huolensa Vapahtajalle puhunut; kiitoksensa veisaamissaan virsissä lausunut; tuossa sakastin ikkunan kohdalla Paavo Ruotsalaisen hauta tuuhean kuusen peittämänä, mutta ilman muuta muistomerkkiä; tuolla Syvärin saaressa rappeutuneen näköinen talo, jossa hän on aikansa asunut ja suurimmat taistelunsa taistellut; tuossa kamari piispan vastaanottosali kenties neljä metriä pitkä ja kolme leveä, jossa niin monen ahdistuksessa olevan kuorma keveni; tuossa rahi, jossa ukko aina tapasi istua, Raamattu, josta hän henkeä ja elämää sai, ja tuossa maalaamattomista laudoista huonosti kokoon kyhätty sänky, missä hän kuolintautinsa kamppaili ja viimeiset vihollisensa voitti. Hartain mielin näitä elottomia muistoja katseli, mutta missä olivat menneiden aikojen elävät muistot, missä heränneet ihmiset?’, näin kirjoitti Vilhelmi Malmivaara muistelmissaan saapumisestaan Nilsiän kappalaiseksi pappisvihkimyksensä jälkeen vuonna 1976.
Juuri näihin samoihin maisemiin, Vanhan kirkon puistoon, kokoonnutaan Nilsiän viidensille herättäjäjuhlille tulevana kesänä. Vanhalle hautausmaalle, jossa vanha kellotapuli vielä muistuttaa vanhasta kirkosta. Vanha kuusi verhoaa edelleenkin siellä Ukko-Paavon hautaa, mutta aikojen saatossa Paavo Ruotsalainen on saanut Nilsiään hautakiven lisäksi myös muistomerkin. Syvärin saaressa on edelleenkin rappeutuneen näköinen talo kuolinsänkyineen. Ja ukon juurakkorahista on ideoitu tulevien juhlien ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnan rahoittajaksi suuren suosion saavuttanut Paavon palli.
Herännäisyys hävisi
Paavo Ruotsalainen kuoli Nilsiän Aholansaaressa tammikuun 27. päivän aamuna 1852. Ukko-Paavon kuolinvuoteella kävi tammikuun alussa Nilsiän pastori B.K. Sarlin. Aholansaareen mennessään Sarlin oli sanonut isoukkini isälle Olof Pasaselle olevansa menossa sellaisen miehen luo, jolle hänellä ei ole mitään sanottavaa. Pastorilla ei ollut mukanaan edes ehtoollisvälineitä. Ukko-Paavon kysyessä ’välikappaleita’ ja pyytäessä ehtoollista, Sarlin valmisti öylätin talon ruisjauhoista ja viininä toimi ukon viinapullosta veteen sekoitettu tilkka. Ehtoollisen nautittuaan Paavo sanoi: ’Nyt on vihollinen voitettu.’ Mutta taistelu ei ollut vielä ohi.
Nyt on
vihollinen
voitettu
Paavo Ruotsalaisen kuoleman jälkeen herännäisyys hävisi Nilsiästä melkein kokonaan. Ukko-Paavon on kerrottu ennen kuolemaansa ennustaneen, että ’täällä ei herää kansaa ennen kuin kolmenkymmenen vuoden perästä’. Asiassa auttoi erikoisella tavalla Nilsiän kirkkoherrana lähes neljännesvuosisadan toiminut Teodor Dahlström, joka suoraan saarnatuolista kielsi ihmisiä menemästä lahkolaisten seuroihin. Vastustuksesta voimistuneena seuraliike virisi 1880-luvulta alkaen ja ihmisiä alkoi jälleen pukeutua körttipukuun mielenmuutoksen merkiksi.
Seuratuparahasto karttui
Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä vuonna 1983. Nilsiän ensimmäiset herättäjäjuhlat vuonna 1906 olivat siis historian 14. herättäjäjuhlat. Nilsiäläinen opettaja Paavo Jäntti on muistellut juhlavieraita olleen noin 200 ja paikkakuntalaisia noin tuhat henkeä. Matkustaminen Pohjanmaalta Savoon oli hankalaa, koska poikkiratoja ei ollut. Ruoka tarjottiin juhlaväelle ilmaiseksi kansakoulun pihalla, sillä ruokatarpeet saatiin lahjoituksena. Kansakoulun piha toimi myös juhlapaikkana ja juhlapuheen piti rehtori Mauno Rosendal. Jumalanpalvelus vietettiin viimeistä vuotta käytössä olleessa vanhassa kirkossa, missä rovasti Vilhelmi Malmivaaran juhlasaarna teki kuulijoihin voimakkaan vaikutuksen. Kun juhlilta jäljelle jääneet ruuat myytiin, saatiin 45 markkaa. Rahat lahjoitettiin seuratuparahastoon ja Nilsiän seuratupa rakennettiin vuonna 1910.
Kansa
täyttää
kirkot ja
seuratuvat
Isoisovanhempani Olli ja Reetta Väätäinen eivät olleet Nilsiän ensimmäisillä herättäjäjuhlilla. He olivat kyllä juuri muuttaneet Nilsiän Lastulahteen nimenomaan ollakseen lähempänä kirkkoa. Kotihartauksia pidettiin ja virsiä veisattiin, mutta heränneisiin ei haluttu kuulua. Kun heidän Nilsiän silloiselta kappalaiselta vaikutteita saanut miniänsä, Eeva-mummoni, tuli herätykseen, pukeutui körttipukuun ja lähti vuonna 1915 vielä Suonenjoen herättäjäjuhlillekin, Vanhassa Väätälässä ei kukaan sanonut mitään. Pian myös yhdelle talon nuorista isännistä ilmestyi körttipuku. Nilsiän vanhat heränneet sanoivat, että jotkut ovat akkain herättämiä. Matti-ukkini lienee ollut tällainen ’akkain herättämä’.
Juhlien jättämä siunaus
Nilsiän toiset herättäjäjuhlat järjestettiin jo 14 vuoden kuluttua, vuonna 1940. Juna toi juhlavieraita Siilinjärven asemalle asti, heitä saapui hevos- ja jalkakyydein sekä laivalla Juankosken kautta. Matkan aikana, yöpyessä ja levätessä veisattiin paljon. Näiden herättäjäjuhlien iltaseurat pidettiin ensimmäisen kerran Ukko-Paavon haudan ympärillä ja juhlaohjelmaan kuului myös retki kahdella laivalla Aholansaareen. Paavo Ruotsalaisen jo puretun pirtin paikalle istutettiin silloin kuusi. Aholansaaren nykyinen pirtti valmistui vasta Ukko-Paavon kuoleman jälkeen.
Juhlilla vanhempiensa mukana ollut, tuolloin 10-vuotias Reino-setäni kertoi, että mieleen jäivät erityisesti ’isän ja äidin kyyneleiset silmät’. Näiden vuoden 1920 herättäjäjuhlien vaikutus Nilsiän seurakuntaan oli suuri. Tapahtui paljon herätyksiä, jotka tulkittiin juhlien jättämän siunauksen vaikutukseksi.
Herättäjän matkasaarnaaja Olavi Vihantola kirjoitti päiväkirjaansa Nilsiästä vuonna 1925: ’Kansa on kaikkialla liikkeessä täyttäen kirkot ja seuratuvat. Heräämisiä tapahtuu ja uusia seurakuntalaisia syntyy.’
Kritiikkiä Vihantola antaa Nilsiän herännäisyyden ankarasta lakihenkisyydestä.
Heikki-setäni on muistellut, että seurapuheissa oli paljon perkeleitä, että lasta pelotti. Näihin vaiheisiin liittyy hyvänä veisaajana tunnetun ukkini Matti Väätäisen sana kerran seuratuvalta lähtiessään: ’Elekeehän ihan kokonaan panna sitä taivaan ovvee kiinni.’
Tikkuisilla penkeillä
Kolmannet herättäjäjuhlat pidettiin Nilsiässä vuona 1952. Edellisistä juhlista oli kulunut jo yli 30 vuotta. Kuluneiden vuosikymmenien aikana juhlien järjestelyissä ja mittasuhteissa oli tapahtunut valtava muutos. Siksi verrattain pieni ja vähän syrjäinenkin Nilsiä oli pysynyt hiljaa juhlien järjestämisestä. Paavo Ruotsalaisen kuoleman 100-vuotisjuhlavuonna Nilsiä koki kuitenkin velvollisuudekseen toimia juhlien järjestäjänä. Juhlapaikkana oli nyt Vanhan kirkon puisto.
Tukkipuut kerättiin talvella Nilsiästä ja lähipitäjistä ja sahattiin keväällä 1952 kenttäsirkkelillä lankuiksi seuratuvan pihassa. Pukkien päälle levitetyille tikkuisille penkeille mahtui istumaan 25 000 juhlavierasta. Alttari-saarnatuolirakennelma oli Ukko-Paavon haudan vieressä. Juhlasaarnan piti Vilhelmi Malmivaaran poika, piispa Väinö Malmivaara ja ehtoollisenvietto järjestettiin Nilsiän kirkossa. Ehtoollispöytään pyrkivän väen tungosta ohjaili juhlavalmisteluissa mukana ollut, körttipukuinen Väätäisten veljessarja. Ehtoollisen vietto jatkui myöhään yöhön saakka. Sen jälkeen kirkossa vielä vihittiin kaksi körttiparia.
Herättäjäjuhlien ohjelmaan kuului myös retki Aholansaareen. Sinne mentiin Keyrityn rannasta isolla halkoproomulla, joka oli köytetty Syväri-laivan kylkeen. Proomu kallistui vaarallisesti Aholansaaren rannassa, kun ihmismassa yhtä aikaa siirtyi samalle puolelle lauttaa. Kerrottiin, että proomun päällikkö kirosi karkeasti ’tahallaan hukuttautuvia’.
Suuri talkooponnistus
Nilsiän neljännet herättäjäjuhlat järjestettiin vuonna 1985. Tuolloin 8000 asukkaan Nilsiälle juhlat merkitsivät suurta ponnistusta, sillä ne järjestettiin kokonaan talkootyönä. Juhlatoimikunnan asiantuntijana toiminut isänikin oli talkoissa puolitoista kuukautta putkeen. Juhlien tunnukseksi valikoitui hänen ehdotuksensa: Vastaa minulle Herra. Se on lyhennelmä psalmista 69:17: ’Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.’
Juhlapaikkana oli jälleen Vanhan kirkon puisto ja alttarirakenteet suunnitteli arkkitehti Esa Malmivaara. Juhlakentällä pidetyssä ja televisioidussa jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Väinö Malmivaaran poika, piispa Jukka Malmivaara ja maanviljelijä Toivo Tolppanen Nilsiästä piti juhlien päätösrukouksen.
Kunnia
Jumalalle,
häpeä
ihmisille!
Päiväseurojen juhlapuheessa toiminnanjohtaja Jaakko Eleniuksen vaatimus sekä kirkolle että herännäisyydelle oli Ukko-Paavon sanoin kirkas: ’Kunnia Jumalalle, häpeä ihmisille!’
Sovimme Eleniuksen kanssa juhlien viestintätavoitteeksi sekä herännäisyyden historian että identiteetin ja kansankirkon vahvistamisen. Se sähköisti hyvällä tavalla juhlien tiedotustilaisuudet. Tapani Ruokasen Suuret suomalaiset-sarjaan Paavo Ruotsalaisesta kirjoittama teos oli valmistumassa ja siihen liittyneet Eero Kemilän erinomaiset valokuvat ikuistivat nämä juhlat. Television raskas kuvauskalusto viipyi Nilsiässä ja Aholansaaressa useita päiviä ja Areenassa lienee vieläkin niistä joku muisto. Näillä juhlilla Vanha Väätälä täyttyi unkarilaisista herättäjäjuhlavieraista.
Uudistavan armon odotuksessa
Heinäkuun 9. päivänä vuonna 2017 on Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen syntymästä kulunut 240 vuotta. Se on Nilsiän viidensien herättäjäjuhlien sunnuntai. Juhlien tunnus on kaksi Ukko-Paavon virrestä irrotettua sanaa: Uudistat armollasi. Siihen voidaan sisällyttää sekä reformaation juhlavuoden tunnus että uusien Siionin virsien käyttöönotto. Uudistat armollasi on luonteeltaan ajallemme tyypillinen havainto tai huomio. Se ei ole rukous eikä pyyntö, vaan parhaimmillaan armon vakuutus ja uskon todistus. Herättäjäjuhlien sisältö on kaikkina aikoina ollut herännäisyyden teologian mukaisesti Jumalan valtakunnan etsimistä tässä ja tulevassa maailmassa. Uudistavan armon odottamista ja kiittämisen opettelemista.
Yksi varhaisimmista lapsuusmuistoistani on, että Veikko-setäni istuu keinutuolissa seuroissa seuratuvalla ja minä istun ja leikin lattialla naisten puolella. Katselen maahan asti ulottuvien mustien hameiden rivistöä ja niiden alla vilkkuvia nyöritettyjä kenkiä. Kun kohotan katseeni, ihmettelen mustalle kankaalle kirjailtuja kultaisia koukeroita. Vasta nyt alan ymmärtää, mitä ja miksi tuon tulipalossa tuhoutunen seuratuvan huoneentaulussa luki: Uskossa kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
SATU VÄÄTÄINEN
Kirjoittaja on Siilinjärven
seurakunnan kappalainen ja
Väätäisen körttisuvun jäsen
Herättäjäjuhlat
7.‒9.7.2017
Nilsiässä
• Juhlien toteutumiseksi
tarvitaan noin 1500 talkoolaisen työpanos.
Seurakunnista saa ilmoittautumislomakkeita
tai ilmoittaudu:
www.vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat
• Kuopiosta on juhlille linja-autokuljetus.
• Lisätietoja www.herattajajuhlat.fi ”
-
MAJOITU MUKAVASTI NILSIÄSSÄ
Nilsiän herättäjäjuhlilla löytyy jokaiselle sopiva majoitusvaihtoehto. Tahkon alueella on majoitusta sekä hotelleissa että mökeissä. Tämän tasoista majoitusta on saatavana myös lähialueella. Tahkolta on linja-autokuljetus juhlakentälle, joten omilla autoilla ei tarvitse liikkua.
Nilsiän keskustassa voi käyttää myös telttamajoitusta sekä taajamassa että Pajulahdessa.
Perinteen mukaan monet ihmiset haluavat myös tarjota kotimajoitusta juhlakansalle.
Lisätietoja majoituksesta saa Seppo Jarkkolalta seppo.jarkkola@gmail.com. (s.14)
-
Etsitkö omakotitalotonttia?
Ei huolta. Miltä niitä löytyy:
Katso www.rautavaara.fi
tai soita p. 040 860 8000
-
KAAVI
Majoitu Kaavilla!
Viljamaan kartano
www.majakartanoviljamaa.fi
puh. 044 216 1507
Mikkalan Maalaistalo
www.huvila.net/859
puh. 0405246910
Vaikon Loma ja Lohi
A & A Tukiainen
www.vaikonloma.com
puh. 040 074 6807
040 743 1478
Kaavi Lomakeskus Ky
www.kaavilomakeskus.fi
puh. 040 581 8666
Jokelan Maatilamatkailu
www.jokelanmaatilamatkailu.fi
puh. 040 764 3291
Matkaa Nilsiästä Kaaville on n. 40 km
Katso käyntikohteemme!
www.luikonlahdenkesateatteri.fi
www.maarianvaaranteatteri.fi
www.kaavi.fi/juutila
www.luontoon.fi/telkkamaki
www.kaavi.fi/eloaitta
www.vaikko.net
www.kaavi.fi www.kiinteistot.kaavi.fi (s. 14)
-
Tämänhän sinä tiesitkin Paavo Ruotsalaisesta
Paavo Ruotsalaisen syntymästä tulee kuluneeksi 240 vuotta 9.7.2017. Paavo oli kirjoitustaidoton, mutta oppi lukemaan jo 6-vuotiaana. Raamatun hän oli rippikouluikään mennessä lukenut jo kolmesti.
Ruotsalaisen opetuksen ydin oli ajatuksessa, ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä.
Ruotsalaisen ajattelussa yhtyvät kansanviisauden, kirkollisen opetuksen ja vanhan kristillisen perinteen opetukset omaperäiseksi, puhuttelevaksi ja monin tavoin rajuksi ja alkuvoimaiseksi julistukseksi. Sitä sävyttää pyrkimys totuudellisuuteen ja rehellisyyteen; ihmisen on parempi olla uskomatta kuin yrittää väkisin rakentaa uskonnollinen asenne.
Paavo Ruotsalaisen Aholansaaresta tuli aikanaan sielunhoidollinen keskus. Oivallisen ihmistuntijan luokse lähetettiin potilaita jopa Kuopion lääkäreiden toimesta. Ketä he eivät kyenneet auttamaan, sille saattoi olla toivoa saaressa asuvasta hullusta talonpojasta. (s.14)
-
Miten lukutaitoinen voi olla kirjoitustaidoton? Selityksenä lienee, että kirjat painettiin Ukko-Paavon aikoina fraktuuralla ja kirjeet kirjoitettiin koristeellisella kaunokirjoituksella.
-
TAHKO
GOLDEN
RESORT
GOLDEN RESORTIN HUVILAT sijaitsevat Nilsiässä Tahko New Course -golfkentän laidalla.
Tasokkaat huvilat tarjoavat mainiot puitteet lomailuun ympäri vuoden.
Tervetuloa rauhaa rakastavan aktiivilomailijan paratiisiin!
……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
GOLDEN RESORT
PARITALOHUVILA (8 hlöä)
550€/2 vrk Lisävuorokaudet 100 € / vrk
Hinnat sisältävät liinavaatteet ja loppusiivouksen.
……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….
VARAUKSET JA TIEDUSTELUT
info@goldenresort.fi | puh. 017 483 210
www.goldenresort.fi | f / goldenresort (s.14)
-
Ilmoittauduin eilen herättäjäjuhlamatkalle, bussikyytiin pitkästä aikaa. Jo toiset juhlani Nilsiässä. Olen vanha... :icon_eek:
-
Nilsiästä löytyy Ruotsalaisen kauppa
Nilsiän kylänraitilla ei voi olla huomaamatta tuttua nimeä. ”Ruotsalainen” lukee peräti kahden liikerakennuksen kyltissä. Onko kylällä siis Paavon oma kauppa?
”Emme taida olla Paavolle sukua, valitettavasti, mutta Ruotsalaisen kaupalla on kyllä pitkät perinteet Nilsiässä”, kertoo Sirkku Ruotsalainen.
”Minua ennen kauppiaina olivat isäni ja ukkini. Haluamme vaalia vanhan hyvän ajan kauppakulttuuria ja lupsakkaa asiakaspalvelua”, kertoo Jarmo Ruotsalainen.
Pariskunta on asunut Nilsiässä koko ikänsä muutamaa opiskeluvuotta lukuun ottamatta. Nykyään Ruotsalaisen perheyrityksen johdossa on Jarmo sekä hänen siskonsa Kati Ruotsalainen.
Jarmo Ruotsalaisen toimiston seinällä on ilmakuva Nilsiän keskustasta. Tuohon kuvaan tiivistyy paljon asioita, joita Ruotsalaiset kotikylässään arvostavat.
”Täällä on samat mahdollisuudet kuin kaupungissakin, mutta kaikki palvelut ovat lähellä, mikä on lasten kannalta todella hyvä asia”, sanoo Jarmo Ruotsalainen.
Kuvasta näkyy myös Nilsiän sijainti kannaksella kahden veden välissä. Ruotsalaiset suosittelevat myös vierailijoita hakeutumaan veden äärelle.
”Satama on todella ihana paikka kesällä. Siellä on leikkipuisto, pallokentät, koirapuisto ja kiva satamaravintola”, sanoo Sirkku.
”Ja aluetta kannattaa katsella vesiltä käsin jos mahdollista”, sanoo Jarmo, innokas kalastaja.
Myös muut harrastuspaikat kuten laskettelurinteet ja golfkentät löytyvät omalta paikkakunnalta.
Muita lempipaikkoja kylällä ovat esimerkiksi tunnelmallinen kahvila Wanha Postitalo sekä kesäinen tori, jonka tunnelma vetää vertoja jopa Kuopion maankuululle torille.
Ruotsalaiset kertovat, kokemuksesta, että lähialueilla on monia mukavia retkipaikkoja jotka sopivat koko perheelle. Esimerkiksi Pisa ja Rahasmäen louhos ovat tulleet tutuiksi myös lapsille, 13-vuotiaalle Joelille, 11-vuotiaalle Jaakolle ja 7-vuotiaalle Elinalle. Myös kotikirkko on tärkeä ja vieraillekin näkemisen arvoinen paikka.
Ruotsalaiset muistavat hyvin Nilsiän edelliset herättäjäjuhlat vuonna 1985. Sirkku oli tuolloin jäätelönmyynnissä, ja Jarmo täytteli Artomarketin hyllyihin kertakäyttösadetakkeja.
Kuvan 1 teksti: Jarmo ja Sirkku Ruotsalainen arvostavat Nilsiässä erityisesti hyviä palveluja ja harrastusmahdollisuuksia.
Kuvan 2 teksti: Ruotsalainen Oy vaalii perinteitä, onhan Jarmo Ruotsalainen jo kolmannen polven kauppias.(s.15)
-
Nilsiästä löytyy Ruotsalaisen kauppa
[size=08pt]
Ruotsalaiset kertovat, kokemuksesta, että lähialueilla on monia mukavia retkipaikkoja jotka sopivat koko perheelle. Esimerkiksi Pisa ja Rahasmäen louhos ovat tulleet tutuiksi myös lapsille, 13-vuotiaalle Joelille, 11-vuotiaalle Jaakolle ja 7-vuotiaalle Elinalle. Myös kotikirkko on tärkeä ja vieraillekin näkemisen arvoinen paikka.
Pisalla olen käynyt ja sitä suosittelen muillekin. Rahasmäen louhos on kokematta.
-
Toivo ja Kleofas vievät Aholansaareen
Herättäjäjuhlille saapuvia kuljetetaan Aholansaareen kahdella 50-paikkaisella laivalla. Toivo ja Kleofas liikennöivät aamusta iltaan Tahkon loma-alueen tuntumassa Sääskiniemen laivalaiturista.
Laivat ovat katettuja, joten matkan voi tehdä sisätiloissa. Laivamatka kestää noin 15 minuuttia. Lisäksi saareen on mahdollista saapua omalla veneellä. Aholansaaren vierasvenelaituri tarjoaa paikan viidelle veneelle. (s.16)
-
AHOLANSAARI
LEIRI- JA LOMAKESKUS
AHOLANSAARI – UKKO PAAVO RUOTSALAISEN KOTISAARI
Ohittamaton käyntikohde Nilsiän herättäjäjuhlilla
• Paavo Ruotsalaisen kotimuseo
• Kahvio ja ravintola, jossa tarjolla kotiruokalounas
• Majoitusta ja juhlien oheisohjelmaa
• Säännölliset laivavuorot välillä Tahko-Aholansaari
Katso koko vuoden
tapahtumat www.aholansaari.fi
Tiedustelut ja varaukset:
puh. 050 464 1000 tai
aholansaari@aholansaari.fi (s.16)
-
Lasten Pankki
SIJOITA LASTEN TULEVAISUUTEEN
SUOMEN LÄHETYSSEURA.FI/LASTENPANKKI (s.16)
-
Hyvämäki saa uuden elämän
Aholansaaren Hyvämäen kesäpappila on saanut suojaavan katon ja rakennuksen sisäpintojen materiaaleja on purettu. Kunnostusta on rahoittanut Olvi-säätiö sekä 8000 eurolla Ely-keskus.
”Ei tule lisävahinkoja”, kertoi arkkitehti Katja Lintunen.
Rakennuksessa on ollut putkirikko ja lahovaurioita on tullut, kun 1960‒70 -luvuilla seiniä muovitettiin ja levytettiin.
Insinööritoimisto Savolainen Oy laati rakennukseen korjaussuunnitelman, jota toteutetaan rahoituksen mukaan. Kesällä palautetaan julkisivu entiselleen. Sisäosien kunnostuksen on arvioitu kestävän kolme vuotta, mutta se riippuu avustusten, lahjoittajien ja talkoolaisten määrästä. Kunnostus ei rasita Aholansaaren taloutta, sillä sitä ei tehdä toiminnasta saaduilla varoilla.
Kesäpappilaan tulee majoitus- ja opetustiloja nuorille ja talkoolaisille. Sitä käytetään kesärakennuksena ja talvella sitä pidetään kylmänä. Kylmänä pitäminen ei haittaa hirsirakennusta. Hyvämäen esineistöä on Aholansaaren päärakennuksessa ja ne palautetaan kesäpappilaan, kun kunnostus on valmis.
Kesäpappilan rakensi Abraham Markkanen yksikerroksiseksi. Kleofas Hyvämäki osti tilan vuonna 1913 ja rakensi taloon kaksi kerrosta lisää. Hyvämäen pariskunta asui talossa kesäisin ja pehtori Antti Kiimalainen ympärivuotisesti yhdessä kamarissa. Talossa asuivat myös piiat sekä rengit ja vintillä kesävieraat.
Edith Hyvämäki kuoli 1955 ja testamenttasi tilan Herättäjä-Yhdistykselle. Kesäpappila muutettiin 1970-luvulla majoitustilaksi ja vajaa kymmenen vuotta sitten se jäi tyhjäksi.
Paavon pirttiin asennettiin tuohikatto toukokuussa. Katon erikoisuutena on kuusiriukujen ylöspäin käännetyt juuret. Malkakaton ja pirtin kunnostuksen kustannukset olivat 25 000 euroa, jota museovirasto on tukenut 23 000 eurolla.
Toiminnanjohtaja Tytti Lintusen mukaan Aholansaaressa on positiivinen vire. Toimintaan tulee rahoitusta pienlahjoittajilta ja testamenteista, kolehdeista sekä leiri- ja lomakeskuksen tuloista.
Säätiön ystäväringissä on noin 600 henkilöä. Osa heistä on ikäihmisiä, jotka ovat käyneet Aholansaaressa nuoresta saakka, osa on tullut toimintaan rippikoulun myötä ja osa Aholansaaressa käydessään. Tänä vuonna siellä järjestetään 16 leiriä, joista kullekin osallistuu noin 30 leiriläistä.
Herättäjäjuhlavieraita kuljetetaan saareen kahdella 50-paikkaisella laivalla tauotta aamusta iltaan.
Kuvan 1 teksti: Hyvämäen kesäpappila on suojattu uudella katolla ja seuraavaksi korjataan julkisivu.
Kuvan 2 teksti: Tytti Lintunen ja Katja Lintunen esittelivät Paavon pirtin uutta malkakattoa. (s.17)
Klikkaa allaolevaa kuvaa. Saat tekstin näkyviin.
-
`Yritän käydä Nilsiässä ennen varsinaisia juhlia, jos voisi jotenkin päästä polkupyöräetäisyydelle juhlakenttää.
-
Laulava vallankumous ja
uudistetut Siionin virret
Monet ihmiskunnassa vaikuttaneet liikkeet ovat olleet laulavia liikkeitä. 1500-luvun reformaatio sysäsi liikkeelle kristikunnassa veisaavia vallankumouksia. Laulu on voimakas väline. Kirkon sisällä kehittyi uudistusliikkeitä 1700-luvulta lähtien, jotka nekin kokoontuivat lauletun sanan ympärille. Jälkikäteen tarkasteltuna herännäisyyden eli körttiläisyyden perinnön kannalta äärimmäisen tärkeä virsikokoelma, Sions Sånger (Siionin virret), julkaistiin Tukholmassa vuosina 1743-48.
Herännäisyyden luonne ja identiteetti on Siionin virsissä. Siionin virret on liikkeen elävyyden kannalta niin keskeinen, että virsien uudistaminen – ja pelastaminen – uusille veisaajille on nähty välttämättömäksi. Ensimmäisen uudistustyön suoritti Wilhelmi Malmivaara vuosina 1891-1893, sitten Jaakko Haavion työryhmä 1965-1972. Reformaation juhlavuosi 2017 on mitä parhain ajankohta kolmannen uudistustyön (2009 - 2016) käyttöönottamiseksi. Käyttöönotto tapahtuu, jos Jumala suo, Nilsiän herättäjäjuhlilla heinäkuussa 2017.
Herättäjä-Yhdistyksen hallitus hyväksyi toukokuussa (2016) nykyisten Siionin virsien uudistusehdotukset. Virsiä on kaikkiaan 248. Kokoelmaan liitettäneen vielä alkusyksyn aikana 2 – 4 uutta virttä. Näin kokoelma muodostuu noin 250 virren laajuiseksi, mikä oli alussa asetettuna tavoitteena.
Kaikki uudistetut virret on julkaistu ehdotuksina Herättäjä-Yhdistyksen nettisivuilla. Virsiä on mahdollista ladata ja tulostaa veisattaviksi. Palautetta on kerätty ja saatu prosessin eri vaiheissa. Nyt on koekäytön ja loppuhionnan aika. Palautetta kokonaisuudesta on mahdollista antaa elokuulle 2016 saakka. Uudistuksesta on pyydetty myös lausunnot teologian, kielen ja musiikin asiantuntijoilta.
Herättäjä-Yhdistyksen hallitus käsittelee uutta kokoelmaehdotusta syys- ja lokakuun kokouksissaan. Mikäli ehdotus hyväksytään, kokoelman toimitustyö aloitetaan marraskuussa 2016. Kevättalvella 2017 uudistuksen käyttöönottoa tuetaan erilaisilla julkaisuilla ja materiaaleilla.
Siionin virret ovat herännäisyyden rukouksen ydin. Siksi on tärkeää, että virsiä koeveisattaisiin ahkerasti seuroissa ja muissa tapahtumissa. Historia on osoittanut, että muutos – etenkin tärkeäksi koetun ja rakkaan perinteen – on aina kivulias ja haastava. Toisaalta näyttää siltä, että muutos on aina ollut myös tarpeellinen ja siemen uudelle. Veisaajat, virsien käyttäjät ovat avainasemassa. Uudistus vaatii rohkeutta astua uuteen. Sitä körttikansalta ja sen virsiin rakastuneilta nyt odotetaan.
JUKKA HAUTALA
Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja (s.18)
-
Mikä on Herättäjä-Yhdistys?
Riman alittavien palvelujärjestö
Herättäjä-Yhdistyksen tarkoitus on sääntöjensä mukaan toimia ”hengellisen elämän hoitamiseksi rohkaisten ihmisiä elämään kristittyinä”. Järjestö toimii Raamatun, Suomen evankelis-luterilaisen tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen mukaan herännäisyyyden hengessä. Sillä on noin 5 500 jäsentä, 18 työntekijää ja suuri joukko vapaaehtoisia ympäri maan. Yhdistyksen toimipisteet ovat Lapualla ja Helsingissä.
Herättäjä-Yhdistys ry:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, mutta toiminnassa jäsenkirjoja ei kysellä (paitsi vuosikokouksessa). Kristuksen ja ihmisen väliin ei saa asettaa mitään. Kuten yhdistyksen nuorisotyön sivuilla tiivistetään: Jumalan rima on niin korkealla, että kyllä siitä varmasti mahtuu ali.
Herättäjä-Yhdistyksen kotimaantyön selkäranka ovat siioninvirsiseurat. Seurat tarjoavat matalan kynnyksen yhteisöllisyyttä kaikenikäisille tänä aikana, jossa on niin paljon yksinäisyyttä. Suurin seuraväki kokoontuu luonnollisesti herättäjäjuhlille. Juhlat ovat monelle nykyajan vaatimusten uuvuttamalle eväsrepun täyttöpaikka seuraavaa vuotta varten.
Nuorisotyötään yhdistys tekee evankelisluterilaisen
kirkon nuorisotyön osana. Herännäishenkisillä rippileireillä, körttiopiskelijoiden seuroissa ja muissa tapahtumissa ”rakastetaan joukkoon” vuosittain satoja nuoria. Nykyisenä vaativana aikana Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön teema on elintärkeä: ”Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin.”
Yhdistyksellä on myös ylioppilaskodit eli körttikodit Helsingissä, Oulussa, Joensuussa ja Kuopiossa. Ne tarjoavat lapsuudenkodista muuttaville nuorille edullisen asuinpaikan ja turvallisia itsenäistymisen askeleita vieraassa opiskelukaupungissa. ”Parasta Körttiksellä asumisessa on se, että tarvitsee vain avata ovi, jos kaipuu seuraa ja ystäviä”, sanoo eräs kodin asukas.
Lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa Herättäjä-Yhdistys tekee yhteistyössä pääosin Suomen Lähetysseuran kanssa, jonka suurin jäsenjärjestö se on. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa Kirkon ulkomaanavun sekä Viron ja Inkerin kirkkojen kanssa. Kansainväliseen työhön käytettävät varat kootaan Heränneen kansan lähetysrahastoon seurakolehdeilla, lahjoituksilla, myyjäisillä, lähetyslounailla ja lähetyspiireillä. Vapaaehtoiset seuraliikkeen vastuunkantajat tekevät mittavaa talkootyötä. Herättäjä-Yhdistyksellä on kymmenen nimikkolähettiä ja nimikkokohdetta Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa vuonna 2016.
Herättäjä-Yhdistyksen julkaisema Hengellinen Kuukauslehti on yksi vanhimmista Suomessa yhä ilmestyvistä lehdistä (perustettu 1888). Lisäksi yhdistys julkaisee vuosittain kirjallisuutta ja levyjä. Tunnetuin julkaisutuote on eittämättä Siionin virret. Että veisuu jatkuisi sukupolvelta toiselle, silloin tällöin tehtävä uudistus 1700-luvulta periytyvään virsikirjaan on välttämätön. Niinpä Siionin virsien seuraava uudistettu laitos on tarkoitus ottaa käyttöön Nilsiän herättäjäjuhlilla 2017.
KAISA VIITALA
Herättäjä-Yhdistyksen viestintäsuunnittelija (s.19)
-
Kuvan teksti: Perinteiset körttipastillit ovat soikeita ja piparmintun makuisia. Niiden sanotaan sulavan suussa juuri sopivan mittaisen puheen ajan.Lisäksi körttipastilleilla kerätään rahaa nuorisotyölle.
LUE LISÄÄ:
• www.h-y.fi
• www.nuoriyty.fi
• www.facebook.com/herattaja
• www.twitter.com/HYhdistys (s.19)
-
Seurat entisillä elonmailla
Pisan ja Siikamäen välissä Pisankosken Salakkalahdessa on jo 16 kesää kokoonnuttu seuroihin.
Jouni Pasanen kertoo, että nämä ovat seurat entisillä elonmailla eli hänen lapsuuskotinsa mailla. ”Parhaimmillaan paikalla on ollut 70 vierasta. Nämä lähtivät liikkeelle, kun kirkkoherrana oli Säyneisen seurakunnassa Matti Mäkelä. Hän piti mielellään seuroja luonnossa.”
Yleensä seurat ovat juhannuksen jälkeen tai heinäkuun alkupuolella, mutta tänä vuonna ne olivat jo hyvissä ajoin ennen juhannusta. Jounin lisäksi puheita pitivät kirkkoherra Reijo Leino ja rovasti Hannu Komulainen.
Luojan kaunis luonto on koko ajan seuravieraiden katsottavana. Nokipannukahvit maistuivat seurapuheiden välissä. Monelle seurakävijälle nämä seurat ovat kesän pakollinen ohjelma.
kuvan teksti: Seurat Salakkalahdessa kesällä 2016. (s.20)
-
TERVETULOA TAHKOLLE!
VARAA MAJOITUKSESI
AJOISSA!
TAHKO
KUOPIOTAHKO.FI (s.20)
-
Paikalliset uutiset
sinulle
Herättäjäjuhla-
alueella kertoo
Pitäjäläinen
www.pitajalainen.fi
Koillis-Savo
www.koillis-savo.fi
WWW.SAVONMEDIA.FI (s.20)
-
Varaa majoituksesi
Nilsiän
maisemista
huoneistot
mökit
hotellit
Yli 800 vaihtoehtoa
Varaukset www.tahko.com
Tahko com TAHKON KESKUSVARAAMO
Siellä kaikki on TAHKOcom Oy
Varaukset
017 481 400
booking@tahko.com
www.tahko.com/fi/kauppa (s.21)
-
Järvi-Kuopion seurakunnalla
on pitkät juuret
Koillis-Savon alueella on seurakunnallisella toiminnalla pitkät juuret. Vuosisatojen ajan ovat alueen asukkaat tahtoneet luoda puitteita tullakseen Jumalan sanan kuuloon ja päästäkseen osalliseksi kristillisistä toimituksista. Tämän eteen menneet sukupolvet ovat nähneet vaivaa ja luoneet puitteita seurakunnalliselle elämälle.
Aina noiden asioiden järjestelyssä ei olla päästy kaikkia miellyttävään lopputulokseen ja joskus on ajauduttu kiistoihinkin, milloin kirkon paikasta, milloin ihmisten välisistä suhteista.
Kristillinen seurakuntatyö on näillä alueilla hakenut muotoaan ja Järvi-Kuopion seurakunnilla onkin monipolvinen historiansa erilaisissa seurakuntarakenteissa. Seurakuntien rakenteet ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet, mutta keskeisintä on ollut, että seurakunta on ollut mahdollisimman lähellä alueensa asukkaiden arkea ja juhlaa. Rinnallakulkijana niin ilossa kuin surussakin.
Aikojen muuttuessa uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä tuli taas aika pohtia, miten seurakunnan läsnäolo turvattaisiin tulevissa haasteissa. Tällöin istuttiin yhteiseen pöytään ja jaettiin huoli naapuriseurakuntien kesken.
Tuolloin koillissavolaiset seurakunnan päättäjät liittyivät menneiden sukupolvien vastuulliseen joukkoon. Kun yksin voimavarat eivät riittäneet turvaamaan seurakunnan läsnäoloa kaikilla alueilla, päätettiin yhteenliittymällä rakentaa sellainen seurakunta, joka turvaa toiminnan kaikkein pienimpienkin alueseurakuntien alueilla.
Tätä työtä on toteutettu viiden toimintavuoden ajan. Paljon on vielä tehtävää, mutta monessa ollaan myös onnistuttu.
Tätä rakennemuutosseurakuntaa rakentamaan me tarvitsemme kaikkia seurakuntamme jäseniä. Yhdessä työtä tehden ja rukoillen me jatkamme sillä tiellä, jonka esi-isämme näillä mailla ovat hyvin pohjustaneet. Uuden rakentaminen ei aina ole helppoa ja kivutonta, mutta tässä tehtävässämme meitä rohkaisee tieto siitä, että vuosisatojen ajan kirkoissamme ja seurakunnissamme on rukoiltu nousevien sukupolvien ja heidän työnsä puolesta. Nuo rukoukset kantavat meitä eteenpäin tämän päivän ratkaisuissamme ja samalla velvoittavat meitä huolehtimaan siitä, että myös meidän jälkeemme evankeliumin hyvä sanoma on kuultavissa seurakuntamme alueella.
REIJO LEINO
Järvi-Kuopion seurakunnan kirkkoherra (s.22)
-
KUOPIO
TAHKO ALUE Juankosken
RUUKKI
Palvelut ja tapahtumat Juankosken alueella
___________________________________
www.juankoskenruukki.fi 1746
JUANKOSKI
Here I come. (s.23)
-
Valokuvaamo
Plakkari
JUANKOSKI
PUH. 017 612 245
Kaikenlaiset
kuvaukset ja
tulostukset
suurkuva-
tulostimella. (s.23)
-
Kiljanderin pappissuvun
muisto elää virsikirjoissa
Pohjoissavolaiselle körttikansalle ovat Vilhelmi Malmivaaran virret suloista kuultavaa ja veisattavaa. Turhan vähälle huomiolle on jäänyt, että virsikirjoista löytyy toinenkin tuottelias virsirunoilija, jonka juuret ovat syvällä savolaisessa maaperässä ja yhtä lailla myös Savon hengellisessä elämässä.
Kaarle Martti Kiljanderin nimi löytyy tämän päivän virsikirjan hakemistoista hyvinkin moneen otteeseen. Koko Pohjolan pisimpiin pappissukuihin kuuluvana hänellä olisi varmasti ollut omiakin ajatuksia virsiin, mutta hän valitsi toisin ja otti kääntääkseen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin virret suomen kielelle.
Osa käännösvirsistä kuuluu tänään harvemmin veisattuihin, mutta joukossa on myös hyvinkin tuttuja ja suosittuja virsiä. Näitä ovat vaikkapa virret 293, En tahdo Herrastani milloinkaan luopua, tai 532, Taas siunattu päivä nyt luo valoaan.
Vuoden 1863 virsikirjan komiteassa Kiljander saattoi vaikuttaa myös monella muulla tapaa siihen, mitä Suomen kirkoissa on veisattu viimeisten puolentoista vuosisadan ajan. Runeberg kuten myös Kalevalan koonnut ja virsirunoilijana ahkeroinut Elias Lönnrot kuuluivat samaan toimikuntaan.
Nilsiä ja sen vahva herännäisyys olivat Kaarle Martti Kiljanderille tuttuja ja läheisiä, toimihan hän puolenkymmentä vuotta Nilsiän kirkkoherrana vuosina 1866-1870. Seutukunta oli Kaavin pappilassa vuonna 1817 syntyneelle tuttua verenperintönä, sillä Kiljanderin pappissuku oli työskennellyt Kaavin kappeliseurakunnassa vuodesta 1679 lähtien.
Kaarle Martin isä Samuli oli suvun neljäs ja viimeinen kappalainen Kaavilla, mutta hänen lopetettuaan saatettiin kuitenkin Kaavilla todeta ylpeydellä, että Kiljanderit olivat tehneet lyömättömän ennätyksen pappeina koko Pohjolassa: sama suku 150 vuotta yhtäjaksoisesti pappina yhdessä seurakunnassa. Kakkosena tulevat Europaeukset, jotka julistivat sanaa 140 vuotta Etelä-Karjalassa Parikkalassa.
Papin poikana Kaarle Martti Kiljander pantiin automaattisesti ”teit isäin astumaan”.
Tuttavuus J.L.Runebergiin syntyi jo nuoruudessa kouluvuosina Porvoossa ja syveni vuosien myötä. Tuleva pappi muun muassa suomensi ensimmäisenä Runebergin Maamme-laulun heti tuoreeltaan.
Kun ruotsinkielinen kantaesitys oli ylioppilaiden juhlissa vuoden 1848 keväällä, jo vuoden päästä sama toistettiin Kiljanderin sanoin suomeksi. Nykyisinkin voimassa oleva Cajanderin käännös ohitti kuitenkin nopeasti suosiossa Kiljanderin mukaelman.
Pappina Kaarle Martti Kiljander työskenteli pääosan elämästään Kuopion tuomiokapitulissa, mutta oli Nilsiän ohella käytännön papin työssä myös Lapinlahdella ja sen Väärnin pappilassa, josta sen nykyisten emännän ja isännän Minna Kettusen ja Jarkka Rissasen aikana on kehittynyt todellinen kulttuurikeskus Lapinlahdelle.
Toiminta tuomiokapitulissa ja virsikirjakomiteassa kertovat, että pappismiehenä Kiljander nautti aikansa evankelis-luterilaisessa kirkossa erinomaisen suurta luottamusta ja arvostusta. Kiljanderin suvun pappien hengellistä mielenlaatua ei ole pahemmin tutkittu, mutta voi olettaa, että kansan keskuudessa pitkään eläneinä he ymmärsivät hyvin koillissavolaisen maalaiskansan tuntoja. Voi olettaa, että Paavo Ruotsalaiseen henkilöitynyt herännäisyys, körttiläisyys, oli heille hyvinkin läheistä, koskapa Paavo kuului itsekin mummonsa kautta Kiljandereihin.
Sukuyhteys panee myös miettimään, ettei Paavo ollut uskonasioissa pelkkä maallikko, jollaiseksi hänet usein leimataan.
150 vuoden aikana Kiljanderin pappissuku ehti laajeta Kaavilta eri puolille Suomea. Kaavin pappilan poikia tavataan aikakirjoissa kirkkoherroina, kappalaisina tai apupappeina Nilsiän ja Lapinlahden ohella vaikkapa Tuusniemellä, Viitasaarella tai aina Karjalan Kannaksella asti.
Kaarle Marttikin periytti lahjakkaita sanankäyttäjiä, jotka kuitenkin hakeutuivat maallisempiin ammatteihin. Kuuluisin ja merkittävin Kiljanderin pojista Jyväskylässä vaikuttanut Robert Kiljander, joka kuului ensimmäisiin suomenkielisiin näytelmäkirjailijoihin ja oli osa Minna Canthin tuttavapiiriä.
Kaarle Martti Kiljanderista enempää kuin muistakaan Kiljander-papeista ei ole pysyviä muistomerkkejä Nilsiässä tai Kaavilla. Kaarle Martin viimeinen leposija on Oulujärven rannalla Muhoksella, jossa hän menehtyi äkillisesti piispantarkastusmatkalla 1879. Kaavin kirkkomaalla Koillis-Savon merkittävimmästä pappissuvusta muistuttaa vain kolme vierekkäistä Juankosken ruukilla valettua rautaristiä. Niiden alla lepää kolme pitkän iän elänyttä Kaarle Martin vanhapiikasisarta, jotka toimivat veljiensä perheissä kotihengettärinä. Kansanrunoutta tutkineen Kaarlo Kramsun sanotaan riiustaneen yhtä sisarta, mutta saaneen rukkaset pappilan viereisessä pienessä saaressa, jonka kaavilaiset tuntevat vielä tänäänkin ”Rakkauden raunioitten” nimellä.
SEPPO KONONEN (s.24 [takasivu])
-
^
Mielenkiintoinen juttu.
-
Tulkaa kaikki!