Variksista puheen ollen, Klaus ja Kaisa ( monivuotiset ystäväni, lemmikkini) oleilevat pihassamme. Laitoin lintulaudan toiseen paikkaan kuin ennen. Se on nyt talon edessä omenapuussa. Rasvapötikkä on toisessa omenapuussa. Alla on leikattua nurmikkoa josta on helppo nokkia pudonneet ruoat. Varpuset syövätkin mielellään maasta.
Variksen kekseliäisyyttä on että se panee rasvapötikän heilumaan, en ole nähnyt kuinka se sen tekee, ehkä harakka auttaa. Harakka osaa lentää päin pötikkää ja nappaa yhden suupalan. Sitten varis istuu oksalla ja kun pötikkä heiluu se nokkaisee aina kun se osuu eteen. Samalla se antaa sille uuden vauhdin. Heiluri-leikki jatkuu, osa murusista tippuu maahan ja toiset linnut saavat siitä.
Kun ne tämän keksivät, iso pötikkä hupeni silmissä. Täytyy ostaa niitä pieniä palloja ja ripustaa niitä kuin joulukuusen koristeita, että pikkulinnutkin saavat osuutensa. Tosin lintulaudan auringonkukan simenet ja pähkinät sisältävät myös rasvaa.
