Tätä luen / tämän luin osa 6

[PekkaV]

   Alkemisti - maallinen rakkaus on luvassa jatko-osa.


 

[maisakai]

Luin jouluna lahjaksi saamani Pauliina Rauhalan Taivaslaulun. Se oli todella hyvä! Kiihkottomasti tulivat esiin lestadiolaisen herätysliikkeen tämän hetken suurimmat kipukohdat. Kirjan kieli oli erityisen kaunista. Suosittelen lämpimästi niille, joita aihepiiri kiinnostaa.

Nyt olen aloittanut Kari Hotakaisen Luonnon lain. Alku ainakin vaikuttaa hyvin lupaavalta. Antti Nylenin Tunnustuskirja sen sijaan jäi kesken, hetkeksi sivuun odottelemaan, samoin Eero Huovisen Enkeli taivaan. Sitä taidan jatkaa ensi jouluna...

[mami]

Olen lukenut yllä mainitut Pauliina Rauhalan ja Hotakaisen, molemmat hyviä, vaikka hyvin erilaisia. Nyt on menossa Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Siinä keritään todellisuutta auki kuin sipulia, kerros kerrokselta. Jännite tiivistyy ja päähenkilöistä paljastuu olennaisia asioita vasta vähä vähältä, joten ei kannata lannistua, jos alussa tuntuu, ettei tajua mitään. Tämä on kirjailijaelämänkerta sotien välisestä Itä-Euroopasta vakoilun, vastavakoilun ja Stalinin vainon, harhaisuuden ja vainoharhaisuuden ajalta.

[Riitta-mummi]

Lainasin kirjastosta viime käynnillä kaksi isotekstistä kirjaa. On mukavampi niitä lukea. Valikoima on pieni , mutta löysin ennen minulle tuntemattoman Lempi Pursiaisen muistelmat Pieneä tyttönä Savossa. Lempi oli Terho Pursiaisen äiti.

Uskomattoman vaikeaa ja köyhää oli Lempin lapsuus, samoin kuin äitinsä, jonka syntymä ajoittui 1800-luvun lopulle. Hän oli Reetta. Lempin syntymävuosi oli 1919.  Huutolaisuutta, nälkää, kuolemaa ja sairautta jatkui ainakin pitkälle 1920-luvulle. Tämä oli minulle tietämätöntä, että näin vaikeaa elämä oli vielä silloinkin. Tällä taustalla ymmärtää paremmin myös Terho Pursiaisen ajatusmaailmaa. Hän  on äidinmaidossa saanut uskon ja köyhien asian omakseen.

Lempi syntyi Polvijärvella ja asui Rautavaaralla. Koti oli uskovainen. Olivatko heränneitä, en osaa arvata. Perheen isä puhui joskus käyneensä "Petäjävapriikin koulua ". Seuroissa kävivät ja jonkun kerran Lempin kodissakin oli seurat.

Lempi kuoli 2012. Häneltä jäi useita Kirjapajan kustantamia kirjoja.

[myyrä]

Lainasin kirjastosta viime käynnillä kaksi isotekstistä kirjaa. On mukavampi niitä lukea. Valikoima on pieni , mutta löysin ennen minulle tuntemattoman Lempi Pursiaisen muistelmat Pieneä tyttönä Savossa. Lempi oli Terho Pursiaisen äiti.

Uskomattoman vaikeaa ja köyhää oli Lempin lapsuus, samoin kuin äitinsä, jonka syntymä ajoittui 1800-luvun lopulle. Hän oli Reetta. Lempin syntymävuosi oli 1919.  Huutolaisuutta, nälkää, kuolemaa ja sairautta jatkui ainakin pitkälle 1920-luvulle. Tämä oli minulle tietämätöntä, että näin vaikeaa elämä oli vielä silloinkin. Tällä taustalla ymmärtää paremmin myös Terho Pursiaisen ajatusmaailmaa. Hän  on äidinmaidossa saanut uskon ja köyhien asian omakseen.

Lempi syntyi Polvijärvella ja asui Rautavaaralla. Koti oli uskovainen. Olivatko heränneitä, en osaa arvata. Perheen isä puhui joskus käyneensä "Petäjävapriikin koulua ". Seuroissa kävivät ja jonkun kerran Lempin kodissakin oli seurat.

Lempi kuoli 2012. Häneltä jäi useita Kirjapajan kustantamia kirjoja.

Lempi Pursiainen on näköjään kotoisin samalta paikkakunnalta kuin isäni, joka syntyi 1909. Kyllähän se aika on ollut taloudellisesti vaikeaa monelle. Erityisesti täällä syrjämailla niin kuin Kainuussa. Maakuntalaulun nimikin on Nälkämaan laulu. Kainuun körttiläiset äänestivät monet kommunisteja ja onpa siellä pidetty Stalinin syntymäpäiväseuratkin.

[seppos]

Lempi Pursiainen on näköjään kotoisin samalta paikkakunnalta kuin isäni, joka syntyi 1909. Kyllähän se aika on ollut taloudellisesti vaikeaa monelle. Erityisesti täällä syrjämailla niin kuin Kainuussa. Maakuntalaulun nimikin on Nälkämaan laulu. Kainuun körttiläiset äänestivät monet kommunisteja ja onpa siellä pidetty Stalinin syntymäpäiväseuratkin.

Lempi Pursiainen oli körttiläinen kuten poikansa Terhokin.

[Saukkis]

Pauliina Rauhalan kieli Taivaslaulussa oli kaunista. Olin kuuntelemassa Pauliinaa kirjakaupan tilaisuudessa ja ehkä siksi luin kirjan vähän kirjailijan ohjeistamalla tavalla, pidin sekä tarinasta että kielestä. Sivusta lestadiolaisia naisia seuranneena tarinakaan ei ollut vieras.

[Pena]

"Finns were excellent teachers. They taught us how to fear God, do hard work, cooking, ironing and timekeeping. Some of them had small children and we had to look after them, bathe them and feed them. We all loved their kids. They were such wonderful children."

Kun lukee tämän namibialaisesta kirjasta Tears of Courage, ei voi muuta kuin olla mielissään. Varsinkin, kun tarkemmalla lukemisella selviää, että meme Justina Amwaalwa todella tarkoittaa minun perhettäni!

[1944]

Yli sukupolvien kestävää tekstiä. Tehty hienoa työtä.

[PekkaV]

 Pauliina Rauhalan kieli Taivaslaulussa oli kaunista. Olin kuuntelemassa Pauliinaa kirjakaupan tilaisuudessa ja ehkä siksi luin kirjan vähän kirjailijan ohjeistamalla tavalla, pidin sekä tarinasta että kielestä. Sivusta lestadiolaisia naisia seuranneena tarinakaan ei ollut vieras.

   Risto Nordell ylistää Pauliina Rauhalan Taivaslaulua:
Kohta 29:40 : http://areena.yle.fi/radio/2098938

[seppos]

Lukekaa osaa 7 tämän jälkeen