Taas oli tämän päivän Kotimaassa kriittisiä kirjoituksia MN-festareista - etenkin moitittiin henkilökohtaisen uskonratkaisun korostamista festivaalin puhujien (ja ehkä evankelisen liikkeen yleisemminkin(??)) opetuksissa.
Onko kyseinen nuorisotapahtuma kenellekään henkilökohtaisesti tuttu? Itse tulin käyneeksi siellä pariinkin otteeseen riparin jälkimainingeissa, ja ihan mukavat muistot sieltä kyllä jäi. Voi tosin olla, että silloin sinne mentiin ennen muuta kavereita tapaamaan ja kokemaan elämyksiä, mutta sinne tuli mentyä, ja se lienee pääasia.
Oltiin MN:stä sitten mitä mieltä hyvänsä, minusta on yhtä kaikki hienoa, että kristillinen tapahtuma kokoaa kymmenen tuhatta erilaista nuorta yhteen kuulemaan julistusta Jumalasta. Äh, olemmehan me erilaisia, mutta eikö usko ole aina hyvä asia? Eikö pitäisi katsoa enemmän siihen, mitä meissä on yhteistä - mikä meille kaikille on yhteistä: Kristus.