Kirjoittaja Aihe: Kveekarit ja herännäisyys  (Luettu 42571 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #15 : 21.08.06 - klo:13:34 »
"Koruttomuus ja hiljaisuus puhuttelee. Arveluttaa sitten Siionin virsien puute: löytyykö viisautta, omaa voimaa täyttää hiljaisuus?"

Me konservatiivikveekarit (kuten alkuperäisetkin) näemme ja koemme asian juuri toisinpäin: Yritämme hiljaisuudessa - toki Jumalan avulla, ei ihmisyrityksin - juuri välttää sitä "omaa voimaa" (joka on yleensä sitä syntisen ihmismielen omaa voimaa) ja viisautta (eli tämän maailman viisautta), ja "kaiken lihan ollessa hiljaa Jumalan edessä" olla Hänen läsnäolevan voimansa ja viisautensa vastaanottajina. Tässä hiljaisuudessa Jumala sitten saattaa antaa omasta voimastaan ja viisaudestaan jollekin osanottajalle sanottavaa jaettavaksi muiden osallistujien kesken, tämä on usein rukoilua, lyhyt saarna jne.

Hiljaisuudessa haemme juuri sitä, mikä nimim. seppos:n "tunnuslauseen" lopusta puuttuu: Kristuksen sisäistä tuntemista. Tämä jos mikä teema muuten yhdistää eniten varhaista herännäisyyttä ja varhaista kveekariliikettä.

"Ehdoton pasifismi mietittyttää myös, voiko asian jättää pelkän oman oikeassa olon varaan?"

Me konservatiivikveekarit emme pidä itseämme pasifisteina, vaan Jeesuksen käskyä kieltäytyä kaikesta väkivallasta seuraavina (tai ainakin sitä, Hänen avullaan, yrittävinä) kristittyinä. Ymmärän toki, jos tämä jostakin kuulostaa pilkunviilaukselta.  :wink:  Mutta oikeasti, itsellemme tämän eron tekeminen on tärkeä asia. Pasifismi on ihmiskeskeinen, 1900-luvun alussa kehittynyt käsite. Me olemme Jumala-keskeisiä, väkivallattomia kristittyjä. (kuten mennoniitat ja amishit, jotka myöskin hyljeksisivät pasifisti-nimitystä)

Ja sori, olen hieman väsynyt, ja ehkä johtuen siitä en oikein ymmärtänyt lainaamaasi  lausetta kokonaisuutena. Voisit ehkä selventää hiukan? Nimittäin nyt ymmärrärrän ajatustasi siten, että sen pohjalta voisi loogisesti pohtia, että voiko koko kristinuskon sanoman uskomista jättää pelkän oman oikeassa olemisen varaan... Meille konservatiivikveekareille asia on/me koemme sen olevan täysin vastakohtainen pelkän oman oikeassaolon tunteen kanssa. Jeesuksen puhe vuorisaarnassa on kirjaimelliseti otettuna - kuten me teemme - kovin selvä.

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Re: Muisteloa
« Vastaus #16 : 21.08.06 - klo:13:38 »
Olisikohan ollut Gary Cooperin tähdittämä "Friendly Persuasion", omasta mielestäni ehkä hieman epäonnistuneesti suomennettu "Onnellisen laakson kansa"...? (ks. esim. http://www.imdb.com/title/tt0049233/)

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #17 : 21.08.06 - klo:13:46 »
"Tuo seppos:n linkki auttaa hyvin eteenpäin: http://www.saunalahti.fi/~nl02067/kveekarit/tie.html"

Linkki on Suomen kveekarien sivuille, kuten  kaikki kävijät lienevät huomanneet. Mutta vaikka sivuilla ei sitä eksplisiittisesti sanota, tämä joukko näkemyksineen edustaa vain yhtä maailman monista eri kveekarikirkkokunnan haaroista. Kveekarit ovat nykyään siis todellakin ikävä kyllä jakautuneet eri suuntauksiin. Ja tämä Suomen porukan edustama linja tunnetaan liberaalikveekarismina, sen ollessa kaiken lisäksi vielä vähemmistössä. Liberaalikveekarit juuri tuntuvat tosiaan käyneen läpi juuri peruspiirteiltään joiltakin kohdin hyvin saman tapaisen muutoksen kuin körtitkin, siinä kirjoittaja on aivan oikeassa.

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #18 : 21.08.06 - klo:13:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Jani Kurki"

Ja sori, olen hieman väsynyt, ja ehkä johtuen siitä en oikein ymmärtänyt lainaamaasi  lausetta kokonaisuutena. Voisit ehkä selventää hiukan? Nimittäin nyt ymmärrärrän ajatustasi siten, että sen pohjalta voisi loogisesti pohtia, että voiko koko kristinuskon sanoman uskomista jättää pelkän oman oikeassa olemisen varaan... Meille konservatiivikveekareille asia on/me koemme sen olevan täysin vastakohtainen pelkän oman oikeassaolon tunteen kanssa. Jeesuksen puhe vuorisaarnassa on kirjaimelliseti otettuna - kuten me teemme - kovin selvä.


Joo, enemmänkin näin itse asiassa eli siinä oli potentiaalista kritiikkiä: jos hiljaisuus ei täyty jollakin muualta tulevalta niin täyttyykö se sitten kuitenkin omalla voimalla ja varmuudella, joka meidän ihmisten tapauksessa on aina arveluttavaa. Eli mahdollisesti hiljaisuuteen kätkeytyykin hyvinkin voimakas itseminäisyys (jota kai aika universaalisti kai körttiläisyydessä vieroksutaan).  Mutta tämä siis oli vain keskustelun herättämistä eikä mikään oma käsitys: hyvin koskettavalta ja olennaiselta kveekarius näissä kuvauksissa vaikuttaa. Mutta Siionin virsiä tulisi siellä ikävä...
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #19 : 21.08.06 - klo:13:54 »
Lainaus käyttäjältä: "Jani Kurki"
"Tuo seppos:n linkki auttaa hyvin eteenpäin: http://www.saunalahti.fi/~nl02067/kveekarit/tie.html"

Linkki on Suomen kveekarien sivuille, kuten  kaikki kävijät lienevät huomanneet. Mutta vaikka sivuilla ei sitä eksplisiittisesti sanota, tämä joukko näkemyksineen edustaa vain yhtä maailman monista eri kveekarikirkkokunnan haaroista. Kveekarit ovat nykyään siis todellakin ikävä kyllä jakautuneet eri suuntauksiin. Ja tämä Suomen porukan edustama linja tunnetaan liberaalikveekarismina, sen ollessa kaiken lisäksi vielä vähemmistössä. Liberaalikveekarit juuri tuntuvat tosiaan käyneen läpi juuri peruspiirteiltään joiltakin kohdin hyvin saman tapaisen muutoksen kuin körtitkin, siinä kirjoittaja on aivan oikeassa.


Tästä olisi kiinnostava keskustella: miten sitten (oletettu) ortodoksisuus yhdistyy hierarkiattomuuteen? Olettaisin että nämä käsitteet edellyttävät tietyn teologisen rakennelman jonka suhteen pysytään tai luovutaan.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #20 : 21.08.06 - klo:13:56 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Nimen olen kyllä kuullut, ei ne sattumoisin ole juuri niitä, joita uskonnon kirjassa esiteltiin, jossain Amerikan perukoilla elävät omassa yhteisössä jotenkin "vanhanaikaisesti" siis perinteisesti? Vai mikä juttu se oli?


Täytyy myöntää, että en minäkään kveekareista tiedä mitään, mutta edellä kuvaamasi joukko muistuttaisi enemmän amisheja. Heistäkään en kyllä mitään muuta tiedä.


Amerikan kveekareista suuri osa eli pitkään kuten yllä on kuvattu. Nykyisin suurin osa on hylännyt Tämän traditionaalisen tavan elää ja pukeutua, mutta heitäkin löytyy. Amishit ja mennoniitat taas pukeutuvat ja elävät suuremassa mittakaavassa tällä tavalla edelleen. Kaikkia näitä kirkkokuntia kutsutaan nimellä "Plain peoples", ja niillä on paljon yhtäläisyyksiä. Esim. oma konservatiivikveekari-emoseurakuntani (hun mikä sanahirviö :wink: ...) Amerikassa koostuu pääasiassa perinteisesti pukeutuvistä ja elävistä seurakuntalaisista, ja suurin osa heistä elää läheisessä yhteydessä alueella myös asuvan mennoniitta-yhteisön kanssa. Pukeudun myös itse ns. "plain clothingiin".

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #21 : 21.08.06 - klo:14:05 »
Lainaus käyttäjältä: "minttu"
Ovatkohan Suomen kaikki kveekarit luterilaisuudesta ponnistaneita? Onko kokouksen jälkeen kamarikeskusteluja?

Hiljaisuus on hoitavaa, mutta oma viehätyksensä on siinäkin, kun seurapuhujat ottavat aiheesta mittaa ja väliin valitaan osuva virsi. Tänään olin seuroissa, joissa puhuja muisteli lapsuutensa seurareissuja ja sitä, miten sieltä asti oli kantanut puheissa toistunut "yksin Kristus". Miten kveekarien eetos kasvaa ja periytyy?


Suomen liberaalikveekareista suurin osa on ev. lut. seurakunnasta "ponnistaneita", itse asiassa vielä jäseniäkin. Tosin tämä kaksoisjäsenyys on ainoastaan Suomelle/Pohjoismaille tyypillinen piirre, jota valtaosa maailman eri suuntia edustavista kveekareista ei koskaan hyväksyisi. Siis ei suurin ulkomaiden liberaalikveekareistakaan. Kyllä jokainen kveekarisuuntaus näkee itsensä omana uskontokuntanaan, kuten ev. lut. kirkkokin.

Ja niin, vaikka itse olen konservatiivikveekari, olen se minäkin luterilaisuuden pohjalta "ponnistanut", tosin luonnollisesti kirkkokuntaa vaihtanut.

Ja mitä tulee kokouksiin, riippumatta siitä, mikä kveekarien suuntaus on kyseessä, kyllä sen jälkeen aina teen tai kahvin äärellä käydään "kamarikeskusteluja".

Lopuksi haluan vielä painottaa, että täysin hiljaiset kokoukset ovat tyypillisempiä liberaalikveekareille kuin esim. konservatiivikveekareille. Meidän konservatiivikveekreiden kokouksissa kuullaan kyllä spontaaneja rukouksia ja saarnoja/"seurapuheita". Hiljaisuus itse ei ole meille itseisarvo, vaan Jeesus Kristus ja Jumala, sekä Hänen äänensä kuunteleminen.

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #22 : 21.08.06 - klo:14:07 »
Lainaus käyttäjältä: "Jani Kurki"
Kaikkia näitä kirkkokuntia kutsutaan nimellä "Plain peoples", ja niillä on paljon yhtäläisyyksiä. Esim. oma konservatiivikveekari-emoseurakuntani (hun mikä sanahirviö :wink: ...) Amerikassa koostuu pääasiassa perinteisesti pukeutuvistä ja elävistä seurakuntalaisista, ja suurin osa heistä elää läheisessä yhteydessä alueella myös asuvan mennoniitta-yhteisön kanssa. Pukeudun myös itse ns. "plain clothingiin".


Tuo kuulostaa hienolta - "plain people" on jotenkin kaunis termi. Meiltä nyky-körteiltä taitaa sitä yksinkertaisuutta puuttua, ainakin käytännössä, kaipuu sitä kohtaan kai vallitsee niin ulkoista kuin hengellistäkin.

Tietysti voi herätä kysymys, että minkälaiset säädökset vallitsevat asiasta, onko yksinkertaisuus pukeutumisessa, jonkin selkeän koodin noudattamista (joka saattaa pahimmillaan olla käänteistä, itsetietoista koreilua). Jos pukeutuu eri lailla niin pääseekö mukaan joukkoon vaikka pukeutuisikin yksinkertaisesti? Amisheistä tiedän erittäin vähän, mutta osin näkemäni dokumentit antavat melkoisen tiukan yhteisön kuvan heistä, ja rajat saattavat vaikuttaa jopa rikkoviltakin.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Re: Muisteloa
« Vastaus #23 : 21.08.06 - klo:14:28 »
Lainaus käyttäjältä: "Jani Kurki"
Olisikohan ollut Gary Cooperin tähdittämä "Friendly Persuasion", omasta mielestäni ehkä hieman epäonnistuneesti suomennettu "Onnellisen laakson kansa"...? (ks. esim. http://www.imdb.com/title/tt0049233/)


Olet ilmeisesti oikeassa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #24 : 21.08.06 - klo:17:13 »
Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
Millä perusteella tapahtuu jakaantuminen konservatiivi- ja liberaalikveekareihin?


Yritän antaa lyhyen vastauksen, mutta kattavan sellaisen antaminen vaatisi kirjan kirjoittamista... Paras lyhyt esitys kveekarien eri haaroista ja uskoista löytyy Modernin teologian ensyklopediasta, hakusanalla "kveekarismi".

Joka tapauksessa, ensinnäkin kveekarit ovat jakautuneet maailmalla ns. "unprogrammed" ja "programmed" -suuntiin. Ensimmäinen termi edustaa pitäytymistä niissä alkuperäisissä kveekarien periaatteissa, että hartauskokuksen/"kirkonmenojen" tulee olla spontaani kokoontuminen, jonka "ohjelmaa" ei ole suunniteltu tai puheita valmiiksi kirjoitettu, eikä seurakunnassa ole palkattua pappia tms. Näihin "unprogrammed" -suuntiin kuuluvat sekä liberaali- että konservatiivikveekarit. "Programmed" kveekarit taas ovat Amerikassa vaikuttavan yleisen, "amerikkalaisen kristillisyyden" lähemmäs muita protestanttisia kirkkoja muokkaama suunta. "Programmed" kveekareilla on virsikirjansa, palkattu pastori, ja hyvin tyypillinen protestanttinen liturgia. Hiljaisuus on kaventunut viideksi minuutiksi, osaksi "ohjelmaa". Programmed kveekareiden isompii suuntaus kuitenkin pitäytyy niissä vanhoissa kveekarien tavoissa, ettei esim. vesikastetta tai ulkoista ehtoollista vietetä. Programmed kveekarien pienempi siipi taas on jo niin pitkällä amerikkalaisessa "holiness"-kristillisyydessä, että kveekarien alkuperäisistä uskomuksista ei käytännössä ole mitään jäljellä, pelkkä nimi vaan. Vesikaste ja ehtoollinen ovat heillä käytössä, ja saarna on yleisamerikkalaista pyhityskristillisyyden saarnaa.

Näistä yllä mainituista suuntauksista isoin (jäsenmäärältään) on mainittu Programmed kveekarien valtauoma, toisena tulevat liberaalikveekarit, ja viimeisenä sekä konservatiivikveekarit että programmed kveekarien pienempi siipi (kahden viimeisen järjestystä en tiedä).

Mutta sitten liberaali- ja konservatiivikveekarien eroon (molemmat olivat siis "unprogrammed). Konservatiivikveekari on virallinen nimitys tietyille kveekariseurakuntien ryhmille, jotka eivät 1800-luvun alussa lähteneet uudistusten linjoille - uudistusten, jotka synnyttivät koko "programmed" kveekarisuuntauksen. "Liberaalikveekari" ei taas tavallaan ole mikään virallinen nimitys, vaikka onkin yleisesti käytössä, ja liberaalikveekarit itsekin sitä käyttävät määrittelytarkoitukseen. Liberaalikveekarit ovat sellaisia Amerikkalaisia kveekariseurakuntien joukkoja, jotka ovat omaksuneet protestanttisen liberalismin ja humanismin aatteen täydellä sydämellä, sekä lähes kaikki Euroopan kveekarit ovat liberaalikveekareita, sillä lähes kaikki seurakunnat Euroopassa ovat seuranneet samaa linjaa.

Liberaalikveekarismi on koko 1900-luvun (sen voidaan katsoneen alkaa 1800-luvun lopusta) jatkuvasti etääntynyt traditionaalisesta kristinuskosta. Nykypäivänä siitä on tullut humanistinen, yleisuskonnollinen ryhmä, johon kuuluvat saavat uskoa/uskovat ihan mihin itse haluavat, pitävät kaikkia uskontoja samanarvoisina, eivät tee lähetystyötä, eivätä jäsenet yleensä katso tulleensa mihinkään "uskoon". Liberaalikveekarit myös uskovat ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä. Onpa joissain liberaalikveekarien parissa menty jopa niin pitkälle, että kokouksessa puhunutta ihmistä on kokouksen jälkeen moitittu "liian kristillisen" kielen käyttämistä, "koska se saattaa satuttaa jotain toista"...! (Liberaalikveekareista on paljolti tullut ryhmä, johon omien entisten kirkkokuntiensa "ahdaskatseisuutta" ihmiset ovat "paenneet")

Konservatiivikveekarit taas ovat eksplisiittisesti kristittyjä. Raamattua pidetään Jumalan inspiroimana, Jeesusta hänen Ainoana Poikanaan, kaikkia uskoja ei pidetä samanarvoisina tai käännytystyötä pahana, vaikka muissakin uskonnoissa yritetään nähdä hyvät puolet jne. Ihminen on syntinen luonnostaan, kristityksi käännytään jne. Konservatiivikveekarit ovat pääsääntöisesti myös konservatiivisia kristittyjä.

Konservatiivikveekarit ovatkin käytännössä lähempänä toisia kristillisiä ryhmiä, toki erityisesti mennoniittoja, kuin liberaalikveekareita, vaikka kaikilla maailman kveekareilla onkin omat yhteistyöelimensä.

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #25 : 21.08.06 - klo:17:44 »
Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
Tästä olisi kiinnostava keskustella: miten sitten (oletettu) ortodoksisuus yhdistyy hierarkiattomuuteen? Olettaisin että nämä käsitteet edellyttävät tietyn teologisen rakennelman jonka suhteen pysytään tai luovutaan.


Edelleen väsyneenä, en aivan ymmärrä, miten hierarkiattomuus jäsentyy tähän kysymykseen. Ehkä voisit auttaa hiukan?

Mutta mitä tulee pysymiseen ja luopumiseen, se toki tarvitsee tietyn ortodoksisuuden standardin. Tämä on ollut ja on vaikea kysymys kveekarien kohdalla. Näin siksi, että jo aivan ensimmäiset kveekarit eivät esimerkiksi laatineet uskontunnustuksia, joita sitten pidettäisiin uskon koetinkivinä samalla tavalla kuin monessa muussa protestanttisessa kirkkokunnassa, ja vastustivat yliopistoteologiaa. Mutta kuten John Punshon sanookin jo mainitsemassani, Modernin teologian ensyklopediaan sisältyvässä artikkelissa, vaikka ensimmäiset kveekarit halusivat esittää uskonsa "ei-skolastisena" järjestelmänä, pinnan (siis heidän kirjoituksiensa pinnan) alta paljastuu hyvinkin systemaattinen teologinen rakennelma/ajatusmaailma, jonka palaset loksahtavat kaikki paikoilleen.

Heidän jälkeensä tämä "teologia" on periytynyt kveekarisukupolvilta toisille lähinnä suullisesti, mutta myös monen sukupolven yli kirjojen ja niiden uusintapainosten välityksellä. Toki sanoma/teologia on jossain määrin muuttunut matkan varrella,ja eri akoina, kaikissa kveekaritraditioissa, mutta silti on hahmoteltavissa tietty ortodoksisuuden standardi, jonka laveista linjoista voidaan päästä konsensukseen, ja jota voidaan pitää koetinkivenä. Esim. liberaalikveekaritkin myöntävät sen olemassaolon de facto, kun sanoutuvat eksplisiittisesti irti joistain "vanhoista, vääristä" käsityksistä.

Mitä muuten tulee hierarkiattomuuteen, kveekareilla on kyllä hierarkia, vaikkei (siis unprogrammed kveekareilla) varsinaisia virkoja. Kveekariseurakunnilla on esim. seurakuntien vanhimmat. Kyseessä vain ei ole palkkatyö, eikä siihen vaadita mitään tutkintoa. Kokeneet ja "lahjakkuutensa" tällä saralla osoittaneet seurakunnan jäsenet voidaan valita seurakunnan toimesta tähän rooliin. Konservatiivikveekareilla järjestelmä vielä toimii, liberaalikveekarien parissa siitä on nähdäkseni (tunnustan toki puolueellisuuteni) tullut kuollut "arvonimi" - jos saa uskoa mihin huvittaa, mitään ei oikein voi kehottaa tai mistään nuhdella, mitä jää jäljelle "työnkuvasta"? Konservatiivikveekareilla on myös ns. "recorded minister":eitä, "rekisteröityjä/tunnustettuja saarnaajia. Tämäkään ei ole virka, eikä vaadi mitään koulutusta. Kyseessä on vain järjestelmä, jossa kveekariseurakunnat yhdessä tunnustavat jollakin jäsenellään olevan erityisen saarnaamisen lahjan hänen tekojensa perusteella, ja hänen asemansa saarnaajana näin "virallistetaan".

Hölkänen

  • Vieras
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #26 : 22.08.06 - klo:19:42 »
Hmm. Kveekarit assosioituvat mielessäni Franciscus Assisilaiseen, Jumalan köyhään. Onko hän liikkeessä arvostettu pyhä?

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #27 : 26.08.06 - klo:10:52 »
Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Hmm. Kveekarit assosioituvat mielessäni Franciscus Assisilaiseen, Jumalan köyhään. Onko hän liikkeessä arvostettu pyhä?


Kveekariliike syntyi 1600-luvun ääripuritanismin piiristä - kuten Kauhanen T  taisi jo keskustelun aluksi mainita - ja tuossa traditiossa Paavin kirkkoa pidettiin vielä monta kertaa enemmän "saatanallisena", mikäli mahdollista, kuin Luther ja Calvin seuraajineen. Samoin "pyhien" palvontaa vastustettiin samalla intensiteetillä.

Samoin tietämys katolisen kirkon eri liikkeiden historian henkilöistä oli tuolloin rajattua, ja epäilenpä, etteivät ensimmäiset kveekarit edes paljoa tienneet Italiassa muutama sata vuotta aiemmin eläneestä Fransiscuksesta, vaikkakin fransiskaaneista kylläkin.

On myös todettava, että kveekareita on pidetty kristikunnan matalakirkollisimpana kirkkokuntana verrattuna kaikkein korkeakirkollisempaan Rooman kirkkoon.

Yllä mainittu taustana, Fransicusta ei ole liikkeessä pidetty "pyhänä", mutta varmasti tiedon kasvettua ja pahimpien uskonkiistojen laannuttua moni yksittäinen kveekari on löytänyt viisautta + jotain itsellekin läheistä Fransiscuksen elämästä ja teoista kerrotusta.

Tosin mitä tulee katolisen kirkon "pyhien" vaikutukseen kveekariliikkeessä historian saatossa, tärkeämpiä katolilaisia lienevät olleet Tuomas Kempiläinen (jonka klassikon jo kveekarien "perustaja" George Fox omisti) ja myöhemmin ranskalaiset mystikot Madame Guyonin kirjoitusten johdolla.

Tässäkin kohtaa täytyy muistaa kveekarien syvästi protestanttinen eetos - ora et labora - eli että vaikka yllämainittuja kirjoja luettiin/luetaan, ei "täydellistä maailmasta vetäytymistä" ja/tai luostarilaitosta kannateta.

HeinoM

  • Vieras
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #28 : 26.08.06 - klo:12:18 »
Tätä keskustelua on todella kiinnostavaa seurata. Kiitos siitä. Aikaisempi tietämykseni kveekareista on lisääntynyt ainakin 99,9%. Se vähä loppu koostuikin sitten Kirjayhtymän kustantamasta kirjasta "Totta toinen puoli - pappiskaskuja. Tunnetaankohan kveekareiden piirissä huumoria:

Poimintoja ylioppilaskirjoitusten kirkkohistorian vastauksista:

-Jos kukaan ei puhunut, hajosivat kveekkarien jäsenet äänettömästi.

-George Fox oli juro, sillä suutarin ammatissa mieli pakostakin synkistyy ja ajatukset ovat syviä.

Poissa Jani Kurki

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 24
Kveekarit ja herännäisyys
« Vastaus #29 : 26.08.06 - klo:20:21 »
Lainaus käyttäjältä: "HeinoM"
Tunnetaankohan kveekareiden piirissä huumoria...


Epäilemättä tunnetaan, vaikka ulkopuolisille onkin syntynyt osin oikea ja osin väärä kuva kveekareista jurona porukkana. Tietysti meidän konservatiivikveekarien suhtautuminen omaan uskoon ja tapoihin kohdistuvaan huumoriin on hieman kriittisempi ja pidättyväisempi kuin liberaalikveekarien. Mutta kuvaavaa on, että pari-kolme erillistä, 1900-luvulla kerättyä kveekarien "inside"-vitsien kokoelmaa löytää lukijoita myös konservatiivien kuin liberaalienkin parista. Ja suurin osa kaskuista on peräisin ajalta, jolloin kveekarit eivät olleet vielä jakaantuneet...  Näiden mainittujen kirjojen nimi on muuten "Laughter in Quaker Gray", viitaten kveekarien perinteisesti harmaaseen, koreilemattomaan vaateparteen.

Ikävä kyllä monia kaskuista on vaikea ymmärtää, jos itse ei ole elänyt kveekaritradition sisällä tai tunne sitä muuten todella hyvin. Samaten se kai on laita teidän körttien omien sisäpiirivitsien kanssa, otaksuisin (ja otaksuisin niitä ylipäätään olevassa olemassa). Täytyy pistää tänne palstalle jotain helpommin ymmärrettyjä kaskuja, kunhan kerkiän, ja löydän kirjan/kirjat.

Teemaan liittyvänä on tässä lopuksi mainittava, että Amerikassa usein käytetään sananpartta "a Quaker meeting" viittaamaan keskusteluun/palaveriin, jossa keskustelu tyrehtyy heti alkuunsa. Eivätkä sanonnan käyttäjät edes itse useimmiten tiedä, mistä se on saanut alkunsa...  :wink: