Mietteitä tutuista Raamatun teksteistä 2

[Pirska]

Tämän päivän teksti:
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta, mitä Herra sanoo.
5 Moos. 8:3

Tämä liittyy laajempaan kokonaisuuteen:

Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.

Tutumpi versio löytyy Raamatusta Matt. 4:4 :

Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"

[Riitta-mummi]

SV 186 ja
SV 186

http://www2.h-y.fi/sv/sv_181-190.html#185

Nämä oli tarkoitettu Päivän virsiksi. Olkoot tässä.

[Riitta-mummi]

Eilinen saarna kotikirkossamme Mukkulassa jätti pohdittavaa.
Saarnan aihe oli päivän tekstistä Mark. 11 Jeesus ratsastaa Jesusalemiin Pääsiäisjuhlille.

Juutalaiset odottivat kruunupäistä uljaalla ratsulla saapuvaa Messiasta.

Kun Jeesus tekee ihmeitä,parantaa sairaita, herättää kuolleen tai ajaa riivaajia on helppo olla valtaa ja voimaa olevan Jeesuksen seuraaja.

Kun Jeesus raivopäisesti hajoittaa rahanvaihtajien pöydät, ratsastaa halveksitulla, saastaisella aasilla jalat maata viistäen. Kruunuksi annetaan orjantappuraseppele ja lopuksi hänet tuomitaan rikollisen kuolemaan ristillä.
Ei olekaan enää helppoa olla tällaisen kuninkaan joukoissa. Hänen omansakin pakenivat ristin jurelta.

Millainen on minun Jeesukseni?
...

Jäin miettimään myös tätä: Kerrotaanko Raamatussa juuri mitään mikä olisi vain inhimillistä. Olihan hän myös ihminen, ihmisen elämän kokenut ja
ymmärtänyt.
Muistan vain että Jeesus nukkui veneessä, tai Jeesus itki.  Nekin liittyivät kohta hänen jumalallisiin tekoihinsa.
Ristillä hän sanoi: Minun on jano. Pian hän heitti henkensä, taivas pimeni, esirippu halkesi.

[Leena]

Pihlajamäen kirkossa oli mainio saarna.  Juuri tämä Jeesuksen käyttäytyminen on turhan usen jumalallistettu - vähän aikaa sitten hän oli nälissään kironnut viikunapuun koska ei löytänyt siitä nälkäänsä syötävää. Loputtomiin on loruiltu että Jeesushan vain halusi silläkin näyttää mihin kaikkeen pystyy --- alkakaapas kantaa hedelmäöän.  Ja tännehän ei pöytiä tuoda...  vaikke tuo oli siihen aikaan välttämätöntä, ne oli vain viety itse temppelialueelle, liian lähelle "Pyhää".

Mari Teinilän mukaan Jeesus oli yksinkertaisesti hermostunut ja peloissaan. Ja äksyllä päällä sen tähden. Hän ainakin uumoili että nyt ei hyvät seuraa.

...........................

Johan saman näkee kun lukee Dosentista siirappikirjoja. Silloinkin kun hän antaa veljiään päihin selvästi, hän vain on "leikkisä".   Kuinka sitten ei Jeesus yksinkertaisesti voisi olla hermostunut ja peloissaan, jos kerran ihan tavallinen ihminenkään ei saa olla?

Ainakin sen lohdullinen sanoma on:  Tunteet eivät ole syntiä, ehkä ei ylilyönnitkään, kunhan ne korjataan  (vaikka ei kerrotakaan että Jeesus olisi käynyt nostelemassa pöytiä pystyyn taas).  Ellei korjaa, jää pian seliselin valtaan... "mutta kun se  on niin hirveä ihminen, kaikki on hyvin jos päästään eroon, eikös nyt ryhdytä toimeen ja..."  etenkin naisten kesken "tee sinä niin minä teen tahollani näin niin päästään eroon"  sillä tuo ei ole kimmastumista vaan pahuuden korjaamatta jättämistä... aurinko laskee vihan ylitse, ja monta kertaa.

[PekkaV]

   Jeesus on Jumalan Poika ja ihminen. Mikäpä ei Häneltä luontuisi.

[Riitta-mummi]

Meidän pappi näki Jeesuksen vihastuneen oikein kunnolla, raivoisasti. Siinä ruoska heilu ja pöytiä kaatui.
Lohdullista ja ihmisellistä.
Vihastua saa mutta ei vihata. Alistua saa mutta ei alistaa. Nöyrtyä voi, mutta ei saa nöyristellä. Miellyttää voi, mutta mielistellä ei saa.

Hiljaisen viikon ajatuksia mämmin ja lampaanlihan painikkeeksi.

[vaivattu sielu]

(Luuk. 22:33-34, 54-62). Pääsiäisen tekstien yksi puhuttelevimpia kohtia on Pietarin osuus Jeesuksen kärsimyshistoriassa. Impulsiivisen ja itseriittoisen Pietarin lankeemus saakin tilaa kaikissa evankeliumeissa.

Pietarin käyttäytyminen ei ole kaukana kenestäkään meistä. Itseriittoisuutemme ja luulot omasta erinomaisuudestamme kuvastuvat hyvin Pietarin käytöksestä ja sanoista, joissa hän vannoo uskollisuuttaan Jeesusta kohtaan aina kuolemaansa asti. Jeesuksen vastaus Pietarille ei näyttänyt hätkähdyttävän tätä millään tavalla.

Jeesuksen vastaus toteutuu kuitenkin kirjaimellisesti melko pian ylipapin pihaan sytytetyllä hiilivalkealla. Kolmannen kerran - karkean kiroilun ja kukonlaulun jälkeen - Pietari muistaa vasta Jeesuksen sanat. Yksi katse, Jeesuksen katse, riittää murtamaan miehen sydämen.

Olen ajatellut usein sitä hetkeä, kun Pietari poistui portista pimeään yöhön. Pietari koki varmasti elämänsä synkimmän hetken. Sinä päivänä ei kuollut vain Jeesus ja kaksi ryöväriä. Sen yön pimeimpinä tunteina kuoli Jerusalemin katuja kulkevan Pietarin oma minä - luulot omasta itsestä. Näiden tilalle tuli särkynyt sydän ja murtunut mieli. Vasta tämän kokemuksen jälkeen Jumala saattoi käyttää Pietaria niissä tehtävissä, jotka Hän oli Pietarin varalle suunnitellut. Näissä vaiheissa kasvoi Pietarille myös sitä rohkeutta, jota tarvittiin tulevaisuudessa niin monta kertaa.

Tarvitsisimme kaikki särkynyttä sydäntä ja murtunutta mieltä. Toivoa sopii, että Jumala sen meille suuressa armossaan joskus lahjoittaakin.

[malla]

Jumalan laupeutta ja pitkämielisyyttä, kärsivällisyyttä olem pohtinut.
Ja tätä Raamatunjaetta:
Room. 2:4
   
Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

[malla]

Laitoin päivän tekstiinkin tämän Sakarja 12: 10 Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.

-Kuinka kirkas ennustus Jeesuksesta Sovittajana onkaan tämä.

[AKUANKKA313]

Uskotteko te totuuden Henkeen?
Löytyykö maailmasta merkkejä totuuden Hengestä?
Millä lailla totuuden Henki on sinua johdattanut?

JA minä olen rukoileva Isää ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen,
jota maailma ei voi ottaa vastaan,
koska se ei näe häntä, eikä tunne häntä.

Joh. 14:16-17
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

 

 

Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938.

 
 

[Viisveisaaja]

Kun katsomme aikaamme ja kristillisiä suuntauksia, toi Sakarias satusedän rukous on ajankohtaisempi kuin kohtaan.

Anna totuuden Henki. Nyt on niin paljon sekaannuksen henkeä.

[vn]

Tämä Totuuden henki....
Kyllä se on läsnä, pienessä ja suuressa.
Yksittäisen ihmisen elämässä, jos selvästi valehtelee...
lyhyet ovat valheen jäljet.
Jos kertoo ns. valkoisia valheita...tai vaikka jättää vaan
jotain vilpillisessä mielessä kertomatta....
asioilla on kyllä taipumus tulla julki.

[Leena]

Uskotteko te totuuden Henkeen?
Löytyykö maailmasta merkkejä totuuden Hengestä?
Millä lailla totuuden Henki on sinua johdattanut?

JA minä olen rukoileva Isää ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen,
jota maailma ei voi ottaa vastaan,
koska se ei näe häntä, eikä tunne häntä.

Joh. 14:16-17
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

 
Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938.

Tarvitseeko sitä toisista etsiä.  Eikö tuo teksti jatku josasakin niin, että "maailma ei Häntä tunne eikä voi Häntä ottaa vastaan".  Siinä riittää murhetta ellei sitä löydä itsestänsä.      Tuo neljäs säkeistö on tarpeeksi.   

Väittäisionpä etteivät ne valheet ja vilpit niin vain paljastu, ja paljastajille on kautta historian ollut taipumus käydä köpelösti.

[vn]

Väittäisionpä etteivät ne valheet ja vilpit niin vain paljastu, ja paljastajille on kautta historian ollut taipumus käydä köpelösti.

No varmaankin näin on "yleisellä tasolla".
Itse haluan kulkea Herran tiellä, ja kun olen syyllistynyt valehteluun / salaamiseen
niin olen kokenut että asia on tullut ilmi siksi että Jumala rakastaa minua
ja haluaa ohjata oikealle tielle.

[Sanneli]

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.

En ees oo ikinä aatellu että tässä virressä sanotaan näin. Mutta selkeesti tätä on tullu usein veisattua..