Pelastuksen ansaitseminen

[sadetta]

Minun korviini 'henkilökohtainen vapahtaja' kuulostaa Kristuksen vähättelemiseltä.

Minusta se taas kuulostaa erilaisessa kristillisessä porukassa kotonaan olevan sanomalta. Joka poppoolla on omat fraasinsa ja kielikuvansa. Niistä muut sitten luovat mielikuvansa, vaikkapa alatien kulkijoista.

[Frank]

Tuli kulttuurikolari. Herännäisyydessä Raamatun lauseiden latelua pidetään Jumalan asemaan asettumisena ja ylpeilynä ja se on meille vieras kulttuuri. "Kun Jumala ja minä olemme tätä mieltä". Lähdemme siitä, että jokainen on pipliansa lukenut tarpeeksi moneen kertaan. Toisekseen Raamatussa on kun käytettään irtolauseita toisiaan kumoavia paikkoja turhan monta ja niitä sopivasti peräkkäin asettelemalla saa sanottua ihan mitä itse haluaa. "Juudas meni ja hirtti itsensä.  Mene ja tee sinä samoin."

Herännäisyyskulttuuri on minulle täysin vierasta, enkä ole koskaan ollut körttiseuroissa. Tämä johtune siitä, ettei meilläpäin juuri herännäisyyttä ole, ja muutenkin kirkon herätysliikkeiden toiminta on melko vaatimatonta. Suomen ev.lut.kansanlähetys meillä hiipuu ja esikois- ja Vl-lestadiolaiset ovat omissa suljetuissa porukoissaan.

Käytännössä en siis tiedä körttiläisyydestä muuta kuin Paavo Ruotsalaisen, seppä Högmanin, körttipuvun ja sen, että körttiläisyys on armollista hengellisyyttä, joka on minunlaiseni perusluterilaisen helppo omaksua.

Kun keskustelen uskonasioista, niin meillä on raamattupiireissä aina pyritty asiat perustelemaan Raamatulla, tietenkin kontekstissaan. Raamattupiireissä meillä on aina pappi vetäjänä, näin vältämme maallikoiden tulkinnat, jotka saattavat olla irti kontekstista eli asiayhteydestään.

[sadetta]

Luulempa, että tähän Jumalaan luottamiseen vaikuttaa paljon myös meidän jokaisen perusluonne, eikä pelkästään uskon määrä tai laatu. Tällainen meikäläisen tyyppinen ihminen, joka hymyssäsuin harppaa kohti huomista, luottaa helposti Jumalaan.
Sitä en tiedä, mistä olen sellaisen perusluottamuksen saanut? Onko se seurausta turvallisesta lapsuudesta? Onko se peritty luonteenlaatu? Onko se Jumalalta saatu lahja? En tiedä.
Kaikesta tietämättömyydestäni huolimatta väitän, että sellaisen ihmisen, jolta puuttuu perusturvallisuus, on vaikeampi luottaa Jumalaankin.

Kuitenkin Jumalalle olemme saman arvoisia.

Tätä olen joskus minäkin miettinyt. Jostain syystä en ole ikinä kummemmin Jumalaa vastaan ärhämöinyt. Niin, perusluonne.. Lähtökohtaisesti odotan saavani vastaani hyvää, paha ja pahuus jaksaa aina jotenkin yllättää. Pahantahtoisuus, pahat taka-ajatukset. Oma lapsuus vaikuttaa varmasti, kuten sanoit.

Niin ja vielä jokin oma itse ihmisen sisällä (mikä on psykologinen termi), jokin ydinminä tai oma ominaislaatu, joka poikkeaa muista saman kasvatuksen saaneista samojen vanhempien lapsista.

[Frank]

Minua ovat aina tökkineet nämä kai lähinnä vapaissa suunnissa käytetyt veri-jutut. Golgatan veressä voima on, veriuhri, verellä pesty, onko verivirtoja, mitä muuta.. Mieleen tulvii kuvia virtaavasta verestä, verta joka puolella, ja tulee paha olo. Ymmärrän paremmin "kuollut puolestani", se on siistimmin ilmaistu ja kertoo asian ytimen ilman verellä mässäilyä.

Pidät siis verettömästä evankeliumista. Olen suorastaan hämmästynyt???

Minä kyllä joka messussa kuulen ehtoollisella papin sanat: "Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu".

"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."
(Joh.6:56)

[karjalaisenkyösti]

Juuri tätä tarkoitin: Ei uskon vaan armon kautta. Kukaan meistä ei ole synnitön. Kenelläkään meistä ei ole pelastukseen vievää uskoa. Ei uskosta vaan armosta.

Sanakikkailua järeämmästä päästä.
Raamattu sanoo varsin selkeästi, että ihminen pelastuu uskosta Kristukseen, jota se kutsuu myös armoksi.
Käytti sitten kumpaa ilmaisua tahansa (usko / armo), niin sama asia.

Foorumi tuntuu välillä lastentarhalta.
Täällä on muutama aikuinen (kuten minä) ja suuri joukko lapsia.
Lasten seurassa ei oikein voi kovin syvällisesti juuri mistään keskustella.

[karjalaisenkyösti]

Pidät siis verettömästä evankeliumista. Olen suorastaan hämmästynyt???

Minä kyllä joka messussa kuulen ehtoollisella papin sanat: "Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu".

"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."
(Joh.6:56)

Vähän samansuuntaisia ajatuksia minullekin tuli.
Raamatun mukaan tuo veren evankeliumi on maailmalle hullutusta, se on vastenmielinen ja mieluummin se ohitetaan. Ihmisen pelastuskin mielellään nähdään tapahtumaksi ilman verta.
Jumala kuitenkin sanoo, että "ilman veren vuodatusta ei ole anteeksiantamusta".

[Pena]

Köpi-setä on nyt vihainen!

Vakavasti ottaen, tuossa on vähän perääkin. Usein tulee livahdetuksi foorumille sellaisessa mielentilassa, että päästää sisäisen pojankloppinsa irti, vaikka muilla onkin vakava pohdiskelu käynnissä. Toisaalta, sanojen maistelulla ja pureskelulla voi päästä eteenpäin silloin, kun ajatus ei muuten kulje. Varsinkin silloin, kun sanat ymmärretään monella tavalla, on syytä kertoa, miltä ne omissa korvissa kuulostavat.

[Pena]

Tuosta verimystiikasta vielä vähän: Moni ymmärtää Jeesuksen vuotaneen Golgatan ristillä verta puolestamme, mutta vierastaa mielikuvia hänen verisissä haavoissaan lepäämisestä tai hänen veressään peseytymisestä. Ehtoollisella nautittava Herran ruumis ja veri riittävät minullekin, en kaipaa sen enempää verisyyttä uskoni tueksi.

[sadetta]

Pidät siis verettömästä evankeliumista. Olen suorastaan hämmästynyt???

Minä kyllä joka messussa kuulen ehtoollisella papin sanat: "Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu".

"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."
(Joh.6:56)

Kutsuin asiaa mässäilyksi, eli tarkemmin tarkoitan sitä, että esim. tv7:n saarnamies joka (toisessa) lauseessa puhuu verestä moninaisin sanakääntein. Tämä on kai näitä yksilöllisiä asian ymmärtämiseen liittyviä juttuja. Joitakuita auttaa asian mieltämisessä, varmasti. Toki veri vuosi ristillä ja ehtoollisessa mainitaan veri, tottakai.

[sadetta]

Ehtoollisella nautittava Herran ruumis ja veri riittävät minullekin, en kaipaa sen enempää verisyyttä uskoni tueksi.

No tätä yritin huonosti selittää, juuri tätä.

[karjalaisenkyösti]

Tuskin meistä kellään on patenttia esim. käsitteeseen "sielun autuus".  Siksi on parempi kirjoittaa: MIELESTÄNI sielun autuus=...
kuin että sielun autuus=

Olisiko myös parempi sanoa, että
"MIELESTÄNI on parempi kirjoittaa" sen sijaan, että sanoo "on parempi kirjoittaa".
Voisiko varmuuden vuoksi vielä lisätä tuo "MIELESTÄNI" sana jokaiseen lauseeseen, jottei kukaan ärsyyntyisi - ihan varmuuden vuoksi?

[karjalaisenkyösti]

Kuinkahan veristeriilit ihmiset suhtautuisivat Paavaliin, joka pyrki eri seurakunnissa kuvaamaan Kristusta lähinnä ristiinnaulittuna?

Ajan henki mielestäni on se, että kristinuskosta yritetään tehdä mahdollisimman veretöntä, ehkä joskus jopa varsin ovelin uskovaisuustermein ja sanakääntein
ja samaan aikaan tehdä viihteestä ja monesta muusta jokapäiväisestä asiasta mahdollisimman verisen.

Viihteellä ja monella muulla tarkoitan esim. elokuvia, pelejä ja vaikkapa aborttia taikka eutanasiaa.

[sadetta]

Jokainen saa tietenkin uskoa, miten itse haluaa. Jos joku haluaa elää epävarmuudessa sielunsa autuuden suhteen, niin siitä vaan.

Onko kyse omasta halusta uskoa tietyllä tavalla tai omasta halusta elää epävarmuudessa? Jos kyse onkin siitä, että ymmärtää asiat tietyllä tavalla?

Esim. että Raamattu lupaa pelastuksen uskoville Jumalan armosta. Yksi korostaa varmaa pelastusta ja toinen sitä, että armosta se tapahtuu.

[sadetta]

Voisiko varmuuden vuoksi vielä lisätä tuo "MIELESTÄNI" sana jokaiseen lauseeseen, jottei kukaan ärsyyntyisi - ihan varmuuden vuoksi?

 
On täällä aika usein mainittu, että jokainen kirjoittaa omia mielipiteitään. Tai onko aina pakko olla varma mielipide.. Minusta ajatuksenpoikanenkin riittää.

[Frank]

Kuinkahan veristeriilit ihmiset suhtautuisivat Paavaliin, joka pyrki eri seurakunnissa kuvaamaan Kristusta lähinnä ristiinnaulittuna?

Ajan henki mielestäni on se, että kristinuskosta yritetään tehdä mahdollisimman veretöntä, ehkä joskus jopa varsin ovelin uskovaisuustermein ja sanakääntein ja samaan aikaan tehdä viihteestä ja monesta muusta jokapäiväisestä asiasta mahdollisimman verisen.

Jeesuksen veri on minulle kuolemattomuuden lähde, ainoa tie iankaikkiseen elämään ja Jumalan yhteyteen.

Ilman verta ei ole sovitusta eikä syntien anteeksiantamusta.
(Hepr.9:22)