Pelastuksen ansaitseminen

[karjalaisenkyösti]

Olemme siis yhtä mieltä siitä, että pelastusta ei voi ansaita ihmisteoin.
Tätä saikkaa monesti korostetaan täällä - ja aivan oikein.
Monesti minulle tulee kuitenkin tunne, että foorumilla tähän liittyvä logiikka menee seuraavaa rataa:
Fakta: uskonnollisissa kokouksissa hypitään joskus laulujen aikana niin, että hiki tulee
Johtopätös: koska pelastusta ei voi ansaita teoin, on hyppeleminen turhaa ja se pitäisi näinollen lopettaa.
Itseltäni jää välillä näkemättä se puuttuva rengas, joka yhdistäisi hyppimisen pelastuksen ansaitsemiseen.
Johtuu varmaan siitä, että minulla ei ole sellaista yliluonnollista kykyä, jolla voisin nähdä ihmisen sisälle ja nähdä hänen tarkoitusperänsä.
Uskonnollisissa piireissä tämänkaltainen yliluonnollinen kyky on varsin yleinen.
Kuinkahan voisin minäkin sen saada? Rupeaisin heti minäkin sitä käyttämmään aktiivisesti.

Siionin virsiä veisaamalla ei pääse taivaaseen.
Pitäisikö veisaaminen tästä johtuen lopettaa?

Körttipukua kantamlla ei pääse taivaaseen.
Pitäisikö körttipuku kieltää tästä johtuen?

Erilaisissa uskonnollisissa seuroissa käymisellä ei saa lippua taivaaseen.
Pitäisikö seurat tästä johtuen lopettaa?

Kahvin taikka veden keittämisellä taikka sen juomisella ei yhtään aviteta pelastusta.
Pitäisikö jokaisen irtisanoutua kahvista / vedestä välittömästi?

Kotisohvalla taikka missä tahansa muussa paikassa (vaikkapa rukousklinikassa, CWssä taikka savupiipussa sitä nuohotessa, taikka kirkossa, taikka ...) rukoileminen ei pelastai ihmistä.
Olisiko tuvallisinta pidättäytyä rukouksesta?

Rukoilemattomuus ei myöskään pelasta, joten olisiko järkevintä rukouksen lisäksi vältellä myös rukoilemattomuutta?

[PekkaV]

Ihminen pelastuu vain armosta.

[seppos]

Olemme siis yhtä mieltä siitä, että pelastusta ei voi ansaita ihmisteoin.
Rukoilemattomuus ei myöskään pelasta, joten olisiko järkevintä rukouksen lisäksi vältellä myös rukoilemattomuutta?

Lyhensin jutun, niin että vain olennainen jäi jäljelle. Vastaus jota pyysit on kyllä tai ei. Oikeastaan Satman sen jo sanoi toisin sanoin.

[Salis]

Olemme siis yhtä mieltä siitä, että pelastusta ei voi ansaita ihmisteoin.
Tätä saikkaa monesti korostetaan täällä - ja aivan oikein.
Monesti minulle tulee kuitenkin tunne, että foorumilla tähän liittyvä logiikka menee seuraavaa rataa:
Fakta: uskonnollisissa kokouksissa hypitään joskus laulujen aikana niin, että hiki tulee
Johtopätös: koska pelastusta ei voi ansaita teoin, on hyppeleminen turhaa ja se pitäisi näinollen lopettaa.
Itseltäni jää välillä näkemättä se puuttuva rengas, joka yhdistäisi hyppimisen pelastuksen ansaitsemiseen.
Johtuu varmaan siitä, että minulla ei ole sellaista yliluonnollista kykyä, jolla voisin nähdä ihmisen sisälle ja nähdä hänen tarkoitusperänsä.
Uskonnollisissa piireissä tämänkaltainen yliluonnollinen kyky on varsin yleinen.
Kuinkahan voisin minäkin sen saada? Rupeaisin heti minäkin sitä käyttämmään aktiivisesti.

Siionin virsiä veisaamalla ei pääse taivaaseen.
Pitäisikö veisaaminen tästä johtuen lopettaa?

Körttipukua kantamlla ei pääse taivaaseen.
Pitäisikö körttipuku kieltää tästä johtuen?

Erilaisissa uskonnollisissa seuroissa käymisellä ei saa lippua taivaaseen.
Pitäisikö seurat tästä johtuen lopettaa?

Kahvin taikka veden keittämisellä taikka sen juomisella ei yhtään aviteta pelastusta.
Pitäisikö jokaisen irtisanoutua kahvista / vedestä välittömästi?

Kotisohvalla taikka missä tahansa muussa paikassa (vaikkapa rukousklinikassa, CWssä taikka savupiipussa sitä nuohotessa, taikka kirkossa, taikka ...) rukoileminen ei pelastai ihmistä.
Olisiko tuvallisinta pidättäytyä rukouksesta?

Rukoilemattomuus ei myöskään pelasta, joten olisiko järkevintä rukouksen lisäksi vältellä myös rukoilemattomuutta?

Olet jonkun sortin nihilisti.
Ihminen tekee kaikenlaista.
Ja juuri se tekee ihmisestä ihmisen.

[karjalaisenkyösti]

Oikeastaan Satman sen jo sanoi toisin sanoin.

Minäkin taisin tuon saman tulla todetuksi aloitukseni alussa, eikä siitä ole mitään epäselvyttä.
Toki tätä suurta totuutta on hyvä tuon tuostakin toistella, koska se helposti unhoittuu.

Kirjoitukseni viesti lyhennettynä siis on se, että
koska pelastusta ei voi ansaita töin ja toimin, niin pitäisikö kaikki työ ja toiminta lopettaa?
Eli, jos pelastusta ei voi ansaita karismaattisin harrastuksin taikka körttivirsiä veisaamalla, niin pitisikö siksi välttää molempia tekoja?

Syy pohdintaani sekä enemmän taustaa asialle löytyy aloitustekstistäni.

[seppos]

Ei pidä lopettaa lopettamisen vuoksi, vaikka olisi turhaa. Lopettaa pitää vain silloin, kun se erottaa meidät Jumalasta.

[Leena]

Mietin tuota toisinaan, vaikka itselleni soveltuu monesta syystä "mitä vähemmällä metelillä sen terveellisempää".  Olisiko kyse hieman siitä, kuinka kausaliteetti kulkee, eli mikä on syy ja mikä seuraus - ja vielä sekin, seurausta mille?
Luin joskus Rudolf Otton tutkimuksia hengelliseen elämään liittyvistä tunnekokemuksista ja siinä on teema jota olisi mukava tutkia lisää.

Olisiko niin, että jos ilahdut ymmärtäessäsi että Jumalan edessä ei tarvitsekaan seistä kauhistuneena yksin, siinä on välimies, Jeesus Kristus, joka puhuu puolestasi ja jopa rukoilee puolestasi, reagoit itsellesi tyypillisellä tavalla - heräät seraavana aamuna hiljaisen onnellisena ja täynnä kiitollisuutta/lähdet kadulle riehumaan koska et voi pitää niin suurta juttua sisälläsi/hypit ja pompit/laulat kauneimman tuntemasi laulun - se on mitä käsitettävintä. Sama, kuin jos joku pelastaisi yrityksesi konkurssista ilman mitään ehtoja ja vaateita.

Jos hypit ja tulet vähitellen epätoivoiseksi kun ei yhtään hypitytä, on jokin kenties hieman hullusti. Huomio oin ihmisteoissa, katse ihmisessä, ei siellä mitä suositellaan katseltavaksi, mitä Jeesus jo itse suositteli katseltavaksi - hänessä.  

[Mauno]

Jos joku kiehauttaa kahvit, hän tarjoaa siitä toisellekin.
Jos joku aloittaa virren, on se vastaus seurapuheeseen.
Körttipuku ja t-paita kertoo viestin toiselle ihmiselle.
Seuroissa on kiva käydä, kun siellä on muitakin - liian moni ihminen riutuu yksin kotonaan kohtaamatta ketään tänäkään vuotena!

Jne...

Elämä ei oo ihanien suklaamansikka-kokemusten kanssa kujertelemista. Elämä on jakamista. Kokemusten jakamista. Toiselle ihmiselle antamista - ei minulle itselle pikaisesti omimista.

Kristitty elää ja toimii lähimmäisen vuoksi ja hänen tarpeensa huomioiden. Itsekin siitä saa mukavia kokemuksia. Pelastuksen kanssa ei niillä oo mitään tekemistä, tunteilla. Mutta teoilla voi olla merkitys lähimmäisille!

Piruilemallakaan ei pelastu - pelastus toteutuu vain yksin armosta!

[karjalaisenkyösti]

Ei pidä lopettaa lopettamisen vuoksi, vaikka olisi turhaa. Lopettaa pitää vain silloin, kun se erottaa meidät Jumalasta.

Hyvä kiteytys!

[Pirska]

Lienenkö täällä ainoa, joka ymmärsi karjalaisenkyöstin kysymyksen ytimen. Aloitus oli hyvä, mutta vähän tuli mieleen vastauksista, että koska karjalaisenkyösti on helluntailainen, niin hänelle täytyy vastata vähän vinoillen.

Minä ymmärsin alustuksesta, että kyösti haluaisi, että me suvaitsisimme vapaiden suuntien hihhuloimista emmekä kääntäisi sitä niin, että he kuvittelevat sen hihhuloinnin avulla pelastuvansa. Ilmeisesti kyösti ei ainakaan kuvittele pelastuvansa hyppimisellä.

[Mauno]

Anteeksi, Pirka ja karjalaisenkyösti, että minäkin kirjoitin tähän ketjuun!

Minulla on ystäviä helluntaiseurakunnassa, Vapaakirkossa ja muuallakin, uskovia ja ateisteja. Vaikka piruilen, en pilkkaa (omasta mielestäni).

Se siitä, vaikenen tässä ketjussa!

Mauno

[Leena]

Hurja, älä ihmeessä! Miksi pitäisi - eikö me yritetä ymmärtää mielummin kuin tuomita - älkää koskaan tuomitko sanoi  - mikä olet sinä tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu.

Ja hei - minä aina huolestun - js minun jutussa oli jotakin tylsää niin palautetta saa tulla - laita vaiks yksityisesti jos se tuntuu helpommalta. Kas kun sinun kommentti oli minun jutun perässä vaikket maininnut nimeä... ja... no niin, olet joskus vastannut minulle niin mukavasti ja lohdullsesti, kun olen ollut vähän hätääännyspäällä, että olisihan kamalan ikävää jos nyt kävisi niin että minä tyhmästi tekstaisin jotakin tyhmää. 

[Jampe]

Lienenkö täällä ainoa, joka ymmärsi karjalaisenkyöstin kysymyksen ytimen. Aloitus oli hyvä, mutta vähän tuli mieleen vastauksista, että koska karjalaisenkyösti on helluntailainen, niin hänelle täytyy vastata vähän vinoillen.

Minä ymmärsin alustuksesta, että kyösti haluaisi, että me suvaitsisimme vapaiden suuntien hihhuloimista emmekä kääntäisi sitä niin, että he kuvittelevat sen hihhuloinnin avulla pelastuvansa. Ilmeisesti kyösti ei ainakaan kuvittele pelastuvansa hyppimisellä.

Mielestäni Kyösti kirjoitti kuitenkin retorisesti.  Kyllähän kaikki sen ymmärtävät ettei töillä taivaaseen kostuta.

Ongelma ei olekaan siinä, tai no; -kenties jotkut jotka eivät helluntailaisuudesta tai karismaattisuudesta omaa henkilökohtaista kokemusta voivat kuvitella niin lapsellisesti että siellä hyppimisellä ajatellaan taivaaseen mentävän. Asia ei ole niin, vaan pitää ymmärtää miksi vastustaa hyppimistä ettei vastusteta vain sen takia kun muutkin vastustavat!

Hyppimistä pitää vastustaa sen takia että se on turhaa ja hullua. Hyppiminen ja muu meuhkaaminen kuten aamenen huuteleminen ja käsillä huitominen hengellisessä tilaisuudessa ei kuulu järjissään olevan ihmisen käytöstapaan. 

Näin ollen Köysti, sinun retoriset kysymykset ovat kuin tylsä puukko jolla ei enää leikkaa mitään, hiki vaan pukkaa. Pistin terävällä veitsellä ja leikkasin ytimen auki joka on se että hengellisissä tilaisuuksissa huutaminen ja melskaaminen on ylikuumenneiden intoilijoiden itsevalitsemaa jumalanpalvelusta. Se on turhaa ja hullua, suorastaan kahelia käytöstä eikä hyödytä hengellisyyteen mitään, ei lisää siunausta, armoa eikä mitään muutakaan paitsi ihmisen omaa hulluutta.

[seppos]

Mielestäni Kyösti kirjoitti kuitenkin retorisesti.  Kyllähän kaikki sen ymmärtävät ettei töillä taivaaseen kostuta.

Ongelma ei olekaan siinä, tai no; -kenties jotkut jotka eivät helluntailaisuudesta tai karismaattisuudesta omaa henkilökohtaista kokemusta voivat kuvitella niin lapsellisesti että siellä hyppimisellä ajatellaan taivaaseen mentävän. Asia ei ole niin, vaan pitää ymmärtää miksi vastustaa hyppimistä ettei vastusteta vain sen takia kun muutkin vastustavat!

Hyppimistä pitää vastustaa sen takia että se on turhaa ja hullua. Hyppiminen ja muu meuhkaaminen kuten aamenen huuteleminen ja käsillä huitominen hengellisessä tilaisuudessa ei kuulu järjissään olevan ihmisen käytöstapaan. 

Näin ollen Köysti, sinun retoriset kysymykset ovat kuin tylsä puukko jolla ei enää leikkaa mitään, hiki vaan pukkaa. Pistin terävällä veitsellä ja leikkasin ytimen auki joka on se että hengellisissä tilaisuuksissa huutaminen ja melskaaminen on ylikuumenneiden intoilijoiden itsevalitsemaa jumalanpalvelusta. Se on turhaa ja hullua, suorastaan kahelia käytöstä eikä hyödytä hengellisyyteen mitään, ei lisää siunausta, armoa eikä mitään muutakaan paitsi ihmisen omaa hulluutta.

Herännäisyyden alussa, historiankirjojen mukaan, naiset harrastivat tätä meuhkaamista ja riehumista. Paavo käski heidän tutkia oliko se Jumalasta vai itsestä ja niin se pienin äänin loppui. Onko asiassa jotain uutta?

[Jampe]

Eipä tuossa mitään uutta ole.  Paavo toimi viisaasti!  Kaikissa vanhoissa suurissa suomalaisissa herätysliikkeissä on suhteellisen järkevä ja maltillinen linja näihin asioihin. Uudet ja karismaattiset liikkeet ovat niitä intoilijoita.