Kirjoittaja Aihe: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?  (Luettu 49772 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #30 : 13.12.09 - klo:23:11 »
Eräs tuttuni sanoi pitävänsä kastepäivää tärkeämpänä päivänä kuin syntymäpäivää. En ymmärtänyt silloin sitä lainkaan. Edelliset tulkinnat uskoon tulon päivästä valaisivat asian. Arvo Niva oli kastepappini, päivä ei ole tiedossa. Mistähän sen tiedon saisi? Kuvassa ollaan keskikesässä, koivujen katveessa. Kuulemani mukaan Niva liittyi myöhemmin lestadiolaisuuteen?

Kasteet on kirjattu seurakunnassa kastekirjaan. Riippuu seurakunnasta ja kirkkoherranviraston henkilökunnasta, miten suhtautuvat kysymykseen. Minä olen ainakin hyvin höveli etsimään kysyjille kastetietojaan. Johtunee siitä, että meillä harvoin on niin tulenpalava kiire virastossa. Ja itsestänikin on ihan mukavaa penkoa vanhoja tietoja.
Pyryharakka

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #31 : 14.12.09 - klo:07:36 »
Minä synnyin 1.7.1943. Luultavasti minut on kastettu elokuussa. Kastepappini oli Kalle Tanska, hän oli myös vanhempieni vihkipappi. Samasta kastemaljasta kastettiin poikavauva. Vahinko etten tiedä hänestä mitään. Tämä tapahtui keskellä sotaa, evakossa Virolahdella, ilmeisesti Vaalimaalla Värrin pihassa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #32 : 14.12.09 - klo:16:03 »
Eilisessä Horisontissa haastateltiin jotain Tanska-nimistä pappia Kymenlaaksosta. Aiheena oli kylän traagiset tapahtumat vuonna 1918 ja kuinka 2000-luvulla palattiin asiaan ja pidettiin sovintotilaisuus. Lieneekö sukua sinun kastepapillesi, Riitta-mummi?
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #33 : 14.12.09 - klo:16:37 »
Kalle Tanska oli kappalaisena Virolahdella 1933-1941, kirkkoherrana 1942-48.
Lahden Diakonissalaitoksen jotajana 1948-1958 ja senjälkeen Mäntsälän kirkkoherrana ilmeisesti kuolemaansa 1971 saakka. Kuollessaan hän oli alle 70-vuotias.
Muuta en pojistaan tai pojanpojistaan tiedä kuin että Jussi Tanska niminen muusikko oli hänen poikansa.

Vapausodan aikana Haminan-Kouvolan seuduilla murhattiin useita (ehkä ainakin 3 pappia), niistä asioista on ilmeisesti ollut puhe Horisontissa. Kiitos mami mielenkiinnosta.

                      :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #34 : 14.12.09 - klo:19:20 »
Vapausodan aikana Haminan-Kouvolan seuduilla murhattiin useita (ehkä ainakin 3 pappia), niistä asioista on ilmeisesti ollut puhe Horisontissa.

Tiivistetysti Virolahden tapahtumista 1918:
Punakaarti otti vallan helmikuussa, jolloin noin 150 valkoisia kerääntyi Lavansaareen. Kun he lähtivät pyrkimään valkoisten puolelle, punakaartin päällikön käskystä kiinnisaadut 34 valkoista surmattiin. Surmaajat eivät olleet paikkakuntalaisia, vaan Kotkasta ja Viipurista tulleet kaartinosastot. Valkoisten saavuttua virolahtelaiset punaiset vangit joutuivat paikallisen tutkintolautakunnan eteen. Noin 40 - 50 ammuttiin, näistä 37 virolahtelaisia. (Marko Tikka: Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918).

Jälkeenpäin Virolahdella vaiettiin tapahtumista, vaikka ne muistettiin, kukin perhe ja suku omasta näkökulmastaan.

Mtala

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #35 : 14.12.09 - klo:19:30 »
Mt, elävä tietotoimistoko vaiko taitava tietojen hankkija lienet? Koskaan ennen en ollut virolahtelaistenkaan kuullut näistä tapauksista kertovan. Ainoastaan sellaisen äiti jutteli että pappa ( äidin isä) laittoi jauhosäkin aitta-orren päälle ja löi kirveellä jalkapöytäänsä kun häntä tultiin hakemaan valko-kaartiin. Äiti oli silloin 4-vuotias ja kolme vanhempaa ja ainakin yksi nuorempi oli papalla ja mammalla.

Näiden kastejuttujen kautta rönsyillen pitäisi kai päästä takaisin körttiläisyyden ja juutalaisuuden(?) ongelmiin.
« Viimeksi muokattu: 14.12.09 - klo:19:41 kirjoittanut Riitta-mummi »
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #36 : 14.12.09 - klo:19:54 »
Lainaus
kun minulta kysytään, että oletko tullut uskoon... minä vastaan 4.9. 1963 klo 13.17..

Jollain tavalla olen kateellinen kaikille, jotka uskovat tulleensa jonain tiettynä ajankohtana uskoon, taikka edes uskovat tulleensa uskoon - ja varsinkin niille olen erityisen kateellinen, jotka uskovat olevansa uskossa.
Minulle nuo kaikki ed. mainitut kateelisuuden aiheet ovat epäselviä, mutta elän toivossa, että joskus minäkin voin sanoa, että olen tullut uskoon sinä ja sinä päivänä taikka että "en tiedä, milloin tulin uskoon, mutta nyt olen uskossa".

Helluntaiseurakunnan lastenleireiltä muistan, kun porukka jaettiin kolmeen ryhmään:
1) Uskossa olevat
2) Ne, jotka eivät ole
3) Epävarmat.

Muistaakseni valehtelin joka kerta kuuluvani tuohon ryhmään 1 vaikka oikeasti kuuluin ryhmään 3 (tai joskus ehkä ryhmään 2).
Silloinkin olin kateellinen ryhmän 1 ihmisille, koska halusin itsekin siihen kuulua.

Olisi se elämä kyllä paljon mukavampaa, jos itsekin toetäisi olevansa uskossa.

Minut kastettiin toukokuun lopussa taikka kesäkuun alussa 1979.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #37 : 14.12.09 - klo:20:43 »
Jollain tavalla olen kateellinen kaikille, jotka uskovat tulleensa jonain tiettynä ajankohtana uskoon, taikka edes uskovat tulleensa uskoon - ja varsinkin niille olen erityisen kateellinen, jotka uskovat olevansa uskossa.
Minulle nuo kaikki ed. mainitut kateelisuuden aiheet ovat epäselviä, mutta elän toivossa, että joskus minäkin voin sanoa, että olen tullut uskoon sinä ja sinä päivänä taikka että "en tiedä, milloin tulin uskoon, mutta nyt olen uskossa".

Jo mainutti Herättäjän aluesihteeri painotti rippikoulussa, että ihmisellä ei ole mahdollisuutta tehdä uskonratkaisua. Hänen mukaansa oli syytä varoa kaikkia, jotka tällaista ratkaisua tulivat kauppaamaan. Nuorena arviointykyvyttömänä poikana olen omaksunut tämän häneltä lähes kritiikittä. Eikä kuulkaa harmita yhtään.

Helluntaiseurakunnan lastenleireiltä muistan, kun porukka jaettiin kolmeen ryhmään:
1) Uskossa olevat
2) Ne, jotka eivät ole
3) Epävarmat.

Muistaakseni valehtelin joka kerta kuuluvani tuohon ryhmään 1 vaikka oikeasti kuuluin ryhmään 3 (tai joskus ehkä ryhmään 2).
Silloinkin olin kateellinen ryhmän 1 ihmisille, koska halusin itsekin siihen kuulua.

Olisi se elämä kyllä paljon mukavampaa, jos itsekin toetäisi olevansa uskossa.

Minut kastettiin toukokuun lopussa taikka kesäkuun alussa 1979.

Aika "julman" kuuloinen systeemi. Tarkoitan ylipäänsä tuommoista erottelua. Siinä piilee elitismin siemen, eikä se ole hyvä mielestäni missään, ei uskonasioissa eikä maallisissakaan.

Omasta kastamistestani en muista mitään ja hyvä niin. Sen tiedän, että minut kastoi vanhoillislestadiolainen kirkkoherr. Ilmeisesti piti niin terävän puheen, että se sai Neuvostoliitonkin romahtamaan virallisesti. Niillä hujakoilla minut on siis kastettu. Enkä tullut uskoon.
Sanotaanhan jumalanpalveluksessa: "Näin sanoo Herra: 'Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun."
Ei se ainakaan toisinpäin mennyt, muuta en tiennyt, enkä tiedä edelleenkään.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #38 : 14.12.09 - klo:20:59 »
Lainaus käyttäjältä: mvv
Mitä tuohon kysymykseen siis vastaisi?
Jos vastaan "Kyllä", korotanko itseni toimijaksi? Eli sisällänkö vastaukseeni oman toimintani uskon suhteen? Tavallaan myöntävä vastaus sisältää ajatksen, jossa minä subjektina uskon. Korotan itseni objektin asemasta itselleni kuulumattomalle subjektin paikalle.

Herättäjän Etelä-Savon ja Kymen aluesihteeri sanoikin minulle, että kyseessä on körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma: liian suuri määrä informaatiota. Hänen mielestään asiaa ei voi ymmärtää, ennen riittäviä taustatietoja. Tämän näyttäisi oma kokemus vahvistavan.

Onko kyseessä ongelma, vai teenkö siitä ongelman?

Jos vain 100% oikeat vastaukset hyväksyttäisiin, niin silloinhan kutakuinkin kaikki elämässämme annetut vastaukset menevät väärin.
Mielenkiintoista pohdintaa. Itse kukin on aika-ajoin tuon ongelman edessä.

Itsensä koroittaminenhan on suomalaisessa yhteiskunnassa kovin nolo ja paheksuttava asia.
Ei sellaisesta kukaan halua jäädä kiinni.
Jos siitä jää kiinni, se on varsin noloa, kiinni jäänyt ikäänkuin on pudonnut korokkelta ja on näinollen puoli metriä muiden alapuolella.
Häpeän paikka sellainen.

Voisiko tätä asiaa lähetyä siitä näkökulmasta, että kristitylle kuuluukin korokkeelta putoaminen?
Tai ehkä siten, että jos kristitty putoaa korokkeelta, se ei ole katastrofi?

Eli ehkäpä kannattaa rohekasti sanoa, että "kyllä minä uskon".
Jos onnistuu sen sanomaan kyllin pyhästi, tällöin tietysti onnistuu pysymään sillä omalla korokkeella, eikä tarvitse harmitella, että tulikohan nyt kehuskeltua itseään.
Jos taasen sen  sanoessaan tulikin sanottua se kehuskelleen, tällöin tietysti pudotaan siltä korokkeelta, mutta siellä alempana voi sitten lohduttautua sillä, että kristityn ei kuulukaan olla millään korokkeella, joten oli vain hyvä, että näin kävi.
Putoamisen jälkeen sitten huomataan, että siellä alhaalla on muitakin uskonsa epäonnistuneesti todistaneita.
Siellä epäonnistuneiden kesken sitten voidaan pitää hauskaa, laulaa vaikkapa siionin virsiä ja ihmetellä sitä suurta Jumalan armoa, joka loistaa Kristuksen rististä.
Samalla sitä porukalla toivotaan, että joku muukin munaisi itsensä ja näinollen liittyisi samaan seuraan.
Samalla toki surraan niitä, jotka nousevat takaisin entisille korokkeilleen.


Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #39 : 14.12.09 - klo:21:06 »
Jos vain 100% oikeat vastaukset hyväksyttäisiin, niin silloinhan kutakuinkin kaikki elämässämme annetut vastaukset menevät väärin.
Mielenkiintoista pohdintaa. Itse kukin on aika-ajoin tuon ongelman edessä.

Itsensä koroittaminenhan on suomalaisessa yhteiskunnassa kovin nolo ja paheksuttava asia.
Ei sellaisesta kukaan halua jäädä kiinni.
Jos siitä jää kiinni, se on varsin noloa, kiinni jäänyt ikäänkuin on pudonnut korokkelta ja on näinollen puoli metriä muiden alapuolella.
Häpeän paikka sellainen.

Voisiko tätä asiaa lähetyä siitä näkökulmasta, että kristitylle kuuluukin korokkeelta putoaminen?
Tai ehkä siten, että jos kristitty putoaa korokkeelta, se ei ole katastrofi?

Eli ehkäpä kannattaa rohekasti sanoa, että "kyllä minä uskon".
Jos onnistuu sen sanomaan kyllin pyhästi, tällöin tietysti onnistuu pysymään sillä omalla korokkeella, eikä tarvitse harmitella, että tulikohan nyt kehuskeltua itseään.
Jos taasen sen  sanoessaan tulikin sanottua se kehuskelleen, tällöin tietysti pudotaan siltä korokkeelta, mutta siellä alempana voi sitten lohduttautua sillä, että kristityn ei kuulukaan olla millään korokkeella, joten oli vain hyvä, että näin kävi.
Putoamisen jälkeen sitten huomataan, että siellä alhaalla on muitakin uskonsa epäonnistuneesti todistaneita.
Siellä epäonnistuneiden kesken sitten voidaan pitää hauskaa, laulaa vaikkapa siionin virsiä ja ihmetellä sitä suurta Jumalan armoa, joka loistaa Kristuksen rististä.
Samalla sitä porukalla toivotaan, että joku muukin munaisi itsensä ja näinollen liittyisi samaan seuraan.
Samalla toki surraan niitä, jotka nousevat takaisin entisille korokkeilleen.

Minä lyhennän hiukan. Taivaaseen ei pääse kuin puttouksen kautta sanoi kiuruvetinen Puttouksen Matti seuroissa kotonaan Puttouksella ja jatkoi, ensin ihminen tulee herätykseen ja ja synnittömyyden tuntoon, sitten ihminen tulee uudelleen herätykseen ja toteaa edelleen tekevänsä vanhoja syntejään. Nyt ihminen voi mennä Jumalan luo armoa anomaan.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #40 : 14.12.09 - klo:21:11 »
Lainaus käyttäjältä: mvv
Aika "julman" kuuloinen systeemi. Tarkoitan ylipäänsä tuommoista erottelua. Siinä piilee elitismin siemen, eikä se ole hyvä mielestäni missään, ei uskonasioissa eikä maallisissakaan.

Jos erottelu ja luokittelu kiellettäisiin, aika pian yhteiskunta romahtaisi sellaisena, kuin yhteiskunnan nyt miellämme.
Tästä aiheesta on jo aika paljon täällä keskusteltu ja mielestäni erottelemattomuuden utopia on vääräksi todistettu.

Se on toki totta, että joitain erotteluja, joita tehdään, olisi parempi jättää tekemättä. Tuo 'uskoa-epävarma-eiuskossa' -erottelu lastenleirillä voisi olla esimerkki sellaisesta erottelusta, joka olisi ollut hyvä jättää tekemättä.

On myös paljon erottelemattomuutta, jossa olisi ollut parempi tehdä erottelu.
Esim. Tanskan mielenosoituksissa ei ilmeisesti aina pystytty erottelemaan rotöstelijöitä viattomista ja siitä seurasi se, että porukkaa pidätettiin erottelematta.

Lainaus
Omasta kastamistestani en muista mitään ja hyvä niin. Sen tiedän, että minut kastoi vanhoillislestadiolainen kirkkoherr.

Niillä hujakoilla minut on siis kastettu. Enkä tullut uskoon.


Osa palstalaisista on näemmä tullut uskoon kasteessa, osa ei.
Kukin tavallaan.

santtu-62

  • Vieras
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #41 : 14.12.09 - klo:22:07 »
...Itsensä koroittaminenhan on suomalaisessa yhteiskunnassa kovin nolo ja paheksuttava asia.
Ei sellaisesta kukaan halua jäädä kiinni.
Jos siitä jää kiinni, se on varsin noloa, kiinni jäänyt ikäänkuin on pudonnut korokkelta ja on näinollen puoli metriä muiden alapuolella. Häpeän paikka sellainen....

Mittee se "valmis immeinen oikein höpääjää". Korkeelta olet meitä katsonut ja nyt haluat olla meidän alapuolella.
Taidat olla aika venkula kuule "karjalaisenkyösti".

Kosken laskuun  jos joutuisin sinut ottamaan soutajaksi, niin takuu varma olisi hukkuminen kanssasi...

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #42 : 15.12.09 - klo:08:26 »
Mutta mikä on se juutalaisuuden ongelma? Tarkoittiko kysyjä ongelmaa suhteessa körttiläisyyteen. Vaiko sitä etteivät tunteneet Jeesusta Messiaakseen.
Miksi heillä on edelleen "peite sydämellä", niinkuin viidesläiset sanovat. Onko Jumalan tahto näin? Miksi Jumalan omaisuuskansaa käännytetään? Onko Mooseksen lain noudattamisessa mitään mieltä?

                         kysyy ikiutelias mummi
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #43 : 15.12.09 - klo:19:47 »
--Oliko se tämä ketju vai eksyinkö, kun mietin että hiljaista pitelee ekumeenisella rintamalla kun yhden pienen Suomen yhden pienen kirkkokunnan tosihurskaat joutuu ihmettelemään toistensa tapoja ja touhuja niin paljon...  että kuin nyt femmat noin ja körtit näin ja sitten vielä kaikki vapiksetkin on, herranjestas toden totta...  Vai onko hiljainen mulkoilu kansallispiirre? Ehkä meitä ei olisi itsenäisenä valtiona jos ei näissä hangissa olis ollut joskus taipumusta vähän mulkoilla outoa kieltä solkkaavia silmänsäristijöitä...sillai...
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

santtu-62

  • Vieras
Vs: Körttiläisyyden ja juutalaisuuden ongelma?
« Vastaus #44 : 15.12.09 - klo:20:01 »
...yhden pienen Suomen yhden pienen kirkkokunnan tosihurskaat joutuu ihmettelemään toistensa tapoja ja touhuja niin paljon...  

Älä vaan missään nimessä kuuluta minua, teidän joukkoon... :icon_cool: