Rupesi kiinnostamaan koko runo.
Löysin 3 säkeistöä tuosta runosta täältä:
http://satujatar.vuodatus.net/blog/562446
Koskettava runo.
Joskus yrittänen löytää sen neljännenkin värssyn.
Tässä kaikki neljä säkeistöä
[Mikael Nyberg. Immi (Ingeborg) Hellén, 1861-1937.]
1. Jäi toiset aamulla nukkumaan,
kun otin konttini naulaltaan
ja kiiruhdin karjateille,
mä kutsuin Herttaa ja Helunaa,
ne seuras torveni toitantaa,
ja metsä soitteli meille, soitteli meille.
2. Mä tunnen polkuja paljonkin,
jo kesän karjaani paimensin,
en eksynyt konsaan vielä.
Mä tiedän ruohoisat syöttömaat
ja ahon rintamat marjakkaat
ja rannat siintävät siellä, siintävät siellä.
3. On armas sunnuntaiaamu tää,
se muistot mielessä herättää, –
nyt toiset on kirkkotiellä.
Mä etsin kirjani kontistain,
sen äitivainaalta muistoks' sain –
hän on jo tallella siellä, tallella siellä.
4. Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkon' katto on korkeella,
ja yks' on ystävä seurana,
Hän kyllä muistavi poikaa, paimenpoikaa.
