Kirjoittaja Aihe: Mitä luin/luen viimeksi  (Luettu 35883 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #15 : 20.06.10 - klo:20:33 »
Susan Qinnin Marie Curien elämäkerta. On varsin toisenlainen kuin Eve Curien kirjoittama.

Tähän liittyen: Muistaako kukaan 80-luvun alkupuolelta italialaista kirjailijaa, joka kirjoitti ensin kirjan  rakkaudesta ja heti perään ystävyydestä?  Ne ilmestyivät suomeksi siinä -82- -84.  Ne olivat silloin varsin suosittuja.  Niissä ainakin tietty teema joka nyt tulee muussakin kirjallisudessa vastaan, rajat ja niiden rikkominen ja suru, kun istutaan raunioilla - hän kuvasi hyvin millaista on, kun rikottua ei enää saada ehjäksi. 

Ne olivat juri näitä  teemoja käsitteleviä, ei siis mitään juonellisia romaaneja. Muistan ne silloin tällöin, mutta en saa tekijän nimeä päähäni. Budjetti oli silloin sitä luokkaa ettei kirjoja osteltu ja nythän se tietty harmittaa. Antikkanetistä saa melkein mitä vaan mutta auttaisi tietenkin perin paljon jos tietäisi tekijän nimen, kun on epävarmuutta tässä teostekin nimistä . Kirjojen nimet olivat - vai olivatko - simppelisti vain "Rakkaus"  ja "Ystävyys" - kn nyt muistaisi edes sen. Onnetonta, että kirjoitettiin ennen www-aikaa, hankaloittaa haeskelua!

Tahtosin mahdottoman mielelläni lukea ne uudestaan. Olisi mukavaa katsoa nyt neljännesvuosisadan jälkeen, olivatko ne todella niin mainioita, kuin silloin tuntui.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #16 : 20.06.10 - klo:20:41 »
Täällä on niin sivistynyttä porukkaa, että aina jotain hienoa luettavaa. Minun lukemiset jäävät nykyään sanomalehteen ja tähän körttifoorumiin ja tätäkin luen hyvin valikoiden.
           
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #17 : 20.06.10 - klo:20:47 »
Täällä on niin sivistynyttä porukkaa, että aina jotain hienoa luettavaa. Minun lukemiset jäävät nykyään sanomalehteen ja tähän körttifoorumiin ja tätäkin luen hyvin valikoiden.
           

Höh, minä taas en lue sanomalehteä ja välillä olen aika out.  En tilannut kun en kuitenkaan lukisi...
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #18 : 20.06.10 - klo:21:00 »
Susan Qinnin Marie Curien elämäkerta. On varsin toisenlainen kuin Eve Curien kirjoittama.

Tähän liittyen: Muistaako kukaan 80-luvun alkupuolelta italialaista kirjailijaa, joka kirjoitti ensin kirjan  rakkaudesta ja heti perään ystävyydestä?  Ne ilmestyivät suomeksi siinä -82- -84.  Ne olivat silloin varsin suosittuja.  Niissä ainakin tietty teema joka nyt tulee muussakin kirjallisudessa vastaan, rajat ja niiden rikkominen ja suru, kun istutaan raunioilla - hän kuvasi hyvin millaista on, kun rikottua ei enää saada ehjäksi. 

Ne olivat juri näitä  teemoja käsitteleviä, ei siis mitään juonellisia romaaneja. Muistan ne silloin tällöin, mutta en saa tekijän nimeä päähäni. Budjetti oli silloin sitä luokkaa ettei kirjoja osteltu ja nythän se tietty harmittaa. Antikkanetistä saa melkein mitä vaan mutta auttaisi tietenkin perin paljon jos tietäisi tekijän nimen, kun on epävarmuutta tässä teostekin nimistä . Kirjojen nimet olivat - vai olivatko - simppelisti vain "Rakkaus"  ja "Ystävyys" - kn nyt muistaisi edes sen. Onnetonta, että kirjoitettiin ennen www-aikaa, hankaloittaa haeskelua!

Tahtosin mahdottoman mielelläni lukea ne uudestaan. Olisi mukavaa katsoa nyt neljännesvuosisadan jälkeen, olivatko ne todella niin mainioita, kuin silloin tuntui.

Kokeileppa etsiä http://www.tiedonhaunportti.fi/  tai  http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33831
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #19 : 21.06.10 - klo:09:56 »
Olen lueskellut saamistani linkeistä Jaakko Eleniuksen puheita Herättäjäjuhlilla.
Erikoisen koskettava on Lahden(tietysti!) herättäjäjuhlien 2007 päätösseurapuhe.

En saanut sitä linkitettyä, mutta etsivä löytää Herättäjäyhdistyksen sivuilta
Lahden Herättäjäjuhlat 2007. Puhe on 8.7.2007 viimeinen puhe.

Välipaloina menee Unni Lindellin Yösisko dekkari. Jännittävä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Mettiintynyt

  • Etsii Siionin virsistä seuraavaa virttä
  • Viestejä: 97
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #20 : 21.06.10 - klo:11:14 »
Susan Qinnin Marie Curien elämäkerta. On varsin toisenlainen kuin Eve Curien kirjoittama.

Tähän liittyen: Muistaako kukaan 80-luvun alkupuolelta italialaista kirjailijaa, joka kirjoitti ensin kirjan  rakkaudesta ja heti perään ystävyydestä?  Ne ilmestyivät suomeksi siinä -82- -84.  Ne olivat silloin varsin suosittuja.  Niissä ainakin tietty teema joka nyt tulee muussakin kirjallisudessa vastaan, rajat ja niiden rikkominen ja suru, kun istutaan raunioilla - hän kuvasi hyvin millaista on, kun rikottua ei enää saada ehjäksi. 

Ne olivat juri näitä  teemoja käsitteleviä, ei siis mitään juonellisia romaaneja. Muistan ne silloin tällöin, mutta en saa tekijän nimeä päähäni. Budjetti oli silloin sitä luokkaa ettei kirjoja osteltu ja nythän se tietty harmittaa. Antikkanetistä saa melkein mitä vaan mutta auttaisi tietenkin perin paljon jos tietäisi tekijän nimen, kun on epävarmuutta tässä teostekin nimistä . Kirjojen nimet olivat - vai olivatko - simppelisti vain "Rakkaus"  ja "Ystävyys" - kn nyt muistaisi edes sen. Onnetonta, että kirjoitettiin ennen www-aikaa, hankaloittaa haeskelua!

Tahtosin mahdottoman mielelläni lukea ne uudestaan. Olisi mukavaa katsoa nyt neljännesvuosisadan jälkeen, olivatko ne todella niin mainioita, kuin silloin tuntui.

Italialainen sosiologi Francesco Alberoni kirjoitti useita rakkaus-, ystävyys- ym. ihmissuhdekirjoja.

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #21 : 21.06.10 - klo:19:37 »
Herättäjäjuhlien juhlaopasta... taas... 

Raimo Mäkelä: 'Murtunutta hän ei muserra'

Haikola&Rutila: 'Käki'

'Käki' on hyvin hyvin mielenkiintoinen kirja, suosittelen lämpimästi!
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #22 : 21.06.10 - klo:19:43 »
Sillä tavalla!
Se oli Alberoni.
Vielä tänään antikkanettiin.

Ne olivat silloin meistä oikeastaan koko silloisesta sosieteetista hyviä - miltähän tuntuu lueskella uudestaan? Sattui aikaan, jona moni yltiönuorena solmittu avioliitto kariutui, ja aika totisella ilmeellä luettiin sitä rajan ylitystä ihmissuhteessa. Siksi ne jäivät mieleenkin - moni sanoi ymmärtävänsä vasta nyt, kun rampataan sovittelussa ja no niin, luetaan Alberonia, että ihminen ei kestä mitä tahansa, olkoon vaikka kuinka luvannut ne myötä- ja vastamäet ja kuvitellut että anteeksiantohan on jokin piece of cake - tai miten se silloin sanottiin.  Sitten ilmestyi se kirja ystävydestä, ja ainakin silloin solmitut ystävyyssuhteet ovat kestäneet, mene tiedä, olisiko tuolla ollut osansa asiaan.

Sitä lopulta liian helposti luulottelee, että toinen kestää, tai toisen velvollisuuskin on kestää ihan mitä vain. On ihmisiä, jotka kyllä jollakin tavoin kestävät - mutta ennalleen suhde harvoin esimerkiksi syrjähypyn jälkeen palaa. Sama taitaa kyllä pitää paikkansa aina. OK, voin olla niin häijy kuin ikinä keksin ja siinä taidossa harjaantua.  Ja saattaahan olla että joku pitkämielinen antaa anteeksi -- jos pyydän, ja jos edes yritän olla ihmisiksi. Mutta palautuuko suhde ennalleen? MInkä verran on sitten taas toisen taholta kestettävä?  

Se mihin jäimme kyllä, ja jonka edessä oltiin hiljaista poikaa ja tyttöä oli tämä: Kyllä kaiken hajalle saa.
Se on vielä aika helppoakin.
Mutta säilyttää ehjänä? Kuinkahan sen osaisi?
Ja korjata särjettyään. JOskus on, kuin yrittäisi lasijauhosta  koota juomalasia.
Anteeksi - hyvä jos tuo toinen tuossa jaksaa antaa anteeksi - ja sitähän elämä on, anteeksipyytämistä, anteeksiantamisen harjoittelua, ja korjaamisen yritystä..

Ehkä juuri nyt, kun olen muutoinkin miettinyt katumusta ja surua, olen korjannut myös käsitykseni körttivirsistä. Tämä sotkee nyt itseensä ja sekottaa toisiinsa parinkin ketjun teemoja - mutta niitä minä nyt tässä viimeksi luin.

Niissä osataan katua. Ei ihmisen itsetunto ikinä voi olla ehyt, jos se kyky puuttuu - ja sen tähden on hassua sanoa ettyä "körttiläisten itsetunto on huono". Ei - vanhaa viisautta ihmisen sielnrakenteesta niissä on - jos käsitys niistä vedetään niin sanoisinpa että se on terve.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #23 : 01.07.10 - klo:12:28 »
Vihon viimein ajat sitten lainattua Torsti Lehtisen Kierkegaard-kirjaa Intohimon, ahdistksen ja huumorin filosofi.

Tämä on taas näitä joista ihminen  :026: voi että. Olisiko esitellä muuta, ja kun nettini kompuroi, onko joku lukenut ja mitä Herra K:lta itseltään, siis  mitä on suomennettu? Minulla on ollut tästä ihmisestä aivan väärä käsitys!
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22105
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #24 : 01.07.10 - klo:18:25 »
Minä olen vähän kevyemmän filosofian parissa. Tea Time for the Traditionally Built on viimeisin Mma Ramotswe -kirja, mutta lisää on onneksi luvassa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #25 : 01.07.10 - klo:20:08 »
Vihon viimein ajat sitten lainattua Torsti Lehtisen Kierkegaard-kirjaa Intohimon, ahdistksen ja huumorin filosofi.

Tämä on taas näitä joista ihminen  :026: voi että. Olisiko esitellä muuta, ja kun nettini kompuroi, onko joku lukenut ja mitä Herra K:lta itseltään, siis  mitä on suomennettu? Minulla on ollut tästä ihmisestä aivan väärä käsitys!

Se saattaisi olla terveellistä. Joku tekovika ihmisessä on jos hän saa henkisiä älämölökohtauksia ja  :026: :026: :026: niin, että luettuaan liikaa myöhemmin vilpittömästi ihmettelee mikä häntä viimeksi kalautti päähän kun vieläkin hieman huimaa. Joku hurmostauti.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa maisakai

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 760
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #26 : 01.07.10 - klo:23:08 »
Penalle ja muille Mma Ramotswen ystäville muistutus: tv-sarja alkaa lauantaina 3.7. Olen nähnyt ensimmäisen elokuvan, ja hämmästyttävästi päähenkilöt muistuttivat kirjoista muodostamiani mielikuvia lukuun ottamatta Mma Makutsia. Hauska oli myös nähdä aitoja Botswanan maisemia.

Mitä lukemiseen tulee, niin sain juuri loppuun Boris Akuninin dekkarin Asaselin salaliitto. En kylläkään erityisen paljon pitänyt. 

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22105
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #27 : 02.07.10 - klo:10:19 »
Varsinkin Mma Ramotswe -elokuvan alkupuolen kyläkuvat olivat niin afrikkalaisia, että ne melkein tuoksuivat savulle ja karjalle. Tällaisen 'pienen neekeripojan' silmät kostuivat.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #28 : 02.07.10 - klo:11:49 »
Viimeksi kokonaan lukemani kirja on Viljo Porkolan Mitä minun pitää tekemän.

Tuoreessa Hengellisessä Kuukauslehdessä oli ilahduttava tieto: Herättäjä-Yhdistys on julkaissut Viljo Porkolan kootut teokset eli ne kaikki kolme ohutta, mutta sisällöltään painavaa kirjaa.

Suosittelen! Itse aion hankkia niitä kaksi, yhden kumpaankin residenssiin.

Mt

Poissa marianne

  • "Silmäisi eteen, Jeesus..."
  • Viestejä: 100
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #29 : 05.07.10 - klo:00:26 »
Menossa David Wilkersonin "Risti ja linkkuveitsi". Ihan mieletön!! :)
"Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." (Matt. 6:34)