Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Samuli - 09.06.10 - klo:18:08
-
Hei,
käykääpä tutustumassa Siionin virsien kokonaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen täällä:
http://www.h-y.fi/sv/sv_uud.html
Sitten vaan ahkerasti käymään keskustelua ja antamaan palautetta!
-
Hei,
käykääpä tutustumassa Siionin virsien kokonaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen täällä:
http://www.h-y.fi/sv/sv_uud.html
Sitten vaan ahkerasti käymään keskustelua ja antamaan palautetta!
Kestää kyllä hieman ennen kuin itse voin antaa palauteen. Sen verran on selvityksiä yksittäisten Siionin virsien hyllyttämisestä, säilyttämisestä ja yhdistämisestä.
-
1) Minusta virsien yhdistämisessä on ideaa. Pikakatselulla yhdistettävissä virsissä on monia aika tuntemattomia, joten miksi säilyttää jotain vain säilyttämisen vuoksi.
2) Se kyllä kirpaisee minua, jos joitain paljon veisattuja suosikkejani muokataan joko tekstin tai sävelmän osalta. Esim. Oi Herra jos mä matkamies maan. Minusta se on tuttu ja turvallinen ja asiaa.
3) Hyllytettävistä esimerkiksi otan virren 165.
1. On aika nyt jo nousta nukkumasta
ja päästä kuolemasta kauheasta.
On aika pyytää tosi uudistus.
Jo anna, Kristus, uskon vahvistus.
2. Maailman meitä syntiin kiusatessa
ja Vapahtajaa ristiinnaulitessa
on aika maailmasta luopua.
Ristiisi meidät, Kristus, suostuta.
3. Niin moni herätetty tielle vaipuu,
kun valvomatta kiusauksiin taipuu
ja mielistyy niin näihin maallisiin.
Suo meille usko iankaikkisiin.
4. On tullut aika juosta varovasti,
kun monet väärät opit kavalasti
kaidalta tieltä vievät sieluja.
Suo meidän välttää harhapolkuja.
5. On aika nyt jo tehdä parannusta,
toivossa jatkaa uskonkilvoitusta.
On armonaika kohta päättynyt.
Herramme Kristus, auta meitä nyt.
6. Voi ihmiskuntaa Herran tuomiolla.
Sen vaikerointi mahtaa suuri olla,
kun iäisyyteen laskee ajan vuo.
Herramme, Kristus, armo meille suo.
Väinö Malmivaara
Sävel Etelä-Pohjanmaalta
-----------------
Virren käsittelyperuste on:
"Virsi sisältää voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä (perustelut 4 a ja 4 c). Virsi on jäänyt vähäiselle käytölle. Sävelmä säilyy muissa virsissä."
Yllämainitut perustelut 4 a ja 4 c:
Virsien teologiseen sisältöön liittyvät painotukset, jotka ovat nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita
a) Uudistetaan tai poistetaan virsiä, jotka ovat ylhäältä päin osoittelevia ja uskonnolliseen omahyväisyyteen tai toisten tuomitsemiseen taipuvia.
.....................
c) Tarkastellaan kriittisesti virsiä, jotka sisältävät voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä.
Virressä puhutaan kiusauksista, maallisista, iankaikkisista, kaidasta tiestä ja vääristä opeista. Eihän tällaisista saa nykyaikana puhua, noin suoraan ja osoittelevasti. Jos kaikki pääsevat taivaaseen ja helvettiä ei ole, niin miksi kiusata ihmisparkoja ja häiritä kenenkään mielenrauhaa moisilla asioilla. Ne ovat "nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita" painotuksia.
-
Virressä puhutaan kiusauksista, maallisista, iankaikkisista, kaidasta tiestä ja vääristä opeista. Eihän tällaisista saa nykyaikana puhua, noin suoraan ja osoittelevasti. Jos kaikki pääsevat taivaaseen ja helvettiä ei ole, niin miksi kiusata ihmisparkoja ja häiritä kenenkään mielenrauhaa moisilla asioilla. Ne ovat "nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita" painotuksia.
Olen Sinun kanssasi "sadetta" samaa mieltä.
-
Sitten jos/kun ruvetaan virsien tekstiä muokkaamaan niin eihän sitä tehdä yhtä typerästi kuin Virsikirjassa, missä kirjakielisyys näkyy olevan tärkiämpi juttu kuin sisältö tai säveleen passaaminen (esim. Lahjoita, Herra, perheisiimme on virsikirjassa ihan pöljä)? Tekstiä saa muuttaa ymmärrettävämmäksi ihan vapaasti, mutta jos esimerkiksi joku "sun sanas" muutetaan hienostuneesti kirjakielelle "sanasi" niin ihan turha on muutos, varsinkin kun siitä tulee sitten veisatessa saanasi.
Poistolistalla olevista virsistä kirpasee ainoastaan 273. Muut poistettavat saa munki mielestä poistaa. Kun kerta 111 löytyy Virsikirjasta ja 270 punasesta laulukirjasta niin ei niidenkään poistaminen haittaa. Tuo 165 on munki mielestä semmonen ettei sitä välttämättä tarvis poistaa mutta kun miettii että kuinka usein tuota sitten veisataan, ei varmaan oikein ikinä.
-
Itsenäisinä virsinä uudistetaan Siionin virret 1, 2, 5, 6, 10, 11, 12, 15, 16, 17, 21, 24, 26, 27, 29, 30, 35, 40, 42, 46, 47, 48, 49, 50, 52, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 63, 65, 66, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 79, 80, 81, 82, 83, 84, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 96, 97, 98, 99, 100,
Sit muitakin pitkä liuta.
Mitä noita muuttamaan?
Vai mitä toi uudistaminen oikein tarkoittaa?
Että uudelleen laitetaan uuteen kirjaan, mutta samanlaisina?
Aika raskaalla kädellä sieltä häviää virsiä. Vähän oudoksuttaa niin monen virren poisto?
Ois kai sitä voinnu painaa paksumman kirjan?
Eniten murehduttaa, jos virren ilmaisu muotoa siis sitä miten siellä on sanottu alettaisiin muuttamaan nykysuomeksi.
Vanhat sanonnat, vaikka sanneli ei tykkäiskään ovat minusta mielenkiintoisia ja syvällisiä.
Jos nää nykynuoret ei tajuu, ni ottakoon selvää. Selväähän me vanhuksetkin joudutaan ottamaan nuorten kielestä.
Mitenköhän Espoolaisen virsi? Onkohan uudessa?
-
Tuo 165 on munki mielestä semmonen ettei sitä välttämättä tarvis poistaa mutta kun miettii että kuinka usein tuota sitten veisataan, ei varmaan oikein ikinä.
165 on siis uudistettavien TAI poistettavien listalla. Raaka veikkaukseni on, että poistuu, mutta voisiko ja miten kevyesti uudistaa? Usein uudistetut tekstit liudennetaan melkoisesti. Muutos on ok, jos jonkin sanan merkitystä ei enää ollenkaan ymmärretä, mutta tuo sisällön idean kevennys, jopa muuttaminen on toinen juttu.
-
Vai mitä toi uudistaminen oikein tarkoittaa?
Että uudelleen laitetaan uuteen kirjaan, mutta samanlaisina?
Aika raskaalla kädellä sieltä häviää virsiä. Vähän oudoksuttaa niin monen virren poisto?
Ymmärtääkseni uudistettavien virsien tekstejä ja/tai sävelmää muokataan. Mutta kaikkienko, onko niin???
Ja ymmärsin, että toistaiseksi hyllytettävät myöhemmin uudistetaan TAI poistetaan.
Vai olenko väärässä?
-
Vanhat sanonnat, vaikka sanneli ei tykkäiskään ovat minusta mielenkiintoisia ja syvällisiä.
Hei! Missä oon sanonu etten tykkää?!!11 :107: :104:
Sen verran vaan asioista ymmärrän että jos ei sanastoakin uudisteta aina välillä niin historia toistaa itseään eli taas rupiaa parinkymmenen vuoden päästä kuulumaan kikattelua seurapenkistä kun ei nuori polvi tajua mistä virressä puhutaan - niinku ennen edellistä uudistusta. Kertoi Jukka Hautala, ja kai tästä on muutenki tuon sv-uudistuksen yhteydessä puhuttu. ETTÄ EI OLE MINUN AJATUS PRKL! Ja kyllä sille jo kikatellaan, ettei laiska, ei untelo kruunua saa.
-
Tulipa selattavaa, kun ryhtyy noita tutkimaan.... Vanhoista siionin virsistä olen pitänyt, vaikkeivät nuoruuteeni kuuluneetkaan...Kertosäkeettömyys ja etenevä sana ja rukous ovat olleet aarteita....
Siionin virsissähän on ollut vähän yhteisiä lauluja muiden herätysliikkeiden kanssa, mikäli oikein olen kirjoja selannut.
Laulajan pitäisi kyllä ymmärtää termit ja kielikuvat, joista osa on vuosisadan takaa ja maalaisyhteiskunnasta hevosaikaan...
-
Sitten jos/kun ruvetaan virsien tekstiä muokkaamaan niin eihän sitä tehdä yhtä typerästi kuin Virsikirjassa, missä kirjakielisyys näkyy olevan tärkiämpi juttu kuin sisältö tai säveleen passaaminen (esim. Lahjoita, Herra, perheisiimme on virsikirjassa ihan pöljä)? Tekstiä saa muuttaa ymmärrettävämmäksi ihan vapaasti, mutta jos esimerkiksi joku "sun sanas" muutetaan hienostuneesti kirjakielelle "sanasi" niin ihan turha on muutos, varsinkin kun siitä tulee sitten veisatessa saanasi.
Minusta tuosta saa mielikuvan, että et tykkäisi vanhoista sanonnoista virsissä?
Voinen käsittää väärinkin, mutta noin yleisesti ajattelin nuoremman sukupolven vähemmän tykkäävän vanhasta kielestä.
No ilmeisesti toiset tykkää enempi toiset vähempi?
Ihan sama mulle jos nuoret kikattaa vanhoille virsille tai jollekkin muulle. Pitäiskö Paavalin olla Pauli ja Jeesuksen Jesse?
:-\
-
Hei! Missä oon sanonu etten tykkää?!!11 :107: :104:
Sen verran vaan asioista ymmärrän että jos ei sanastoakin uudisteta aina välillä niin historia toistaa itseään eli taas rupiaa parinkymmenen vuoden päästä kuulumaan kikattelua seurapenkistä kun ei nuori polvi tajua mistä virressä puhutaan - niinku ennen edellistä uudistusta. Kertoi Jukka Hautala, ja kai tästä on muutenki tuon sv-uudistuksen yhteydessä puhuttu. ETTÄ EI OLE MINUN AJATUS PRKL! Ja kyllä sille jo kikatellaan, ettei laiska, ei untelo kruunua saa.
Hyvä Sanneli! Pidä puolesi. Minusta nuorten ymmärrystä usein aliarvioidaan. Totta se, että vertaukset ovat hyvin paljolti yhä vieraammasta agraarikulttuurista. Perään voi todeta, että hevosvoimista, vääntömomentista tai huippunopeudesta tulisi kyllä aika kömpelö virsi.
-
No onhan nuoret tyhmempiä kuin vanhat sehän nyt on selvää jokaiselle. :-\
Tietysti on hyvä kun nuoretkin tuo omia näkemyksiiän esiin, mutta jos on tuollaista tunteenomaista PRKL sanoilla höystettyä, niin ei oikein järkevää keskustelua synny.
Vähän kuin juutalaiset ja palestiinalaiset keskenään yrittävät keskustella, niin molemmat osapuolet saavat kauheita hepuleita ja itse asia jää jonnekkin.
Ilmeisesti rakkaista asioista, kuten virret tai uskonto tai isänmaa ovat sellaisia asioita joissa tunteet räiskyvät.
Oikeesti muuttakaa miten tahdotte kunhan vielä jostain saa vanhoja painoksia. Onhan Raamattuakin muutettu ties kuinka monta kertaa ja jotkut on parempia käännöksiä kuin toiset.
Sitten jokainen voi valita mitä käännöstä käyttää.
-
Minusta tuosta saa mielikuvan, että et tykkäisi vanhoista sanonnoista virsissä?
Kuinka kummassa tuosta voi sen mielikuvan saada kun siinä nimenomaan haukun tuota virsikirjan versiota (eli uudempaa) siionin virrestä 199 kun siinä on TURHAAN ja päin takapuolta "uudistettu" tekstiä? Ihan oikeesti. Ei oo mun viestissä yhtään mitään mistä vois nuin päätellä. Niijotta Seppos on ihan oikiassa kun sanoo että Minusta nuorten ymmärrystä usein aliarvioidaan.
Jos rivien välissä selvästi vilkkuu "tyhmä nuori joka ei mitään mistään ymmärrä", varsinkin kun semmonen päätelmä on saatu aikaan ymmärtämällä toisen viesti ihan päin mäntyä, ei ihan heti tuu mieleen vastata mitenkään nätisti!
Ei ärsytä ei... :074:
Nyt nukkumaan. Ja Viisveisaaja, ole kiltti ja ens kerralla lue toisten viestit kunnolla ennen kuin rupiat haukkumaan.
-
Virressä puhutaan kiusauksista, maallisista, iankaikkisista, kaidasta tiestä ja vääristä opeista. Eihän tällaisista saa nykyaikana puhua, noin suoraan ja osoittelevasti. Jos kaikki pääsevat taivaaseen ja helvettiä ei ole, niin miksi kiusata ihmisparkoja ja häiritä kenenkään mielenrauhaa moisilla asioilla. Ne ovat "nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita" painotuksia.
Tarkalleen ottaen kysymys ei ole ihan tästä. Taivas ja helvetti ovat edelleen olemassa ja ihmisiä saa ja pitääkin herätellä. Mutta nykykatsannon mukaan on vaarallista vetää pietistiseen tapaan voimakkaita rajoja "meidän" ja "muiden" välille. Siinä jos missä piilee omavanhurskauden ja kiiltopyhyyden vaara. Parannusta tehdään omista ja vain omista synneistä, ei naapurin.
Tässäkin virressä - niin kuin monessa muussakin Siionin virressä - puhutaan "maailmasta", joka ei käsitteenä ole tällä hetkellä selkeä (eikä muuten ole ollut sitä ennenkään, esim. Eino Murtorinne on monissa esitelmissään tuonut esille, että herännäisyydessä ei ole koskaan sen historian aikana ollut selvyyttä siitä, mistä lopulta puhutaan, kun puhutaan "maailmasta"). Tämä käsite "maailma" on hyvä esimerkki siitä, millaisiin asioihin joudumme pureutumaan uudistustyössä. Tietyillä käsitteillä on ollut tietyt merkitykset aikoinaan ja ehkäpä toiset nykyisin. On huolellisesti selvitettävä, kuinka tällaiset käsitteet ymmärretään, mikä on niiden painoarvo ja tähtäyspiste jne.
Yritän tässä siis omalla vajavaisella tavallani sanoa, että Siionin virsiä ei olla nyt vesittämässä, niin kuin sadetta antaa ymmärtää. Päinvastoin: koska on kysymys tärkeistä ja myös vaikeista syvistä asioista, on oltava erityisen huolellinen. Virsien kielen oltava ymmärrettävää sen veisaajille ja kosketettava heidän ajatteluaan. Siionin virsiä on voitava veisata ilman teologian sanakirjaa.
-
Sitten jos/kun ruvetaan virsien tekstiä muokkaamaan niin eihän sitä tehdä yhtä typerästi kuin Virsikirjassa, missä kirjakielisyys näkyy olevan tärkiämpi juttu kuin sisältö tai säveleen passaaminen (esim. Lahjoita, Herra, perheisiimme on virsikirjassa ihan pöljä)? Tekstiä saa muuttaa ymmärrettävämmäksi ihan vapaasti, mutta jos esimerkiksi joku "sun sanas" muutetaan hienostuneesti kirjakielelle "sanasi" niin ihan turha on muutos, varsinkin kun siitä tulee sitten veisatessa saanasi.
Tässä uudistuksessa otetaan oppia edellisistä uudistuksista hyvässä ja pahassa. Voit siis huokaista, Sanneli. Jo nyt on puhuttu siitä, että emme aio kahlehtia itseämme periaatteisiin. Kielen ymmärrettävyys ei saa johtaa latteaan ilmaisuun ja kielikuvaston köyhyyteen, niin kuin virsikirjauudistuksessa valitettavasti vähän kävi.
-
No onhan nuoret tyhmempiä kuin vanhat sehän nyt on selvää jokaiselle. :-\
Kun luet seuraavaa, niin muista, että olet minua nuorempi...
3) Hyllytettävistä esimerkiksi otan virren 165.
2. Maailman meitä syntiin kiusatessa
ja Vapahtajaa ristiinnaulitessa
on aika maailmasta luopua.
Ristiisi meidät, Kristus, suostuta.
3. Niin moni herätetty tielle vaipuu,
kun valvomatta kiusauksiin taipuu
ja mielistyy niin näihin maallisiin.
Suo meille usko iankaikkisiin.
Olen virsien suhteen patakonservatiivi, mutta ymmärrän tämän virren tekstin ongelmallisuuden. Maailma ja maailmasta luopuminen teologisena käsitteenä ymmärretään helposti väärin, kun taas perinteinen lutherilainen teologia korostaa maallista toimintaa esivallasta konkreettiseen lähimmäisenrakkauteen.
Toisaalta kolmannen värssyn kritiikki "mielistyy näihin maallisiin" tuntuu minusta hyvin läheiseltä ja katsomukseltaan modernilta.
Te joille iskee seurapuhevuoro ja pää on tyhjä: kehitelkää hetken aikaa vastausta kysymyksen mikä on sitä maallisuutta, johon voi mielistyä ja josta pitäisi luopua. Alle virsi 165. Ja kehitelmät Körttifoorumiin, vaikkapa omaksi ketjukseen...
Mt
P. S. Me ajatellaan näköjään Samulin kanssa samasta asiasta samaan suuntaan ja vieläpä samaan aikaan:
Tässäkin virressä - niin kuin monessa muussakin Siionin virressä - puhutaan "maailmasta", joka ei käsitteenä ole tällä hetkellä selkeä (eikä muuten ole ollut sitä ennenkään, esim. Eino Murtorinne on monissa esitelmissään tuonut esille, että herännäisyydessä ei ole koskaan sen historian aikana ollut selvyyttä siitä, mistä lopulta puhutaan, kun puhutaan "maailmasta"). Tämä käsite "maailma" on hyvä esimerkki siitä, millaisiin asioihin joudumme pureutumaan uudistustyössä. Tietyillä käsitteillä on ollut tietyt merkitykset aikoinaan ja ehkäpä toiset nykyisin. On huolellisesti selvitettävä, kuinka tällaiset käsitteet ymmärretään, mikä on niiden painoarvo ja tähtäyspiste jne.
-
Viisveisaajalla on monta hyvää kysymystä. Koitan vähän raapaista kaikkia.
Vai mitä toi uudistaminen oikein tarkoittaa?
Että uudelleen laitetaan uuteen kirjaan, mutta samanlaisina?
Kaikki itsenäisesti uudistettavaksi lähetettävät virret käyvät läpi saman prosessin. Eli niiden kieltä, runoasua, sävelmää, sävelmän ja sanojen yhteensopivuutta, ymmärrettävyyttä jne. tutkitaan huolellisesti. Joidenkin virsien kohdalla on se tilanne, että niille ei välttämättä tehdä mitään, vaan ne tulevat seuraavaan kokoelmaan samanlaisina. Joitakin muokataan sitten enemmän tai vähemmän.
Mutta korostan siis sitä, että kaikki virret lähtevät samaan prosessiin. Lisävihkon virsiä tai esim. virsikirjan puolelta siirrettyjä katsotaan ihan yhtä kriittisesti ja myös niitä ollaan tarvittaessa valmiita muokkaamaan.
Aika raskaalla kädellä sieltä häviää virsiä. Vähän oudoksuttaa niin monen virren poisto?
Ois kai sitä voinnu painaa paksumman kirjan?
Yksi periaate alusta lähtien on ollut se, että pyritään säilyttämään veisuuperinne elävänä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että haluamme varjella tapaa, jonka mukaan seuraväki vastaa puhujalle virrellä. Eli virsiä ei jatkossakaan valita seuroihin ennalta. Jotta tämä tapa voisi säilyä elävänä, on Siionin virsien kokonaisuus pidettävä suht suppeana, jolloin yksittäinen veisaaja voi sen suunnilleen hallita. Kokemus on osoittanut, että mitä laajempi joku virsi- tai laulukokoelma on, sitä vähemmän on virsiä, joita aktiivisesti käytetään ja jotka osataan. Siksi vastaus kysymykseen on ei - ei olisi voinut painaa paksumpaa kirjaa. Siionin virsien luonteeseen kuuluu, että kokoelma on suht suppea. Ja onhan sekin mukavaa, että kirjan fyysinen koko säilyy "taskuunsopivana".
Eniten murehduttaa, jos virren ilmaisu muotoa siis sitä miten siellä on sanottu alettaisiin muuttamaan nykysuomeksi.
Vanhat sanonnat, vaikka sanneli ei tykkäiskään ovat minusta mielenkiintoisia ja syvällisiä.
Jos nää nykynuoret ei tajuu, ni ottakoon selvää. Selväähän me vanhuksetkin joudutaan ottamaan nuorten kielestä.
Sen verran täytyy muuttaa nykysuomeksi, että virsi pysyy ymmärrettävänä. Kieli kehittyy ja sen vuoksi on väistämättä ajoittain uudistettava kieltä. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että virsistä tehtäisiin hajutonta ja mautonta selkokieltä. Yhä edelleen virsissä saa ja pitääkin olla myös haastetta.
Mitenköhän Espoolaisen virsi? Onkohan uudessa?
Uuteen kokoelmaan tulee myös aivan uusia virsiä. Niistä ei ole vielä tässä vaiheessa keskusteltu tarkemmin. Mutta sen verran moni on Espoolaisen virttä toivonut, että ainakin harkittavaksi se lähtee. En uskalla vielä luvata, mutta ainakin itse toivoisin, että se läpi menisi.
-
Ymmärtääkseni uudistettavien virsien tekstejä ja/tai sävelmää muokataan. Mutta kaikkienko, onko niin???
Ja ymmärsin, että toistaiseksi hyllytettävät myöhemmin uudistetaan TAI poistetaan.
Vai olenko väärässä?
Ensimmäiseen kysymykseen on vastaus edellisessä viestissäni. Eli kaikki virret lähtevät samaan prosessiin.
Olet oikeassa, että toistaiseksi hyllytettävät myöhemmin poistetaan tai sitten ne lähtevät samaan uudistamisprosessiin. Lähtökohtaisesti ne poistetaan, mutta ne voidaan myös palauttaa työskentelyyn.
Lukekaa huolella tuolta linkistä. Tämäkin asia on siellä mielestäni varsin selkeästi ilmaistu:
"Työskentely jatkuu siten, että jaostot aloittavat varsinaisen muokkaustyön ehdotuksen mukaisesti. Säilytettäviksi ja yhdistettäviksi ehdotettuja virsiä ryhdytään tarkastelemaan kielellisen ja sisällöllisen muokkauksen sekä sävelmän näkökulmasta. Hyllylle laitettuja virsiä ei ryhdytä toistaiseksi muokkaamaan, mutta niitä voidaan prosessin aikana ottaa uudelleen tarkasteltavaksi, mikäli veisaajilta saatu palaute niin vaatii tai se nähdään tarpeelliseksi Siionin virsien kokonaisuuden ja teologian kannalta. Heränneellä kansalla on mahdollisuus perehtyä ja vaikuttaa prosessiin."
-
Ystävät. Kiitos, että keskustelu lähti heti näin vilkkaasti liikkeelle. Laittakaa palautetta myös sähköpostiin: sv-palaute@h-y.fi
Sanon kuitenkin jo nyt, että minulla (tai muilla SVUT:n jäsenillä) ei ole mahdollisuutta vastata kaikkiin kysymyksiin - ainakaan kovin nopeasti. Lukekaa siis huolella linkistä löytyvää tekstiä ja tutustukaa myös Hengellisessä Kuukauslehdessä oleviin Jukka Hautalan ja Ulla Tuovisen kirjoituksiin. Saatatte saada niistä vastauksia kysymyksiinne. Samoin suosittelen, että jos kotinurkillanne joku uudistustyössä mukana oleva on kertomassa tästä työstä, menkää mukaan ja kyselkää kasvokkain. Näitä asioita on hieman hankala selvittää eksaktisti tämäntyyppisellä foorumilla.
Pääasia kuitenkin on, että keskustellaan ja että otatte kantaa. Seuraliikkeessä veisaava kansa on se, joka viime kädessä päättää, mitä ja miten veisataan.
-
Olet oikeassa, että toistaiseksi hyllytettävät myöhemmin poistetaan tai sitten ne lähtevät samaan uudistamisprosessiin. Lähtökohtaisesti ne poistetaan, mutta ne voidaan myös palauttaa työskentelyyn.
Lukekaa huolella tuolta linkistä. Tämäkin asia on siellä mielestäni varsin selkeästi ilmaistu:
"Työskentely jatkuu siten, että jaostot aloittavat varsinaisen muokkaustyön ehdotuksen mukaisesti. Säilytettäviksi ja yhdistettäviksi ehdotettuja virsiä ryhdytään tarkastelemaan kielellisen ja sisällöllisen muokkauksen sekä sävelmän näkökulmasta. Hyllylle laitettuja virsiä ei ryhdytä toistaiseksi muokkaamaan, mutta niitä voidaan prosessin aikana ottaa uudelleen tarkasteltavaksi, mikäli veisaajilta saatu palaute niin vaatii tai se nähdään tarpeelliseksi Siionin virsien kokonaisuuden ja teologian kannalta. Heränneellä kansalla on mahdollisuus perehtyä ja vaikuttaa prosessiin."
Kiitos Samuli vastauksista! En ole tämänkertaiseen uudistustyöhön aiemmin perehtynyt, ja oli vähän yllätys, että yhtään virttä ei välttämättä jätetä nykyasuunsa.
Tuo tekstistäsi alleviivaamani kohta ei minusta selvästi kertonut, mikä on hyllytettävien kohtalo (nyt ei muokata, myöhemmin voidaan ottaa esille). Mutta hyvä, nyt selvisi.
-
Lainaus käyttäjältä: Sanneli - eilen kello 20:02
Sitten jos/kun ruvetaan virsien tekstiä muokkaamaan niin eihän sitä tehdä yhtä typerästi kuin Virsikirjassa, missä kirjakielisyys näkyy olevan tärkiämpi juttu kuin sisältö tai säveleen passaaminen (esim. Lahjoita, Herra, perheisiimme on virsikirjassa ihan pöljä)? Tekstiä saa muuttaa ymmärrettävämmäksi ihan vapaasti, mutta jos esimerkiksi joku "sun sanas" muutetaan hienostuneesti kirjakielelle "sanasi" niin ihan turha on muutos, varsinkin kun siitä tulee sitten veisatessa saanasi.
Minusta tuosta saa mielikuvan, että et tykkäisi vanhoista sanonnoista virsissä?
Voinen käsittää väärinkin, mutta noin yleisesti ajattelin nuoremman sukupolven vähemmän tykkäävän vanhasta kielestä.
No ilmeisesti toiset tykkää enempi toiset vähempi?
Ihan sama mulle jos nuoret kikattaa vanhoille virsille tai jollekkin muulle. Pitäiskö Paavalin olla Pauli ja Jeesuksen Jesse?
:-\
Minun ymmärtääkseni Sanneli nimenomaan näiden virsien kohdalla pitää enemmän vanhoista sanonnoista kuin uudemmista. Jos luet Sannelin tekstin tarkkaan, huomaat sen itsekin.
-
Huomioni kiinnittyi virsiin, joita veisataan todella vähän. Monta kertaa olen itse seuroissa meinannut ehdottaa jotain virttä, mutta sitten en olekaan rohjennut tehdä sitä ja joku toinen sanoo, että no otetaanpa vaikka virsi 176. No otetaanpa sitten lopuksi joku iltavirsi. Jos seuroja ei osu kohdalle kovin usein ja niissäkin veisataan vain muutama virsi, niin ihan väkiselläkin siinä jää moni hyvä virsi lähes kokonaan käyttämättä.
Enhän minä mikään ujo ole, joten olenhan sentään aloittanutkin virsiä. Joskus vain käy sitten niin, että saa melkein yksin veisata, kun porukka ei osaakaan "outoa" virttä. Sekään ei tunnu kovin mukavalta.
Minussa heräsi toive, että kun nyt "poistolistalla" on koko joukko virsiä, niin me heräisimme käyttämään niitäkin sen sijaan, että käytössämme olisi aina vain yhdet ja samat (anteeksi) iänikuiset virret. Toisaalta voisimme pitää seuroja, joissa todellakin laulettaisiin paljon virsiä.
Hirveästi en ole ehtinyt perehtyä virsien muutoksiin, mutta äkkiseltään huomasin uudistuksen perusteista semmoisen hyvän? puolen, että sen myötä seurapuheet ja Siionin virret eivät olisi enää niin ristiriidassa keskenään.
-
Samulin mainintaan, että virsi - kuten tunnettua - on vastaus puheeseen: monikin saattaa tulla seuroihin mielessään virsi, jonka haluaisi veisattavan, joka vain jostain syystä pyörii päässä - haluaisi sen kuulla muiltakin kuin itseltään, antaa jakoon.
Olen ollut huomaavinani, että jotkut selaavat epätoivoisesti siioninvirsikirjaa löytääkseen sen tietyn. Tai sitten - kuten tunnettua - etsivät puheeseen sopivaa.
-
Mutta nykykatsannon mukaan on vaarallista vetää pietistiseen tapaan voimakkaita rajoja "meidän" ja "muiden" välille. Siinä jos missä piilee omavanhurskauden ja kiiltopyhyyden vaara. Parannusta tehdään omista ja vain omista synneistä, ei naapurin.
Ehdottomasti näin. Kouluaikainen ystäväni sanoi minulle, että on typerää lukea esim. historiaa, filosofiaa, teologiaa.... koska jos Jeesus on sydämessä, se riittää.
Tässäkin virressä - niin kuin monessa muussakin Siionin virressä - puhutaan "maailmasta", joka ei käsitteenä ole tällä hetkellä selkeä (eikä muuten ole ollut sitä ennenkään, esim. Eino Murtorinne on monissa esitelmissään tuonut esille, että herännäisyydessä ei ole koskaan sen historian aikana ollut selvyyttä siitä, mistä lopulta puhutaan, kun puhutaan "maailmasta"). Tämä käsite "maailma" on hyvä esimerkki siitä, millaisiin asioihin joudumme pureutumaan uudistustyössä. Tietyillä käsitteillä on ollut tietyt merkitykset aikoinaan ja ehkäpä toiset nykyisin. On huolellisesti selvitettävä, kuinka tällaiset käsitteet ymmärretään, mikä on niiden painoarvo ja tähtäyspiste jne.
Niin, siinäpä se. Miten selvittää isoja asioita sisältävien käsitteiden merkitys ja idea? Joskushan punaisia vaatteita ja tanssia pidettiin syntinä. Mikä erottaa kenetkin Jumalasta. Kyllä se niin on, että kenenkään on turha mennä vouhkaamaan toiselle, että menet helvettiin, kun noin teet tai näin et tee. Keskustella aina voi. Ja omia käsityksiään voi muuttaa, jos niin kokee.
-
Kiitos Pirska, juuri niin!
Enhän minä mikään ujo ole, joten olenhan sentään aloittanutkin virsiä. Joskus vain käy sitten niin, että saa melkein yksin veisata, kun porukka ei osaakaan "outoa" virttä. Sekään ei tunnu kovin mukavalta.
Tee niinku minä: veisaa niin lujaa ettei haittaa vaikkei kukaan muu osaiskaan :D
-
Joo, minä veisaan niin lujaa, etten kuule muiden ääniä - paitsi sen, joka veisaa vielä lujempaa kuten esimerkiksi Juhani.
-
Voihan noin laaja uudistus aluksi tuntua (itselleni) siltä kuin lapsuuden tai nuoruuden aikaisen tutun luonnonmaiseman raiskaaminen, mutta äkkiäkös siihen tottuu.
Ihminen tottuu olemaan vaikka aidanseipäänä. :kahvi:
-
Voihan noin laaja uudistus aluksi tuntua (itselleni) siltä kuin lapsuuden tai nuoruuden aikaisen tutun luonnonmaiseman raiskaaminen, mutta äkkiäkös siihen tottuu.
Ihminen tottuu olemaan vaikka aidanseipäänä. :kahvi:
:eusa_think: Ja kaunis voi alkaa näyttää rumalta ja ruma kauniilta.. Hyvä pahalta.. väärä oikealta.
-
Nyt ne niitä muuttaa. Ja just ku opin muutaman niistä.
Se menee tietty sellaiseksi, että ne missä on sävel mennyt korkealle meneekin alemmas?
Sitten kaikki veisaa miten sattuu.
No ihan sama tälläiselle tyhmemmälle se ei ole haitaksi, kun muutenkin tosta veisaamisesta enempi viisveisaan, mut kiva kuunnella ja sanat on ihan tosi hyvät joissakin.
-
Hirveästi en ole ehtinyt perehtyä virsien muutoksiin, mutta äkkiseltään huomasin uudistuksen perusteista semmoisen hyvän? puolen, että sen myötä seurapuheet ja Siionin virret eivät olisi enää niin ristiriidassa keskenään.
Itse en perusteluista löytänyt suoraan tätä aspektia, mutta ilman muuta tuo on yksi seuraus uudistuksesta. Olenkin uutena körttinä kiinnittänyt huomiota siihen, että seurapuheet ja virsien sanat ovat ihan eri maailmasta ja usein ristiriidassa. Virret ovat olleet paljon tiukempia ja ehdottomampia kuin puheet. Laitoit hyvä-sanan perään kysymysmerkin. Ehkä virret ovat olleet vielä se suola ja mauste, joka pistää satunnaisen vieraan höristämään korviaan ja kohottamaan kulmiaan.
-
Itse en perusteluista löytänyt suoraan tätä aspektia, mutta ilman muuta tuo on yksi seuraus uudistuksesta. Olenkin uutena körttinä kiinnittänyt huomiota siihen, että seurapuheet ja virsien sanat ovat ihan eri maailmasta ja usein ristiriidassa. Virret ovat olleet paljon tiukempia ja ehdottomampia kuin puheet. Laitoit hyvä-sanan perään kysymysmerkin. Ehkä virret ovat olleet vielä se suola ja mauste, joka pistää satunnaisen vieraan höristämään korviaan ja kohottamaan kulmiaan.
Tarkkaan luit ja oikein tulkitsit. :eusa_clap:
-
Hyvä, että tuli puheeksi seurojen virsivalinnat. Monta kertaa sitä tosiaan miettii, mikä olisi sopiva virsi, jolla "vastaisi puheeseen". Haluttaisi silti ottaa se virsi, joka on mielen päällä jo ennen kuin on kuullut ensimmäistäkään puhetta. Pidetäänkö muuten missään seuroja, jossa ainoastaan veisattaisiin eikä siellä olisi yhtään puhetta?
-
Nyt kävin tutustumassa Samulin antamaan linkkiin Siionin virsien uudistamisesta.
Täytyy sanoa, että olen hyvin monesta poistettavasta virrestä ihan samaa mieltä. Mitäpä tuota samoja asioita jauhaa kovin monessa virressä varsinkaan, jos ne ovat olleet käytännössä miltei käyttämättömiä.
Sen verran olen kuolannut noita Malmivaarojen tekstejä, että huomioni kiinnittyi Vilhelmi Malmivaaran virteen 164, jonka perusteluissa sanotaan:
"164
Uudistuksen yhteydessä karsitaan kokoelmasta herännäisyydelle vieraita, uskonnollisesti omahyväisiä ja ylhäältäpäin osoittelevia virsiä (perustelut 4 a, 2 b ja 4 c). Wilhelmi Malmivaaran muut virret ovat lohdullisempia. Tämä virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy muissa virsissä."
164
1. älä nuku syntinen.
Kuule sanat kovat:
liekit tuskan tulisen
helvetissä ovat.
Ennen kuin voit aavistaa,
hukut totisesti.
Alta pohja vajoaa
iankaikkisesti.
2. älä nuku syntinen
synnin harjoitukseen.
Synnin tietä nauraen
juokset kadotukseen.
Näe vaara! Herää jo!
Käänny turman tieltä.
Täyttyy kurja kohtalo,
ellet palaa sieltä.
3. älä nuku syntinen
pahan hengen valtaan.
Irstailija iloiten
viekoittelijaltaan
haureellista hekumaa
saa ja hetken hurmaa.
Molemmille valmistaa
synti sielun surmaa.
4. älä nuku syntinen.
Maailma vie harhaan,
polkuja sen seuraten
hukkaat osan parhaan.
Raskas seuraa paatumus
jumalattomuutta,
Herran viha, kauhistus
mielen saastaisuutta.
5. älä nuku syntinen.
Kuolon kellot soivat.
Huomenna ne tehdä sen
sinulle jo voivat.
Makaat aivan ääneti
ruumisarkussasi.
Helvettiinkö sielusi
vaipuu kuoltuasi?
6. älä nuku syntinen.
Herää joutuisasti.
Vielä armo Kristuksen
yltää sinuun asti.
Syntistä hän rakastaa,
pelastaa ja kantaa.
Syntisi hän paljastaa,
anteeksi ne antaa.
Vilhelmi Malmivaara
Sävelmä Etelä-Pohjanmaalta
Perusteluista en ole samaa mieltä. Minusta tämä ei ole mitään ylhäältä päin osoittelua. Eikö joskus ole ihan paikallaan varoittaa synnistä.
Muistan, kun lastenlaulu "Älä silmä pieni katso mihin vaan..." muutettiin muotoon: "Katso silmä pieni hyvään vaan..." tai jotenkin noin. Hah haa, naurettavaa. Lasten kasvatuksessa on mielestäni ihan korrektia sanoa joistakin asioista, että ÄLÄ TEE NOIN. Silloin kun lapsi saa rakkautta, kannustusta, lohdutusta ja kaikkea hyvää, häntä voi myös ihan reilusti kieltää.
Koska Vilhelmi Malmivaaran "muut virret ovat lohdullisempia", niin silloin mielestäni tämäkään virsi ei ole mitään ylhäältä päin osoittelua eikä herännäisyydelle vierasta. Onko joku körttiläisempi kuin Malmivaara, käsi ylös?
-
Uudistuksen yhteydessä karsitaan kokoelmasta herännäisyydelle vieraita, uskonnollisesti omahyväisiä ja ylhäältäpäin osoittelevia virsiä
Onko joku körttiläisempi kuin Malmivaara, käsi ylös?
Pirska, jos Malmivaaran virttä pidetään omahyväisenä sekä herännäisyydelle vieraana, niin tuskin Malmivaaraa kovin hyvänä körttiläisenä voi pitää.
Tarkoitus ilmeisesti on napsia mukaan Malmivaaran virsistä vain ne, jotka sopivat nykykörttiläisyyden arvomaailmaan.
Tämä arvomaailma ei mitä ilmeisimmin ole sama, mitä Malmivaara edusti.
Jos synnistä tehdään käytännössä merkityksetön sana, ei ole armollakaan mitään sisältöä.
Hurskasteluksi muuttuu tällöin koko kristillinen vanhurskaus.
Ajan henki on se, että synnistä puhuminen leimataan omahyväiseksi ylhäältäpäin osoitteluksi.
Malmivaaran aikoihin tuskin pidettiin pahan, jos joku osoittelee "ylhäältäpäin" näissä merkeissä.
Ajat ovat muuntuneet. Nykyään tuonkaltainen "osoittelu" on kova kokemus minun henkilökohtaiselle ylpeydelleni.
Vaan näin pitää käymän, ja näin on ennustettu käyvän.
-
Hirveästi en ole ehtinyt perehtyä virsien muutoksiin, mutta äkkiseltään huomasin uudistuksen perusteista semmoisen hyvän? puolen, että sen myötä seurapuheet ja Siionin virret eivät olisi enää niin ristiriidassa keskenään.
Virsien muuttaminen on todellakin eräs tapa saada puheiden ja virsien sanoma yhteneväksi.
Esim. virren 164 sanomaa en muista koskaan seuroissa tai herättäjäjuhlilla kuulleeni.
En tosin ole näisä tapahtumissa varmaankaan käynyt niin usein, kuin monet muut täällä kirjoittajat.
Toinen tapa, jolla tuon ristiriidan voisi korjata, voisi olla se, että muutetaan seurapuheet jälleen samansisältöisiksi, kuin noissa virsissä.
En tiedä, onko tätä lähestymistapaa ongelmaan edes harkittu.
-
Pidetäänkö muuten missään seuroja, jossa ainoastaan veisattaisiin eikä siellä olisi yhtään puhetta?
Veisuita on siellä täällä, olisipa täällä pääkaupunkiseudullakin!
-
Pirska, jos Malmivaaran virttä pidetään omahyväisenä sekä herännäisyydelle vieraana, niin tuskin Malmivaaraa kovin hyvänä körttiläisenä voi pitää.
:017: Mikä lienee hyvä körttiläinen tai huono sellainen? Ainakin körtti-ihmisten näkemyksiä eri asioista on laidasta laitaan. Vai luuleeko sitä olevansa körtti, eikä sitten olekaan.. Körtti tai ei, ei sillä asialla viimeisellä portilla ole mitään merkitystä.
-
, mutta äkkiseltään huomasin uudistuksen perusteista semmoisen hyvän? puolen, että sen myötä seurapuheet ja Siionin virret eivät olisi enää niin ristiriidassa keskenään.
Olenkin uutena körttinä kiinnittänyt huomiota siihen, että seurapuheet ja virsien sanat ovat ihan eri maailmasta ja usein ristiriidassa. Virret ovat olleet paljon tiukempia ja ehdottomampia kuin puheet. Laitoit hyvä-sanan perään kysymysmerkin. Ehkä virret ovat olleet vielä se suola ja mauste, joka pistää satunnaisen vieraan höristämään korviaan ja kohottamaan kulmiaan.
Niin, onko vika puheissa vai virsissä? Eihän viallista tarvitse korjata.
Kohottaako satunnainen vieras kulmiaan hämmästyksestä ehdottomuuden suhteen vai koska on ihmeissään ristiriidasta?
-
Niin, onko vika puheissa vai virsissä? Eihän viallista tarvitse korjata.
:003: Oho... Siis nimenomaan viallinen pitääkin korjata. :repee:
-
Lapsusta ei tarvitse korjata.
-
Kyllähän tässä pitää olla valtaisalla pieteetillä liikkeella - väitän että Siionin virret ovat yksi tämän maan hengellisyyden kallisarvoisimmista ja kulttuurisesti ja esteettisesti kauneimmista aarteista. Etenkin olen pelännyt sitä, että vanhojen kansantoisintojen osuus sävelmistä vähentyisi radikaalisti. Kun teologit päästää valloilleen niin kaikki huomio tuppaa keskittymään (ohuesti ja pinnallisesti) teksteihin, mutta meillä on nyt valtaisan hienoja, valtaisan kauniita virsisävelmiä, jotka tuovat kieleen aivan uusia ulottuvuuksia. (Hyvä esimerkki tästä on parin vuoden takainen valtakunnallisen nuorisokuoron CD, jossa lisävihon virsiä veisattiin kirjoittajien usein suunnittelemilla kansantoisinnoilla - vaikutelma oli majesteettinen, kaunis ja puhutteleva, ja väitän että paljon parempi kuin lähes kaikki modernit sävelmä-versiot.) Olen pahoillani, mutta minusta suurin osa moderneista sävelmistä ei vain sovi kokoelmaan. Toivottavasti ei nyt uudisteta vain uudistamisen riemusta vaan tehdään ajatuksella ja pieteetillä kestävää ja viisasta työtä.
-
Kyllähän tässä pitää olla valtaisalla pieteetillä liikkeella - väitän että Siionin virret ovat yksi tämän maan hengellisyyden kallisarvoisimmista ja kulttuurisesti ja esteettisesti kauneimmista aarteista. Etenkin olen pelännyt sitä, että vanhojen kansantoisintojen osuus sävelmistä vähentyisi radikaalisti. Kun teologit päästää valloilleen niin kaikki huomio tuppaa keskittymään (ohuesti ja pinnallisesti) teksteihin, mutta meillä on nyt valtaisan hienoja, valtaisan kauniita virsisävelmiä, jotka tuovat kieleen aivan uusia ulottuvuuksia. (Hyvä esimerkki tästä on parin vuoden takainen valtakunnallisen nuorisokuoron CD, jossa lisävihon virsiä veisattiin kirjoittajien usein suunnittelemilla kansantoisinnoilla - vaikutelma oli majesteettinen, kaunis ja puhutteleva, ja väitän että paljon parempi kuin lähes kaikki modernit sävelmä-versiot.) Olen pahoillani, mutta minusta suurin osa moderneista sävelmistä ei vain sovi kokoelmaan. Toivottavasti ei nyt uudisteta vain uudistamisen riemusta vaan tehdään ajatuksella ja pieteetillä kestävää ja viisasta työtä.
Ainakin virren 270 kohdalla on maininta "Sävelmä vaatisi säestyksen eikä pelkkä melodia toimi tällaisenaan seuraveisuussa." Tästä perustelusta olen iloinen, koska minäkin pidän enemmän ihan perinteisistä melodisista virsisävelmistä.
-
Veisuita on siellä täällä, olisipa täällä pääkaupunkiseudullakin!
Toukokuussa oli.
-
:003: Oho... Siis nimenomaan viallinen pitääkin korjata. :repee:
Jäätäisiin vaan siihen alkuperäiseen!
Voi että, Sadetta... tämä oli ihana. Erkoismaininta: Pelasti päiväni! Kotiutti huumorintajuni! :repee: :repee: :repee:
en viitsi edes murehtia huomista...tänään...tämä oli jotenkin niin...jos Freud olisi kuullut kerrankin jotain tällaista ei äijä olisi kuvissa aina kuin olisi puraissut sitruunaa...anteeksi että on väärässä ketjussa, mutta tällaisesta ihminen :026:
-
Udiatamisessa näyttää vallitsevan puhdasoppisesti valistunut teologia. Halutaan poistaa saman suuntaiset virret. Evankeliumitkin ovat samansuuntaisia. Eikö niitä uudisteta? Uudistetuilla virsillä ei päästä sen pitemmälle kuin uusistamattomillakaan. Niillä päästään hautaan asti - lopussa toisten kantamina. Kuka määrittelee nykykörtin? Onko se kykykörtti.
Tätä kyselee vaivainen mato
-
Halutaan poistaa saman suuntaiset virret.
Olin ymmärtänyt, että tämän lisäsi myös virret, jotka eivät enää sovi nykykörttiläiseen uskonoppiin/käytöstapoihin, poistetaan.
Evankeliumitkin ovat samansuuntaisia. Eikö niitä uudisteta?
Onko tällainenkin uudistuskomitea jossain?
En usko, että aika vielä on kypsä siihen, että evankeliumista poistetaan omaan oppiin sopimattomat tai huonoina pidettävät kohdat, kuten esim. helvetillä uhkailut. Virsikirjasta tuolaliset tekstit voi poistaa, koska virsikirjalla ei ole samaa asemaa, kuin Raamatulla.
Väitän, että jossain vaiheessa luopumus kristinopista on sen verran pitkällä, että Raamattuakin ryhdytään karsimaan.
-
"Itsenäisinä virsinä uudistetaan Siionin virret...169"
Itse olen oppinut tämän virren nykyisessä muodossaan: "Silmäisi eteen, Jeesus..."
Äiti kertoo oppineensa tämän muodossa "Jeesuksen silmäin eteen..."
Tuntuu vähän ihmeelliseltä tämän kohdan edellinen uudistus tämän virren kohdalla. Minusta tässä on tuo vanha muoto paljon parempi. Voitaisiinko tähän virteen ottaa takaisin tuo edellinen muoto.
Joidenkin ihmisten olen kuullut kritisoivan virren 4. säkeistöä nykyisessä muodossaan:
"4. Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
katsoisin hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus."
Löytäisikö joku sen vanhemman muodon? Kiinnostaisi, onko siinä ajatus erilainen. Pitäisikö siihen kiinnittää huomiota uudistettaessa tätä virttä?
-
Tässä edellinen virsi kokonaisuudessaan. Tämä virsi löytyy myös virsikirjasta ja Siionin kanteleesta.
175 Jeesuksen silmäin eteen Mä käyn näin vaivaisna kuin lien. Mun velkan', köyhyyteni
vien Jeesuksen silmäin eteen.
2. Jeesuksen silmäin eteen Mä synnin painamana jään. Hätäisnä katson yhtenään Jeesuksen silmiin
helliin. '
3. Jeesuksen silmäin eessä Mä rikoin käskyt jumalan. Nyt tuomiotan odotan Jeesuksen. silmäin eessä
4. Jeesuksen silmiin helliin Mä katson, jos hän hylkää, niin viel’' katson vaipuissanikin Jeesuksen silmiin helliin.
-
:017: Mikä lienee hyvä körttiläinen tai huono sellainen? Ainakin körtti-ihmisten näkemyksiä eri asioista on laidasta laitaan. Vai luuleeko sitä olevansa körtti, eikä sitten olekaan.. Körtti tai ei, ei sillä asialla viimeisellä portilla ole mitään merkitystä.
Minä olen "pinkokördenä" nykymittapuun mukaan huono körttiläinen. Joku ilmoitti kerran tällä foorumilla minun olevan muinaisjäänne, joka ei oikein istu tähän päivään. Mahdanko siis olla körtti-ihminen ollenkaan? Perillä ei körtille - eikä muillekaan - ole olemassa omaa karsinaa.
-
4. Jeesuksen silmiin helliin Mä katson, jos hän hylkää, niin viel’' katson vaipuissanikin Jeesuksen silmiin helliin.
"4. Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
katsoisin hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus."
Enpä kauheasti tajua, mikä on tärkein merkitysero näiden säkeistöjen välillä. Kuitenkin tyyppi, joka kritisoi nykyistä versiota, oli sitä mieltä, että ajatus vanhassa on oikein ja uudessa väärin.
-
Minä olen "pinkokördenä" nykymittapuun mukaan huono körttiläinen. Joku ilmoitti kerran tällä foorumilla minun olevan muinaisjäänne, joka ei oikein istu tähän päivään. Mahdanko siis olla körtti-ihminen ollenkaan? Perillä ei körtille - eikä muillekaan - ole olemassa omaa karsinaa.
Jaha, no, vai niin, oli nyt joka tapauksessa mukava tutustua, olen pitänyt niistä jutuistasi, ja silleen... kun ne ovat toisinaan olleet antamassa jotakin jota voisi ehkä sanoa että herää "oikea itseni tunto" -- jota saatettaisiin kutsua itsekriittisyydeksi (joskin sillä on taipumus hyvin herkästi kadota). Niin että etkö voisi kirjoittaa lisää, hyvä herra muinaisjäänne, sanasi tekevät ainakin itselleni hyvää.
Tämä oli ns syrjähyppy - tarkoitus oli kommentoida tuota edellä ja sanoa etten oudompana ymmärrä alkuperäistä tekstin sanamuotoa ihan tarkkaan.
-
Etenkin olen pelännyt sitä, että vanhojen kansantoisintojen osuus sävelmistä vähentyisi radikaalisti. Kun teologit päästää valloilleen niin kaikki huomio tuppaa keskittymään (ohuesti ja pinnallisesti) teksteihin, mutta meillä on nyt valtaisan hienoja, valtaisan kauniita virsisävelmiä, jotka tuovat kieleen aivan uusia ulottuvuuksia.
Tilanne on päinvastoin kuin llwyd pelkää. Sävelmäjaosto lähtee siitä, että pyritään löytämään kaikkiin Siionin virsiin sävelmäksi kansantoisinto. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että viime uudistuksessa 70-luvun alussa kokoelmaan liitetyt kansantoisintojen juurisävelmät (saksalaisten ja ruotsalaisten koraalien "perusmuodot") poistetaan nyt. Ne eivät ole juurikaan juurtuneet käyttöön ja ovat vähän vieraita Siionin virsien perinteelle. Samalla kuitenkin muistutan, että sääntöön kuuluvat aina myös poikkeukset: tiettyihin virsiin on jo niin vakiintunut moderni sävelmä tai alkuperäiskoraali, että niitä ei enää oikein voi irrottaa toisistaan. Mutta pääsääntö on siis se, että Siionin virren sävelmä on suomalainen kansantoisinto.
Mistäs tämä tämmöinen ajatus tulee, että uudistusta olisivat tekemässä vain teologit? Tai että teologinen ote tarkoittaa ohuutta ja pinnallisuutta? Toivoisin, että tällaiset heitot joko perusteltaisiin tai jätettäisiin sitten kokonaan sanomatta. Ketään ei rakenna eikä palvele epämääräisten kauhukuvien luonti.
-
Udiatamisessa näyttää vallitsevan puhdasoppisesti valistunut teologia. Halutaan poistaa saman suuntaiset virret. Evankeliumitkin ovat samansuuntaisia. Eikö niitä uudisteta? Uudistetuilla virsillä ei päästä sen pitemmälle kuin uusistamattomillakaan. Niillä päästään hautaan asti - lopussa toisten kantamina. Kuka määrittelee nykykörtin? Onko se kykykörtti.
Tätä kyselee vaivainen mato
En nyt ihan ymmärrä tätä kommenttia. Toivoisin tämän tyyppiseen keskusteluun perusteltuja näkemyksiä, eikä epämääräisiä heittoja. Ymmärränkö oikein, että vaivainen mato haluaisi Siionin virsien (ja samalla koko herännäisyyden) olevan vahvasti pietististä? Kun määritellään "nykykörttiä", on se tietysti vaikea - mahdotonkin tehtävä. Itse ajattelen toisaalta aikamme keskeisiä körttiajattelijoita - kuten juuri edesmenneitä Viljo Porkolaa ja Jaakko Eleniusta, joista kumpikaan ei ollut pietisti - ja toisaalta ketä tahansa tässä liikkeessä mukana kulkevaa ihmistä. Ajattelen myös, että nykyisen seuroissa kuultavan julistuksen ja Siionin virsien pitäisi myös kohdata. Ne eivät saa ajautua liian kauas toisistaan - ja molempien pitäisi vaikuttaa molempiin.
Jatkakaa siis täälläkin sisällöllistä keskustelua. Kyllä näitäkin kommentteja luetaan uudistustoimikunnassa. Muistutan, että palautetta voi laittaa myös osoitteeseen sv-palaute@h-y.fi
Vaivaisen madon viittaus evankeliumeihin on mielestäni kaukaa haettu. Mutta kun se nyt kerran on heitetty, niin vastataanpa siihenkin. Kun aikoinaan päätettiin Uuden testamentin kaanonista, kaikkia olemassa olevia evankeliumeita ei otettu Raamattuun. Nämä neljä katsottiin silloin tarpeelliseksi ja katsotaan edelleen. Siionin virsissä esim. kärsimysvirsiä on useita kymmeniä. Monet niistä on olleet alunperin samaa virttä ja nyt niitä yhdistellään. Lisäksi korostan sitä, että kaikkia kärsimysvirsiä ei poisteta. Vaikka päällekkäisyyttä vähennetään, ei se tarkoita koko aihepiirin poistamista. Mutta onko todella niin, että jos sama asia sanotaan suuressa määrässä virsiä ja osa niistä on hyvin vähäisessä käytössä, on ne kaikki kuitenkin pidettävä mukana, koska Raamatussakin on edelleen neljä evankeliumia?
Siinä vaivainen mato on aivan oikeassa, että nykyisilläkin päästään hautaan - ja lopulta toisten kantamina. Myös virsi kantaa, sen olen itse saanut kokea monet kerrat, vaikka nuori olenkin. Ja tietenkin kukin saa veisata mitä laitosta haluaa, Lagusta, Malmivaaraa, nykyistä tai tulevaa. Toivottavasti nykyaikana ei kuitenkaan tule mitään rajanvetoja liikkeen sisällä tämän asian takia (kuten esim. Iisalmessa 1900-luvun alussa, jossa heränneet eristäytyivät naapuripaikkakuntien ystävistä, koska eivät hyväksyneet Malmivaaran Siionia, vaan veisasivat Lagusta muistaakseni aina 1930-luvulle asti).
-
Siioni virsien kokonaisuudistus.
Samuli puolustelee ja perustelee Siioni virsien kokonaisuudistamista , hyvinkin voimakkaasti. Vähän samalla tavalla kuin itse puolustelen omia näkemyksiäni eri viestien suhteen keslustelualueella.
Jopa niin että minusta tuntuu kuin Samulilla itsellään ja työryhmällä(vaikka olettekin ammattilaisia) on vain se oikea näkemys, Siioni virsien uudistuksessa.
Mutta onko oikea tai väärää tapaa uudistaa Siionin virsiä, siihen en usko että meillä on kenelläkään oikeata vastausta.
Vai onko… sen aika tulee varmasti näyttämään.
Henkilökohtaisesti minua ei paljon hetkauta sinne tai tänne miten uudistatte Siioni virsiä.
Sillä, sen Siioni virsikirjan minkä sain itselleni aikoinani rippikoulussa, Aholansaaressa, se kelpaa.
Mutta katsotaan miltä sitten aikanaan kokonaisuudistettu Siionin virret kuulostavat ja mitä sisältö antaa ”arvottomalle maantien pölyjä nielleelle”.
SV.156: 1-6
Arkkivirsi 1790
Sävel .Eurajoelta
Toivottavasti nykyaikana ei kuitenkaan tule mitään rajanvetoja liikkeen sisällä tämän asian takia (kuten esim. Iisalmessa 1900-luvun alussa, jossa heränneet eristäytyivät naapuripaikkakuntien ystävistä, koska eivät hyväksyneet Malmivaaran Siionia, vaan veisasivat Lagusta muistaakseni aina 1930-luvulle asti).
ps. toivotaan niin.
-
Tilanne on päinvastoin kuin llwyd pelkää. Sävelmäjaosto lähtee siitä, että pyritään löytämään kaikkiin Siionin virsiin sävelmäksi kansantoisinto. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että viime uudistuksessa 70-luvun alussa kokoelmaan liitetyt kansantoisintojen juurisävelmät (saksalaisten ja ruotsalaisten koraalien "perusmuodot") poistetaan nyt. Ne eivät ole juurikaan juurtuneet käyttöön ja ovat vähän vieraita Siionin virsien perinteelle. Samalla kuitenkin muistutan, että sääntöön kuuluvat aina myös poikkeukset: tiettyihin virsiin on jo niin vakiintunut moderni sävelmä tai alkuperäiskoraali, että niitä ei enää oikein voi irrottaa toisistaan. Mutta pääsääntö on siis se, että Siionin virren sävelmä on suomalainen kansantoisinto.
Tämä on erittäin hyvä uutinen! Mitä sitten tulee tuohon huomioon teologien, teologian ja tekstien keskeisyydestä niin tällä tavoin se vain tuntuu käytännössä menevän. Mutta toivottavasti siis tämä uudistushanke olisi poikkeus. Suuri aarre on tosiaankin käsissämme, ja tietty perusvarovaisuus täytyy tälläisissä "kokonaisuudistuksissa" olla.
-
Ymmärränkö oikein, että vaivainen mato haluaisi Siionin virsien (ja samalla koko herännäisyyden) olevan vahvasti pietististä?
En tiedä nimimerkki ”vaivaisesta madosta”, mutta henkilökohtaisesti varmaakin on että pietismi kuuluu kyllä herännäisyyteen, vahvuudesta ja sen merkityksestä en kyllä lähde pohtimaan. Sillä uskon että pietismi on meissä jokaisessa mutta sen vahvuuden varmaan mittakoon jokainen meistä itse. Kuten alla olevista viesteistä jokainen voi pohtia omaa pietismiä omassa herännäisyydessä ja ehkä myös sen merkitystä eräissä Siionin virsissä.
Kauhanen T
Herännäisyys ja pietismi . 02.03.05 - klo:19:36
Juhani tuolla yleisellä foorumilla äityi vähän arvostelemaan pietismiä ja Väinö Malmivaaran virttä "Ah, vuodata, Herra, jo Henkesi".
Ehdotan keskustelun aloittamista pietismin merkityksestä herännäisyydelle ennen ja nykyään. Käyttäjälistalla on monia aiheen asiantuntijoita ja varmasti vielä enemmän kiinnostuneita, joten näppäimistöt sauhuamaan!
Tunnustan heti kärkeen olevani itse pietistinen, tarkemmin sanottuna "vanhapietistinen" körttiläinen. Mielestäni Wilh. Malmivaara virsiuudistuksessaan ja muissa toimissaan onnistui kytkemään Paavon, J. Laguksen ja isänsä N. K. Malmbergin perinnön varhaisempaan, lähtökohdiltaan pietistiseen, herännäisyyteen (esim. Achreniukset). Siksi Malmivaarojen aika on parasta aikaa herännäisyydessä, ja sieltä löytyy todella paljon ammennettavaa tähänkin päivään.
juhani
Herännäisyys ja pietismi
Vastaus 02.03.05 - klo:20:11
n.1880-1974 oli pietististä aikaa meidän kansanliikkeesämme, miltein sata vuotta, jos minä olisin ollut fiksu ja filmaattinen tyyppi sinä aikana niin minä olisin vaihtanut herätysliikettä... vaikka evankeelisuuteen... mutta en ole vaihtanut... tykkään Wniskasesta kuin hullu puurosta... antipietististä lutteeruksen selittäjää bekkiläisyyden maassa yli sata vuotta sitten - WMalmivaara loi SV:ä... kyynikkona minä yritän salailla kyyneliäni malamivaaran virsiä veisaellessani... akreniuksen.. isän ja pojan... teini-ikäisten tukholmalaisten... minä vänäjän
terv.juhani
Linko J
Herännäisyys ja pietismi
Vastaus 02.03.05 - klo:21:08 »
No niin. Tässäpä nähdään, ettei itseään pietistinä pitävä ja vannoutuneeksi piilokatolilaiseksi antipietistiksi tunnettu heppu ole välttämättä ihan eri linjoilla kuiteskaan... Ainakin mitä näiden Siionin virsien historiaan ja siihen liittyviin sympatioihin tulee. Olen itsekin jotenkin alkanut ihastua tuohon Malmivaaran siioniin. Pitäisi muuten sellainen läpyskä saada jostain haltuun. Kauhanen taisi taannoin minulle sellaista kirjasta vähän lupaillakin...
Itse näen pietismin olleen aikanaan vallan tarpeellista kapinaa paikoilleen jämähtänyttä kirkollista lässyilyä kohtaan. Ilman jotain herrnhutilaisuutta ei meillä olisi edes Siionin virsiä saati mitään körttiläisyyttä. Mutta nykymaailmassa pietismin taakka tuntuu olevan toisaalta pelottavalla tavalla hajottamassa kirkkoa. Luther-säätiöt yms. eriseuralaiset edustavat myös tavallaan pietismiä ja semmoista yksilö(teko)hurskautta joka sulkee huonommat syntiset parempien uskovaisten piirin ulkopuolelle. Älköön körttiläisyys ikinä vajotko toisia ulosrajaavaan sisäpiiripietismiin.
No, jotain hyvääkin voisi tietysti pietismistä sanoa. Taivaan portille on käytävä yksin. Siinäpä semmoinen viisaus, jota voitaneen pitää pietismin perintönä. Toiset ihmiset ovat tärkeitä tässä maailmassa ja ilman toisia on vaikea jaksaa kulkea kohti viimeistä veräjää. Mutta tuomion edessä, toivon mukaan oikeudenmukaisen sellaisen, on jokainen kuitenkin yksin. Se on hyvä muistaa. Toisaalta tulee mieleen myös se eilen Helsingin Seuratuvan tiistaipiirissä esillä ollut viisaus, ettei kukaan selviä kotipesään ilman toisten apua. Matkassa kohti kotia on kenties vain erilaisia vaiheita.
-
Veisasin äitini ja isäni kanssa 40-luvun alussa 'Jeesu aarteheeni...'
Uudistus on minun mielestäni tarpeen ja sitä toteuttamaan on valittu oikeat henkilöt. Minua korpee se, kun asiaan sekaantuvat foorumilaiset, joilla ei ole näköjänsä Siionin Virsistä tietoa "höläkäsen pöläystä".
-
Veisasin äitini ja isäni kanssa 40-luvun alussa 'Jeesu aarteheeni...'
Uudistus on minun mielestäni tarpeen ja sitä toteuttamaan on valittu oikeat henkilöt. Minua korpee se, kun asiaan sekaantuvat foorumilaiset, joilla ei ole näköjänsä Siionin Virsistä tietoa "höläkäsen pöläystä".
No näin hän se on kai, että on tiettyjä asiota mitä "arvoton" on syytä olla kommentoimatta.
Hierarkia on valitettavasti käsite mikä ilmenee silloin tällöin, asiassa kuin asiassa.
Mutta tulihan pohdittua ja niin kuin sanoi minua sydäntäni ei Siionin virsien kokonaisuudistus särje.
Mutta hieman voisi ...no jospa jätän sanomatta.
ps. En muuten sitten ottanut "vaivatun sielun " kommentia henkilökohtaisesti. Uskon että vastasin niiden puolesta jotka "eivät ole täydellisiä", tai vastasinko edes heidänkään puolesta. Sillä jokainenhan täällä keskustelualueella vastaa omista teksteistään.Olkoon nyt sitten vaikka minun henkilökohtainen vastaus tähän keskusteluun. Piste.
-
Veisasin äitini ja isäni kanssa 40-luvun alussa 'Jeesu aarteheeni...'
Uudistus on minun mielestäni tarpeen ja sitä toteuttamaan on valittu oikeat henkilöt. Minua korpee se, kun asiaan sekaantuvat foorumilaiset, joilla ei ole näköjänsä Siionin Virsistä tietoa "höläkäsen pöläystä".
On se tietty noinkin. Toisaalta nämä jotka eivät tiedä Siionin Virsistä sitä "hölökäsen pöläystä" ovat mahdollisesti sitä tulevaa käyttäjäväkeä - parhaassa tapauksessa perheineen vielä. Jokin kommentti suuntaan "en oikein ymmärrä mitä tässä sanotaan" saattaapi olla uudistustyössä pakertaville hyödyllinenkin. Siis, tässä on kansalainen, joka körttifoorumia seuraa, saattaa käydä seuroissa, saattaa näitä lauleskella itsekseen - ja toteaa ettei ymmärrä sanoja. Olisikohan sanoja vähän uudistettava tai jotain. Ja onhan se niinkin, että useampi täällä taitaa nykyään olla varttunut muussa kuin herännäisperheessä. Mutta kun sille ei mitään mahda, ettei syntymäpaikkaansa voi valita. Mitään näistä ei todella tiedä - se on totta. Samuli tosin piti hirmu hyvän sananselityksen näistä keväällä Myllypuron kirkolla tai jossain - mutta ei niistä sillä tuttuja tullut - on totta että ne eivät ole omaa perinnettä useimmille ja oikeastaan ne vain sitä reittiä voisivat olla kunnolla tutut.
Toisaalta en ehkä aivan ymmärrä, häiritseekö jokin täällä kirjoitettu lyhyt kommenttti uudistustyötä järin, jos se kuitenkin on päätetty tehdä. Se nyt on vanha juttu että missä on paljon puhetta siellä on tyhmä äänessä - hyvä, Leena :repee: mutta ne sokeat kanat saattavat löytää jyvän- joskus.
-
No näin hän se on kai, että on tiettyjä asiota mitä "arvoton" on syytä olla kommentoimatta.
Hierarkia on valitettavasti käsite mikä ilmenee silloin tällöin, asiassa kuin asiassa.
Mutta hieman voisi ...no jospa jätän sanomatta.
jotka "eivät ole täydellisiä", tai vastasinko edes heidänkään puolesta. Sillä jokainenhan täällä keskustelualueella vastaa omista teksteistään.
- hyvä, Leena :repee: mutta ne sokeat kanat saattavat löytää jyvän- joskus.
Aivan turhaan, Leena, provosoiduit taas tästäkin aiheesta ja kirjoituksestani. En juurikaan ymmärrä taas kannanottojasi. En ole tietääkseni missään vaiheessa kutsunut itseäni myöskään täydelliseksi.
Siionin virsien uudistuksesta pitääkin keskustella. Onkin hyvä, kun Samuli jaksaa paneutua asiaan täällä foorumilla. Hyviä kannanottoja on esiintynyt ja ne ovat tarpeellisia. Suurin osa kantaanottaneista onkin tietääkseni ihmisiä, jotka ovat veisanneet virsiä jo kauan. Kuitenkin voimakkaat kannanotot henkilöiltä jotka eivät virsistä mitään tiedä, eivät minua ilahduta. Niitä saa toki minun puolestani esittää.
Minulla on myös ymmärtääkseni yli 70-vuotta niitä veisanneena - kolmesta eri painoksesta (kymmeniä virsiä aikoinaan ulkoa osanneena ja niitä tutkineena) - esittää mielipiteeni.
En enää oikein tiedä miten kirjoittaisin tällä foorumilla, etteikö siitä joku aina närkästyisi?
[:opettaa: Anonyymivalvoja muokkasi viestiä. Korjasin lainatun jakson kirjoittaja. Toivottavasti meni oikein.
-
Älä huoli sieluni vaivattu! Jos yksi tai kaksi on väärinymmärtäjiä, enemmistö kuitenkin hyväksyy ja ymmärtää. Leena on hyvin komplisoitunut nimimerkki. Tiedän hänen tarkoittavan hyvää. Saattaa olla, että hänen asiantuntemuksensakin ja mielikuvituksensa tekevät tepposia.
Useammat voisivat tukea silloin kirjaimellisesti, kun siihen on syytä.
-
Aivan turhaan, Leena, provosoiduit taas tästäkin aiheesta ja kirjoituksestani. En juurikaan ymmärrä taas kannanottojasi. En ole tietääkseni missään vaiheessa kutsunut itseäni myöskään täydelliseksi.
Kule, Vaivattu Sielu, meniköhän mutama kirjoitus sekaisin? En minä ole puhunt kenenkään täydellisyyksistä tai epätäydellisyyksistä mitään. Sen sijaan mietin jälleen kerran ihan tosissani sitä, mikä minä olen ottamaan kantaa asioihin joista en mitään ymmärrä - en todellakaan! Ja tuo oli kyllä minulle itselleni siuunnattu tuo missä on paljon puhetta... yritän josks vähän pehmennellä sitä että todella kirjoitan aika paljon ja siitä on joskus huomautettu - ei täällä mutta kotipostissa, joten sitä ei voi foorumia lukien tietääkään.
Kelailehan taaksepäin niin löydät varmaan ihan erilaista kommentointia sinuun "minaisjäänteenä". Joskus kyllä tuskastun itsekin. En tiedä kuinka Sinulle vastata, kun koet kaiken provosoitumiseksi! Ehkä joku nälvii, en minä. Jos olisi kyseessä aivan toisen liikkeen laulukirja voisin osata jotakin sanoa - nyt en. Ja silti sanon. Ei mistään sen ihmeemmästä ollut kyse. Ole kiltti ja katso tarkemmin. Ja yritä ajatella, että tämä on totta: En missään nimessä ainakaan ole tarkoittant kuittailla Sinulle mistään, en liioin ole provosoitunut. Tuo oli ihan asialliseksi tarkoitettua pohdiskelua. En väitä ollenkaan, että täällä olisi niin helppoa olla - ilman herännäisjuuria - muttei se ole sellaisen syytä, jolla ne on.
-
(http://www.cosgan.de/images/more/flowers/065.gif) edellisestä kirjoituksestasi ja yksityisviestistäsi, Leena.
-
(http://www.cosgan.de/images/more/flowers/065.gif) edellisestä kirjoituksestasi ja yksityisviestistäsi, Leena.
Jos osaisin lähettää kukkakimpun, lähettäisin Sinulle nyt, mutta kun en vieläkään osaa vaikka Pirska neuvoi...
-
Taivas ja helvetti ovat edelleen olemassa ja ihmisiä saa ja pitääkin herätellä. Mutta nykykatsannon mukaan on vaarallista vetää pietistiseen tapaan voimakkaita rajoja "meidän" ja "muiden" välille. Siinä jos missä piilee omavanhurskauden ja kiiltopyhyyden vaara. Parannusta tehdään omista ja vain omista synneistä, ei naapurin.
Ehdottomasti näin. Kouluaikainen ystäväni sanoi minulle, että on typerää lukea esim. historiaa, filosofiaa, teologiaa.... koska jos Jeesus on sydämessä, se riittää.
Se todellakin riittää oli sitten syntynyt minä vuonna tahansa tai veisannut Siionin virsiä kuinka kauan tahansa
Mikä erottaa kenetkin Jumalasta. Kyllä se niin on, että kenenkään on turha mennä vouhkaamaan toiselle, että menet helvettiin, kun noin teet tai näin et tee. Keskustella aina voi. Ja omia käsityksiään voi muuttaa, jos niin kokee.
Näin on, että joudun varmasti omia käsityksiäni muuttamaan elämässäni myös Siioni virsien kokonaisuudistuksen kohdalla
Kun luet seuraavaa, niin muista, että olet minua nuorempi...
Pyrin siihen.
SV 132. 1-5
Abr. Achrenius
Sävel Mikkelistä
-
Kuunnelkaapa SV 262 kokonaisena. Se löytyy osoitteesta http://www.rukoilevaisuus.com/aanite_2005_kesaseurat.php ja siellä Acrenius 16. Siitä on vielä vanhempi Laguksen versio Siioni 223, muta sitä en löytänyt veisattuna.
-
Älä huoli sieluni vaivattu! Jos yksi tai kaksi on väärinymmärtäjiä, enemmistö kuitenkin hyväksyy ja ymmärtää. Leena on hyvin komplisoitunut nimimerkki. Tiedän hänen tarkoittavan hyvää.
Syrjähyppy kun en tiedä minne tähän vastaisi: No hyvä jos edes niin että hyvää tarkoittaa... kurja kokemus tuo, mutta sitä taitaa olla liikkeellä. Vaivattu Sielu edellä valittaa ettei oikein osaa kirjoittaa mitenkään kun aina joku provosoituu...
Se on kyllä totta että Leenan mielipiteet tahtovat vähän muuttua. Niin käy toisinaan kun keskustellaan. Mutta mitään asiaa Leena ei erityisemmin tunne, ja on kyllä yrittänyt sitä täällä selittää välillä. Leena toivoo, että tänne muuta tietä uinut tieto hänen ammatistaan ei herätä sellaisia kuvitelmia liioin. Leena esittää aivan todestaan tyhmiä kysymyksiä - usein. Se johtu siitä, että herännäisyys on hänelle vierasta maaperää, mutta hän on murheissaan jos niillä on loukannut ylipäitensä ketään. Voisiko hän saada vaikka yksaityispostiin tarkempaa tietoa tästä - vaikka nyt siitä, kuinka olla vähemmän komplisoitu?
Se nyt on totta että hän elää varsin komplisoitua elämää, muttei se saisi kohtuuttomasti tänne valua. Jotenkin se saattaa väistämättä näkyä, muttei häiriöksi saakka. Kurja jos niin on käynyt.
-
Siionin virsien pitkän linjan veisaajissa on varmaan paljon semmoisia, joilla ei välttämättä ole nettiä tai jotka eivät ole huomanneet Samulin antamaa linkkiä. Niinpä haastan kaikki körttifoorumilaiset tulostamaan kyseisestä linkistä nämä 8 sivua ja antamaan jollekin netittömälle veisaajalle. Niinpä uudistukseen voisi sitten vaikuttaa laajempi porukka. Joka tapauksessa jälkikäteen tulee sanomista, että miksi tämä ja tämäkin on nyt näin.
Itse totesin järkevimmäksi kopioida tekstit ja liittää Wordiin ja tulostaa sieltä. Jostain syystä meidän tulostin esitti 24 sivua, jos olisin tulostanut suoraan nettisivulta. Voi olla, että vika on meidän tulostimen asetuksissa, vrt. riivatun rakkineet.
(http://cosgan.de/images/smilie/musik/c065.gif)
http://www.h-y.fi/sv/sv_uud.html
-
Onneksi lähes kaikki uskon olemukseen liittyvä Siionin virsissä säilyy. Se puuttuukin usein tämän päivän seurapuheista.
-
en ole vielä listaa tutkaillut joten vain pikakommentti:
Tuo 165 on munki mielestä semmonen ettei sitä välttämättä tarvis poistaa mutta kun miettii että kuinka usein tuota sitten veisataan, ei varmaan oikein ikinä.
entä kuinkahan paljon sitäkin luetaan itsekseen? oli ainakin hyvät sanat.
seuroissa sitten ehdotetaan tutumpia.
-
En enää oikein tiedä miten kirjoittaisin tällä foorumilla, etteikö siitä joku aina närkästyisi?
mitä väliä sillä, että joku närkästyy? se on vain elämää.
jatka vain kirjoittelua!
-
kai off-topic:
Totta se, että vertaukset ovat hyvin paljolti yhä vieraammasta agraarikulttuurista. Perään voi todeta, että hevosvoimista, vääntömomentista tai huippunopeudesta tulisi kyllä aika kömpelö virsi.
jos Jeesus olisi elänyt nykyaikana, niin vertauksetkin olisivat tästä ajasta.
Sepon esimerkissä on hankalia sanoja mutta hyvä olisi saada lauluja, joilla suora yhteys nykyaikaan. virsikokoelmaan moisia on silti hankala laittaa sillä liian nykyaikaiset vanhenevat sanallisesti aika nopeasti.
onkohan mulla tallessa 15v takaiset silloiseen(kin) tilanteeseen sopivat virsimuunnokset joissa mainittiin ainakin bitit :)
-
Esitän, että Siionin virsien uudistuksessa ennakoitaisiin tuleva tilanne. Sävellettäisiin ja sanoitettaisiin erikseen muutama virsi homo- ja lesbohäitä varten. Yleensäkin sukupuolineutraalit avioliitot tulisi huomioida uudistetussa Siionin virsien painoksessa. Muillakin tavoin olisi Siionin virsien osalta huomioitava tämän päivän vaateet ja aatteet, niin kuin on ilmeisesti ajateltu tehtävänkin.
-
:040:
-
Esitän, että Siionin virsien uudistuksessa ennakoitaisiin tuleva tilanne. Sävellettäisiin ja sanoitettaisiin erikseen muutama virsi homo- ja lesbohäitä varten. Yleensäkin sukupuolineutraalit avioliitot tulisi huomioida uudistetussa Siionin virsien painoksessa. Muillakin tavoin olisi Siionin virsien osalta huomioitava tämän päivän vaateet ja aatteet, niin kuin on ilmeisesti ajateltu tehtävänkin.
Olit turhan ilkeä. Näin ei varmasti ole kukaan ajatellut. Siionin virsissä ei ole eroteltu ihmisiä ominaisuuksian perusteella eikä niin tulla tekemään.
-
Esitän, että Siionin virsien uudistuksessa ennakoitaisiin tuleva tilanne. Sävellettäisiin ja sanoitettaisiin erikseen muutama virsi homo- ja lesbohäitä varten. Yleensäkin sukupuolineutraalit avioliitot tulisi huomioida uudistetussa Siionin virsien painoksessa. Muillakin tavoin olisi Siionin virsien osalta huomioitava tämän päivän vaateet ja aatteet, niin kuin on ilmeisesti ajateltu tehtävänkin.
Olit turhan ilkeä. Näin ei varmasti ole kukaan ajatellut. Siionin virsissä ei ole eroteltu ihmisiä ominaisuuksian perusteella eikä niin tulla tekemään.
Jospa se panisi vähän ajattelemaan.
-
Olit turhan ilkeä. Näin ei varmasti ole kukaan ajatellut. Siionin virsissä ei ole eroteltu ihmisiä ominaisuuksian perusteella eikä niin tulla tekemään.
Ilkeä olin... ei erotella ihmisiä...viininhuurteessa tuli kirjoitettua. Anteeksi!
Hiiri löysi kellarista viinipullon ja maistoi siitä. Tunnin kuluttua se juoksi rappuset ylös, avasi oven ja huusi:
- No niin, kissanrääpäle, missä olet?
(Viikon vitsi paikallislehti SIEVILÄISESSÄ)
---------------------------------------------------------------
katuva vaivattu
-
Rakkaat veljet ja sisaret! Älkää ottako enää minua tosissaan, kirjoitan foorumilla usein vain leikkispäiten - siihen olen mennyt.
-
Rakkaat veljet ja sisaret! Älkää ottako enää minua tosissaan, kirjoitan foorumilla usein vain leikkispäiten - siihen olen mennyt.
Myönnän, että vähän tuonsuuntaista on minullekin tainnut tapahtua.
Eräs henkilökohtainen ongelmani on turhautuminen joihinkin asioihin, joka sitten orehtii, kuten oirehtii.
Toki teksteistäni on silti näkyissä myös se uskomustynnyri, jossa juuri minä aikaani vietän.
-
Olen joutunut miettimään tykönäni, voinko edellä esitetyn aiheen ja siinä esiin tulleiden seikkojen perusteella käyttää seurapuheissani sellaisia ihmisiä ahdistavia sanoja kuten; helvetti, saatana, kadotus, paha henki, kuolon kellot jne.? Näitä sanojahan esiintyy mm. Siionin virressä 164, joka on sanojensa takia poistolistalla. Tulisiko minun käyttää ennemminkin sanoja yläkerran isäntä, alakerran isäntä, paha paikka, pahapaikan isäntä jne.?
-
Olen joutunut miettimään tykönäni, voinko edellä esitetyn aiheen ja siinä esiin tulleiden seikkojen perusteella käyttää seurapuheissani sellaisia ihmisiä ahdistavia sanoja kuten; helvetti, saatana, kadotus, paha henki, kuolon kellot jne.? Näitä sanojahan esiintyy mm. Siionin virressä 164, joka on sanojensa takia poistolistalla. Tulisiko minun käyttää ennemminkin sanoja yläkerran isäntä, alakerran isäntä, paha paikka, pahapaikan isäntä jne.?
Jos kuulijoita mietit niin sanoisin ettei kannata aliarvioida heitäkään. Aitous on aina parempi kuin sievistely, varsinkin seurapuheessa! Eivät ne ihmiset noihin sanoihin loukkaannu vaan sitä voi miettiä miten ja missä tarkoituksessa niitä sanoja käyttää. Kumpi olisi esim. parempi vaihtoehto:
-sanoa kuulijoille että te sinne pahaanpaikkaan joudutte alakerranisännän orjina jos elätte!
vaiko
-me kaikki olemme syntymämme perusteella helvetin lapsia mutta Kristus meitä armahtaa!
Parempi puhua asioista oikella nimillä. Kuulijat erottavat hyvin helposti epäaitouden ja silloin hyvä tarkoituskin menee hukkaan. Antaa siis helvetin olla edelleen helvetti, saatanan saatana, taivaan olla taivas ja Kristuksen on annettava olla Kristuksena!
-
Olen joutunut miettimään tykönäni, voinko edellä esitetyn aiheen ja siinä esiin tulleiden seikkojen perusteella käyttää seurapuheissani sellaisia ihmisiä ahdistavia sanoja kuten; helvetti, saatana, kadotus, paha henki, kuolon kellot jne.?
Kyllä ja ehdottomasti nuo ahdistavat sanat ovat sopivia. Turha alkaa kaunistella asioita. Nykyisessä melkoisen itsekkäässä ja kiireisessä elämänmenossa tekee hyvää tuntea välillä pieni ahdistava pisto sydämessään. "Mikä on tilani ikuisuuden edessä?" Minä ajattelen omat ajatukseni ja minä vastaan elämästäni Herran edessä, ei kukaan muu. Mihin tarvitaan seurapuheita (ja saarnoja), jos puhutaan pelkästään muiden auttamisesta ja maailman ongelmista yleiseen yhteiskunnalliseen tyyliin? Maailma ei ole oikeudenmukainen, Jumala lopulta on.
-
Olen joutunut miettimään tykönäni, voinko edellä esitetyn aiheen ja siinä esiin tulleiden seikkojen perusteella käyttää seurapuheissani sellaisia ihmisiä ahdistavia sanoja kuten; helvetti, saatana, kadotus, paha henki, kuolon kellot jne.? Näitä sanojahan esiintyy mm. Siionin virressä 164, joka on sanojensa takia poistolistalla. Tulisiko minun käyttää ennemminkin sanoja yläkerran isäntä, alakerran isäntä, paha paikka, pahapaikan isäntä jne.?
Mainitsemistasi sanoista "paha henki" on jo kiertoilmaisu, samoin "kuolon kellot", joka ei tyyllillisesti oikein sovi seurapuheeseen. Näiden tilalle ehtaa tavaraa. Synti, kuolema ja perkele, kuulin seuroissa Jaakko Elenius -vainaan suusta useampaankin kertaan.
"Makaat aivan ääneti ruumisarkussasi." Kovaa tekstiä. Tehokas, konkreettinen ja tosi kuva. Kysymyksenasettelu on eksistentialistinen. Kuka minä? Sehän on vain ruumis. Entä muu, se minä?
Mainitsit kiertelevät ilmaisut, yläkerran isännät ja muut. Niillekin on kyllä paikkansa, mutta ehkä paremminkin muualla kuin hartauspuheessa. Ne ovat enemmänkin tavallisten puhetilanteiden välineistöä, maallikon varovaista kielenkäyttöä pyhistä asioista.
Tällaiset terveiset seurapuhujille, ja miksei virsikomiteallekin.
Mt
-
Olen joutunut miettimään tykönäni, voinko edellä esitetyn aiheen ja siinä esiin tulleiden seikkojen perusteella käyttää seurapuheissani sellaisia ihmisiä ahdistavia sanoja kuten; helvetti, saatana, kadotus, paha henki, kuolon kellot jne.? Näitä sanojahan esiintyy mm. Siionin virressä 164, joka on sanojensa takia poistolistalla. Tulisiko minun käyttää ennemminkin sanoja yläkerran isäntä, alakerran isäntä, paha paikka, pahapaikan isäntä jne.?
Edelleen olen joutunut miettimään sitäkin, voinko enää seurapuheissani ottaa esille körttipietismin aikaisia henkilökuvia? Olisiko viisasta tänä aikana - jolloin herätyshenkisyys on jo aikansa elänyttä ja ahdistavaakin - jättää vanhojen muistelut "unhonmutkaan"? Olisiko niin, että olisi syytä jättää Pavelit, Wilhelmit, Jonakset, Niilot, Tanelit jne. rauhaan ja siirtyä puhumaan vain tämän päivän körttivaikuttajista? Siitähän ei koskaan päästä kuitenkaan eroon, etteikö joitakin henkilöitä seurapuheissa siteerattaisi.
-
Edelleen olen joutunut miettimään sitäkin, voinko enää seurapuheissani ottaa esille körttipietismin aikaisia henkilökuvia? Olisiko viisasta tänä aikana - jolloin herätyshenkisyys on jo aikansa elänyttä ja ahdistavaakin - jättää vanhojen muistelut "unhonmutkaan"? Olisiko niin, että olisi syytä jättää Pavelit, Wilhelmit, Jonakset, Niilot, Tanelit jne. rauhaan ja siirtyä puhumaan vain tämän päivän körttivaikuttajista? Siitähän ei koskaan päästä kuitenkaan eroon, etteikö joitakin henkilöitä seurapuheissa siteerattaisi.
Minä lukisin mielelläni muisteluja niistä vanhoista. :102:
Näitä nykyisiä "vaikuttajia" on tälläkin foorumilla ihan tarpeeksi.
-
Siionin virsien uudistuksessa itsenäisinä virsinä uudistetaan mm. virsi 282, joka on ei enempää eikä vähempää kuin Paavon virsi: Sinuhun turvaan Jumala. Ihme, että tämä on jäänyt pois nykyisestä kirjasta ja otettu vasta lisävihkoon. Täytyy sanoa, että tämä C.G. von Essenin ja Niilo Rauhalan uudistama versio tuntuu vähän oudolta.
Uudistettu Vanhempi versio
1. Sinuhun turvaan, Jumala, 1. Sinuhun turvaan, Jumala,
jo vaivan alta päästä. mua häpeästä säästä.
Minua kuule heikkoa Sä kuule heikon huutoa,
ja häpeästä säästä. sen korvihis suo päästä.
Armollinen, nyt rukoilen, Ah, armoinen, sua rukoilen
armahda Kristuksessa. mua kuule Kristuksessa.
Sä linnani, saan turviisi Sä linnani ja kilpeni,
paeta taistellessa. mua auta taistellessa.
Yritän vain miettiä, johtuuko se vain siitä, että siihen vanhempaan versioon on niin tottunut. Lieneekö tämäkin semmoinen virsi kuin Jo joutui armas aika, että siihen ei kansa annan koskea, kun se on NIIN RAKAS.
Minä ainakin haluaisin tähän virteen vanhemmat sanat. Näissä vanhemman version sanoissa ei ole mitään, mitä ei voisi ymmärtää. Vaikka mua sana ei olekaan yleiskieltä, niin tuskin se jää keneltäkään ymmärtämättä.
Muistan, että tätä virttä veisattiin ennen vähän erilaisella sävelmällä. Kohdat häpeästä säästä ja korvihis suo päästä olivat eri tavalla. Ellen väärin muista, niin tämä nykyinen sävel tuli käyttöön Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan myötä. Itse ihastuin sen karuuteen ensikuulemalta. Sovitus on niin tavattoman upean rosoinen, että se tekee virrelle kunniaa enemmän kuin Rauhalan sanojen muokkaus.
Niin sitä minä vain, että ottakaa pliis tästä ne vanhemmat sanat käyttöön Siionin virsiin. :eusa_pray: Laulakoot muut sitten kirkossa millä sanoilla haluavat.
http://www.youtube.com/watch?v=j8gdzwtsbdU
-
Pohdintoja eilisten veisuiten jälkeen:
- Kriisiajan virsiä. Jaakon muistokirjooituksessä hänen sanottiin Siionion Virsiä sanoneen kriisiajan virsiksi. Eilen juteltiin virsien välissä asiasta ja kerroin, että edellistä laitosta veisasivat sodissa olleet ja Suomea jälleenrakentaneet miehet ja naiset. Se tuo siis aivan oman henkensä SV:siin sivujuonteineen.
* Kriisiaika ei siis tarkoitakaan yksittäisen ihmisen elämän kriisiä tms vaan on ensisijassa yhteisöllinen.
* Joku muisteliSV:n kaikkia laitoksia ja maalaili, että silloinkin on ollut isotvihat, pula-ajat jne. Kriisiajan virsiä siis!
- Vihollista vastaan! Puhuttiin myös SV:n kielessä esiintyvästä "vihollinen"-sanasta.
* Onko se konkreettisesti sodassa ollut vihollinen? Paluumuuttaja, kauppakumppani, ystävyysseurakunnan jäsen, ystävä?
* Onko vihollinen sielunvihollinen?
* Onko paha, synti, onnettomuus, äkkikuolema tms se vihollinen?
* Mikä on nuorelle nykyisin vihollinen?
Että semmosta juteltiin - ja välillä Liisa veisuutti toistakymmentä virttä (yhdestä saatiin laiskanläksy)!
-
Siionin virsien uudistuksessa itsenäisinä virsinä uudistetaan mm. virsi 282, joka on ei enempää eikä vähempää kuin Paavon virsi: Sinuhun turvaan Jumala. Ihme, että tämä on jäänyt pois nykyisestä kirjasta ja otettu vasta lisävihkoon. Täytyy sanoa, että tämä C.G. von Essenin ja Niilo Rauhalan uudistama versio tuntuu vähän oudolta.
Uudistettu Vanhempi versio
1. Sinuhun turvaan, Jumala, 1. Sinuhun turvaan, Jumala,
jo vaivan alta päästä. mua häpeästä säästä.
Minua kuule heikkoa Sä kuule heikon huutoa,
ja häpeästä säästä. sen korvihis suo päästä.
Armollinen, nyt rukoilen, Ah, armoinen, sua rukoilen
armahda Kristuksessa. mua kuule Kristuksessa.
Sä linnani, saan turviisi Sä linnani ja kilpeni,
paeta taistellessa. mua auta taistellessa.
Yritän vain miettiä, johtuuko se vain siitä, että siihen vanhempaan versioon on niin tottunut. Lieneekö tämäkin semmoinen virsi kuin Jo joutui armas aika, että siihen ei kansa annan koskea, kun se on NIIN RAKAS.
Minä ainakin haluaisin tähän virteen vanhemmat sanat. Näissä vanhemman version sanoissa ei ole mitään, mitä ei voisi ymmärtää. Vaikka mua sana ei olekaan yleiskieltä, niin tuskin se jää keneltäkään ymmärtämättä.
Muistan, että tätä virttä veisattiin ennen vähän erilaisella sävelmällä. Kohdat häpeästä säästä ja korvihis suo päästä olivat eri tavalla. Ellen väärin muista, niin tämä nykyinen sävel tuli käyttöön Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan myötä. Itse ihastuin sen karuuteen ensikuulemalta. Sovitus on niin tavattoman upean rosoinen, että se tekee virrelle kunniaa enemmän kuin Rauhalan sanojen muokkaus.
Niin sitä minä vain, että ottakaa pliis tästä ne vanhemmat sanat käyttöön Siionin virsiin. :eusa_pray: Laulakoot muut sitten kirkossa millä sanoilla haluavat.
http://www.youtube.com/watch?v=j8gdzwtsbdU
Useat uudistetu virret ovat ryhdittömiä kuin nykynuoriso. Niilo Rauhalalle ei virsi ole ole ollut missään erikoisasemassa kuten meille ja siksi se on veltto.
-
Rakkaat veljet ja sisaret! Älkää ottako enää minua tosissaan, kirjoitan foorumilla usein vain leikkispäiten - siihen olen mennyt.
Mutta tuo hiirijuttu oli loistava. Kiitos siitä.
-
Minusta tuossa uudistuksessa herättää huolta lähinnä tuo tavoite 4 - "Virsien teologiseen sisältöön liittyvät painotukset, jotka ovat nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita".
Nykyään on niin muotia olla "osoittelematta". Ja tässä liikkeessä varsinkin on tapana olla kovin nöyriä, ehkä jopa ollaan ylpeitä nöyryydestä. Siksi "osoittelu" ehkä on niin pahasta.
Mutta eikö herätysliikkeessä juuri pidä osoitella? Kun kirkon leipäpapit puhuvat mitä puhuvat, silloin herätysliike nostaa esiin Jumalan Sanan. Kun kirkko luopuu Raamatusta ja yrittää mielistellä kaikenlaisia ihmisiä aina sen mukaan, minkä aiheen toimittajat milloinkin ottavat esiin, niin herätysliikkeen aika on ottaa esiin Raamattu.
-
Tässäkin virressä - niin kuin monessa muussakin Siionin virressä - puhutaan "maailmasta", joka ei käsitteenä ole tällä hetkellä selkeä (eikä muuten ole ollut sitä ennenkään, esim. Eino Murtorinne on monissa esitelmissään tuonut esille, että herännäisyydessä ei ole koskaan sen historian aikana ollut selvyyttä siitä, mistä lopulta puhutaan, kun puhutaan "maailmasta"). Tämä käsite "maailma" on hyvä esimerkki siitä, millaisiin asioihin joudumme pureutumaan uudistustyössä. Tietyillä käsitteillä on ollut tietyt merkitykset aikoinaan ja ehkäpä toiset nykyisin. On huolellisesti selvitettävä, kuinka tällaiset käsitteet ymmärretään, mikä on niiden painoarvo ja tähtäyspiste jne.
Hmm.. Jos "maailma" poistetaan Siionin Virsistä, niin jää onneksi vielä hetkeksi sentään Virsikirjaan, ks. ainakin virsi 385.
Miksihän käsite "maailma" on niin epäselvä? Eikö seurakunta - ekklesia - ole juuri maailmasta ulos kutsuttujen yhteisö? Elämme vielä täällä, mutta emme kuulu enää maailman ruhtinaalle, vaan meillä on eri isäntä.
Sen sijaan, että häivytetään puhe kirkosta vs. maailmasta, voisi ehkä joku teologi, jota asia vaivaa, mielummin pohtia, miten löytäisi tälle maailmalle sopivan määritelmän. Näin maallikkona olen täysin tyytyväinen sanaan itseensä.
-
Miksihän käsite "maailma" on niin epäselvä? Eikö seurakunta - ekklesia - ole juuri maailmasta ulos kutsuttujen yhteisö? Elämme vielä täällä, mutta emme kuulu enää maailman ruhtinaalle, vaan meillä on eri isäntä.
Raamattua lukevalle "maailma" on tuttuakin tutumpi, mm. Johanneksen evankeliumissa se esiintyy kuusitoista kertaa.
"joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta, niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme, tahto."
Gal. 1:4
-
Tämä on siirretty Yleinen keskustelu/Hengellinen Kuukausilehti aiheesta.
Jos maailma/maailmallisuus ymv. vastineet poistetaan hengellisestä sanastosta, mitä ehdotat/ehdotatte tilalle? Em. vastineiden poistaminen "pudottaa" keskustelun yleisen keskustelun eli arkisen, tavanomaisen keskustelun tasolle. Raamatussa on käytetty runsaasti maailmaa/maailmallisuutta kuvaavia ilmauksia ja sanoja. Eikö ne pitäisi poistaa ensin ennen kuin lähdetään muuttamaan Siionin tai muitakaan virsiä?!
Kaipaan vieläkin vastausta kysymykselle maailma sanan korvaamisesta Siionin virsissä. Tätä vastausta toivon niiltä, jotka ovat maailma sanan poistamista ongelmasena Siionin virsistä vaatineet.
-
Kaipaan vieläkin vastausta kysymykselle maailma sanan korvaamisesta Siionin virsissä. Tätä vastausta toivon niiltä, jotka ovat maailma sanan poistamista ongelmasena Siionin virsistä vaatineet.
Itse asiassa kaikenkattavaa maailma-sanan korvaamista ei ole vaadittu. Siteeraan virsiuudistuksen nettisivua:
"Tarkastellaan kriittisesti virsiä, jotka sisältävät voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä."
Hengellisessä kuukauslehdessä (11/2010) Jukka Hautala kirjoittaa:
"Maailma-sanan sisältö tulee avata. Laajemmin tämä merkitsee herännäisyyden pietistisen yksilöhurskausperinteen arviota tämän ajan näkökulmasta. Useissa virsissä heijastuva maailmankielteisyys ei ole enää teologisesti tyydyttävä eikä myöskään veisaajien kannalta välttämättä kovin rehellinen saatikka rakentava asenne."
Täällä foorumissakin on noudatettu Hautalan toivomusta ja koetettu avata maailma-sanan sisältöä teologisesti. Niin pitää ollakin. Virsiuudistusta ei ole tarkoitettu minkään suljetun toimikunnan salaiseksi työksi, jota sitten annetaan valmiina seuraväen käteen. Keskustelua on toivottu, keskustelkaamme siis.
Mt
-
Itse asiassa kaikenkattavaa maailma-sanan korvaamista ei ole vaadittu. Siteeraan virsiuudistuksen nettisivua:
"Tarkastellaan kriittisesti virsiä, jotka sisältävät voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä."
Hengellisessä kuukauslehdessä (11/2010) Jukka Hautala kirjoittaa:
"Maailma-sanan sisältö tulee avata. Laajemmin tämä merkitsee herännäisyyden pietistisen yksilöhurskausperinteen arviota tämän ajan näkökulmasta. Useissa virsissä heijastuva maailmankielteisyys ei ole enää teologisesti tyydyttävä eikä myöskään veisaajien kannalta välttämättä kovin rehellinen saatikka rakentava asenne."
Täällä foorumissakin on noudatettu Hautalan toivomusta ja koetettu avata maailma-sanan sisältöä teologisesti. Niin pitää ollakin. Virsiuudistusta ei ole tarkoitettu minkään suljetun toimikunnan salaiseksi työksi, jota sitten annetaan valmiina seuraväen käteen. Keskustelua on toivottu, keskustelkaamme siis.
Mt
Ok! Kirjoitukset olivat minun ajattelulleni liian moniselitteisiä ja teologisia. Odotan "lopputulemaa".
-
No, tuossahan se ratkesi mitä toiselle puolelle tilasin. Kyse on ilmeisesti pietististen liikkeiden tavasta rakentaa "maailma" nipusta kiellettyjä asioita. Se ei enää välttämättä ole erityisen raamatullinenkaan kokoelma.
Nuoruusvuosieni "maailmaan" kuuluivat muun muassa: Tanssi, meikki, koulunkäynti, musiikkiopisto (kun Jeesuksen paluu on niin lähelläkin niin turhaan ei aikaansa tuhlata saa) , vanhempien totteleminen milloin näiden tahto oli ristiriidassa nuorisoteologien tahdon kanssa (kun vanhemmat sanovat että tällä kertaa et saa lähteä rippikoululeiriläistenne konfirmaation jälkeen sille kotikierrokselle kun meidän on kyllä välittömästi lähdettävä en-muista-minne... enemmän kai nyt piti Jumalaa totella kuin ihmisiä ja mitä kaikkea minä sain kuulla ja kun leirit olivat satahenkisiä!!! Isosia viitisentoista!!! Minulle oli kyllä "uskoontultuani" alkanut jotenkin sarastaa miten kuuluu jokin neljäs käsky...) , poisjääminen varttikirkosta vedoten matikankokeisiin, tyttökerhon vetämisestä kieltäytyminen koska ei vain enää jaksanut, ylipäätään poisjäänti ilman pätevää syytä sairaus) nuoriso-ohjelmasta jota riitti joka illalle, haluttomuus odottaa paruusiaa henkeä pidättäen niin että lopulta on happivaje.
"Maailma" on siis milloin mitäkin - myös hengellisesti. Minäpä katsonkin missä yhteyksissä ne Johanneksen maailma-sanat ovat. Joitakin tuli heti mieleen: Maailmassa hän oli, maailma ei häntä tuntenut eikä ottanut vastaan. Hän tuli omaan maailmaansa, katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnit!
Minulla on kyllä Korinttolaiskirjeet menossaa... mutta sitten Leena lukee... :026:
-
Ymmärrys hoi, äly älä jätä - minun. Menee yli hilseen...
-
Ok! Kirjoitukset olivat minun ajattelulleni liian moniselitteisiä ja teologisia. Odotan "lopputulemaa".
Älä odota! Pinkokörden panostakin tarvitaan, aateluus velvoittaa!
Mt
-
Ymmärrys hoi, äly älä jätä - minun. Menee yli hilseen...
Tasan ei mene, älykkään miehen - mukamas. Leena niin toivoo... siis - tuo oli viidesläinen "maailma". Silloin sana tarkoitti jokseenkin tuota listaa. No, oli muutakin, alkoholinkäyttö, permanentti (ns babydoll-pehmennyksen sai ottaa, koska se katsottiin hiustenhoitokeinoksi, se vähensi sitä nuoruusiän tukan rasvoittumista) esiaviollinen seksi ´(joka johti siihen että meitä rohkaistiin solmimaan avioliitto mahdollisimman varhain, mieluiten heti kun koulu on päätetty, ja ne tekivätkin niin joilla oli joku valmiina vihille vietäväksi) tupakkaa katsottiin läpi sormien kun jotkut pojista tupakoivat joka tapauksessa. Se perusteltiin tarinalla: Oli kerran uskova joka paheksui tupakanpolttoa, ammatiltaan Singer-ompelukoneiden asiamies. Uskonveljeä joka tupakoi hän nuhteli sanoen: Ei Jeesus polttanna tupaakkia. Tämä täräytti vastaan: Eikä myyny Sinkerin ompelukoneita.
Siis: "Maailma" on merkinnyt joukkoa syntejä joihin ei saa langeta - tekoja jotka ovat "tyypillisiä maailmassa", siis, ihmiset nyt vain ottivat permiksiä, joskus oluen, tanssivat, sellaista... lukivat läksynsä ja olivat musiikkiopiston oppilaita. Kaiken ajan olisi tullut kulua hengellisessä puuhassa, omasta sielusta huolehtimisen ohella evankelioimistyössä. Osanhan me leivoimme itse, meitä oli niin paljon että loimme jo keskenämmekin hyvin omaperäistä teologiaa.
Tarkoitan tätä: Maailma oli ainakin siinä herätysliikkeessä kiivaimmillaan sana, joka sisälsi kaiken joka hetkkeksikään vei ajatukset pois Jumalasta - näin lopultakin päättelen. Se sisälsi jo hyvin paljon sellaista joka oli suorastaan Raamatun vastaista - niinkuin se rähäkkä siitä tuleeko noudattaa vanhempiensa mieltä, ja totella, jos ja kun seurakunnan nuorisopapit ja lehtori ovat suunnitelleet sinun päivällesi muuta, kuin vanhemmat...
-
Onko nykypäivän heräännäisyydessä hyväksyttävä maailma/maailmankielteisyys-käsiteryppään sisällöksi se, mitä esim. 60-luvun nuorisoherätyksessä asiasta ajateltiin, vai olisiko mahdollista määritellä sisältö omista lähtökohdista käsin?
Mt
-
Merkitseekö maailma meidän aikanamme globaalia maailmantaloutta, planeettamme ryöstöviljelyä, halvan työvoiman riistoa ja kulutustavaroiden häikäilemätöntä markkinointia?
-
Merkitseekö maailma meidän aikanamme globaalia maailmantaloutta, planeettamme ryöstöviljelyä, halvan työvoiman riistoa ja kulutustavaroiden häikäilemätöntä markkinointia?
:eusa_clap:
-
Tasan ei mene, älykkään miehen - mukamas. Leena niin toivoo... siis - tuo oli viidesläinen "maailma". Silloin sana tarkoitti jokseenkin tuota listaa. No, oli muutakin, alkoholinkäyttö, permanentti (ns babydoll-pehmennyksen sai ottaa, koska se katsottiin hiustenhoitokeinoksi, se vähensi sitä nuoruusiän tukan rasvoittumista) esiaviollinen seksi ´(joka johti siihen että meitä rohkaistiin solmimaan avioliitto mahdollisimman varhain, mieluiten heti kun koulu on päätetty, ja ne tekivätkin niin joilla oli joku valmiina vihille vietäväksi) tupakkaa katsottiin läpi sormien kun jotkut pojista tupakoivat joka tapauksessa. Se perusteltiin tarinalla: Oli kerran uskova joka paheksui tupakanpolttoa, ammatiltaan Singer-ompelukoneiden asiamies. Uskonveljeä joka tupakoi hän nuhteli sanoen: Ei Jeesus polttanna tupaakkia. Tämä täräytti vastaan: Eikä myyny Sinkerin ompelukoneita.
Siis: "Maailma" on merkinnyt joukkoa syntejä joihin ei saa langeta - tekoja jotka ovat "tyypillisiä maailmassa", siis, ihmiset nyt vain ottivat permiksiä, joskus oluen, tanssivat, sellaista... lukivat läksynsä ja olivat musiikkiopiston oppilaita. Kaiken ajan olisi tullut kulua hengellisessä puuhassa, omasta sielusta huolehtimisen ohella evankelioimistyössä. Osanhan me leivoimme itse, meitä oli niin paljon että loimme jo keskenämmekin hyvin omaperäistä teologiaa.
Tarkoitan tätä: Maailma oli ainakin siinä herätysliikkeessä kiivaimmillaan sana, joka sisälsi kaiken joka hetkkeksikään vei ajatukset pois Jumalasta - näin lopultakin päättelen. Se sisälsi jo hyvin paljon sellaista joka oli suorastaan Raamatun vastaista - niinkuin se rähäkkä siitä tuleeko noudattaa vanhempiensa mieltä, ja totella, jos ja kun seurakunnan nuorisopapit ja lehtori ovat suunnitelleet sinun päivällesi muuta, kuin vanhemmat...
Anteeksi Leena! En ole koskaan jaksanut lukea kirjoituksiasi, enkä luultavasti lue niitä vastaisuudessakaan. Koulutukseni ei riitä niiden tulkitsemiseen, eikä iän tuomasta kokemuksestakaan ole ollut apua.
-
Anteeksi Leena! En ole koskaan jaksanut lukea kirjoituksiasi, enkä luultavasti lue niitä vastaisuudessakaan. Koulutukseni ei riitä niiden tulkitsemiseen, eikä iän tuomasta kokemuksestakaan ole ollut apua.
:023:
-
Sun luomakuntaas ihanaa
nyt maailmallisuuden
näin tuhovoimat vainoaa
ja rahavaltaisuuden.
-
Anteeksi Leena! En ole koskaan jaksanut lukea kirjoituksiasi, enkä luultavasti lue niitä vastaisuudessakaan. Koulutukseni ei riitä niiden tulkitsemiseen, eikä iän tuomasta kokemuksestakaan ole ollut apua.
No tehän herttaisiksi aloitte. Kyllä sinä olet lukenut, Vaivattu Sielu, minun tekstejäni. Minä muistan, kun kerran raivoonnuitkin, tosin sitten huomasit suuttuneesi väärälle henkilölle, kun Benkku oli kirjoittanut perään aivan samasta aiheesta joskin hieman toisin. Olit lukenut hyvinkin nopeasti ja sitten vielä vastasit ja toit kukkakimpun vielä ja... Kirjoitit silloin ettet näköjään osaa ikinä kirjoittaa niin etten minä provosoituisi. niin että pysyttäisiinkö nyt totuudessa. Olet sinä ne lukenut - miten olet sieltä tuollaista löytänyt, on kyllä ollut arvoitus. Minua alkoi itkettää. Miten niin provosoituisi? Kuules, ei kukaan muu tiedä mitä ihmisen sisällä on kuin ihmisen henki joka hänessä on. Minä tiedän milloin provosoidun, et sinä. Sinä luulet tietäväsi ja luulevaisuus on mätä luissa... snl vanha käännös.
Mutta sinä nimen omaan pyysit tuohon teeemaasi vastauksen, minä annoin, jos teksti olisi jotenkin koulutuskiemuraista, se olisi vaikka lääkärislangia... tuo ei ole. Minäkin olen pahoillani, sillä Sinulle en yksinkertaisesti uskalla enää vastata. Siitä saa vain pahan mielen.
Saanko kysyä vuorostani: Ettei nyt vain olisi tullut pahamieli siitä, että "maailma" ei aina olekaan aina, kaikkialla ja luotettavasti ja raamatullisessa mielessä pahan valtakunnan synonyymi tai kadotuksen portti? Siinä tapauksessa ne uudistajat eivät aivan pimitettyjä olisikaan --- mutta huomaa: Minä en tiedä enkä ota kantaa koko kysymykseen ennen kuin tiedän mitä herännäisyys siillä maailmalla ymmärtää. Ymmärränhän minä asiayhteyksistä että pahaa.. Mietin sisarenpoikaa jota yllytän lähettämään Aholansaareen riparille. Ymmärtääkö hän?
Yritin pyytää selvittämään mitä se herännäisyydessä merkitsee, ja kerroin mitä viidesläisyydessä. Se oli sitten jokin liikaviisaan merkki? Ihmettelen.
Leena kun on varsin usein saanut silmilleen tuon koulutuksen määrän, kun ei ole kehdattu sanoa että onhan se ehkä joskus noinkin - olet ehkä vähän oikeassa. Ehei. Leenan kanssa ei kannata keskustella kun se on liikakoulutettu! Ollaan sitten niin marttyyria. Enhän minä sinuun verrattuna.... sinähän nyt tietenkin... mikäs minä niin todellakin olen tässä sanomaan... Leenahan se kaiken tietää... Ollaan me muut hiljaa ja lopetetaan koko elämä, kun sinne tommoisia tunkeutuu...
Kun luettiin nettiteologiaa ja syntyi keskustelu asiasta josta jokainen tiesi tasan yhtä vähän, Leena kuuli erääsen kertaan joutuvansa Helvettiin satavarmasti koska, hän on rikas! Kas kun on tuokin rikkaus että kysyy ja vastaa, lukee ja oppii. . No sitä rikkautta jokainen saa jos on ahkera. Ja se on annettu toisten palvelemista varten - ei itselle- muistelen maininneeni.
Tule, dosentti :026: mennään pois. Sinä et ainakaan ole minulle inhottava kun itsekin yritit ymmärtää... minä tarjoan sinulle sikaarin... saat polttaa olkkarissa... m inua itkjettää... aina tuota samaa... oliko ne sulle yhtä ilkeitä? Meinaat että kateellisia... mistä... kerro minullekin... että se vie kalatkin vedestä... no satmanin kanssa voi niin ollakin mutta minä pelkään tuota Vaivaavaa Sielua... mennään pois... :026:
-
Älä Leena anna poikien pilata mielialaasi. Minä olen elämäni aikana huomannut, että keskustelu meidän miesten kesken on pääsääntöisesti pelkkää mu...n mittausta, kilpailua siitä kenellä on pisin. Noin niin kuin kuvainnollisesti ilmaistuna. Ja kun kunnon perustelut loppuvat, käytetään halvempia konsteja. Täällä ei näytä käytäntö poikkeavan mitenkään maallisemmista foorumeista.
-
Tässä kun on keskusteltu sanasta maailma jo kovasti, niin huomaan, että toinenkin käsite on heitetty keskustelussa ilmaan, jonka määrittely, tai ainakin käyttötarkoitus, on ainakin minulle epäselvä:
"ulkoisiin muotoihin liittyvä syntikäsitys"
Tämähän kuulostaa heti pintapuolisesti ajatellen negatiiviselta, vähintään puutteelliselta, joten se sopii hyvin poliittiseen kielenkäyttöön. Mutta mitä muuta syntikäsitystä voi olla? Sisäisiin muotoihin liittyviä?
Raamattuhan on täynnä ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä. Ja esim 1 Kor. 5 kuvaa hyvin, että ulkoisiin muotoihin liittyvä syntikäsitys on oleellinen osa seurakunnan järjestyksen kannalta, siinä missä ylenmääräinen karismaattisuus vähän myöhemmin samassa kirjeessä. Mikä ulkoisiin muotoihin liittyvässä syntikäsityksessä siis on pahaa?
Jeesuksen puhe silmän repimisestähän lähtee myös "ulkoisiin muotoihin liittyvästä syntikäsityksestä", vaikka syventää sitä niin, että moisten ajattelukin itsessään on jo syntiä. Mutta eihän hän kumoa ulkoisia muotoja.
Ollaanko tässä siis kumoamassa lakia ylipäänsä, nimeämällä pyrkimys jotenkin kauniimman kuuloiseksi?
-
Älä Leena anna poikien pilata mielialaasi. Minä olen elämäni aikana huomannut, että keskustelu meidän miesten kesken on pääsääntöisesti pelkkää mu...n mittausta, kilpailua siitä kenellä on pisin. Noin niin kuin kuvainnollisesti ilmaistuna. Ja kun kunnon perustelut loppuvat, käytetään halvempia konsteja. Täällä ei näytä käytäntö poikkeavan mitenkään maallisemmista foorumeista.
"Kaunista" puhetta mu...n mittaajalta. Pojat ovat poikia ja tytöt tekee uusia. Miten käytäntö voisi muuttua, kun elämme maallistuvassa maailmassa?
-
"Kaunista" puhetta mu...n mittaajalta. Pojat ovat poikia ja tytöt tekee uusia. Miten käytäntö voisi muuttua, kun elämme maallistuvassa maailmassa?
Pastori lopettaa teeskentelyn ja katsoo vaihteeksi peiliin!
-
Alkaa mennä keskustelu sen verran ärhäkäksi, että SV 183 voisi olla tässä kohtaa ihan paikallaan.
-
"Kaunista" puhetta mu...n mittaajalta. Pojat ovat poikia ja tytöt tekee uusia. Miten käytäntö voisi muuttua, kun elämme maallistuvassa maailmassa?
Lopeta valehtelu. Muuttuu maailma siltä kohdin vähemmän maailmalliseksi,. jos nyt ei aivan taivaassa oltaisikaan. Meillä ei oltu kotona körttejä, mutta totta opetettiin kyllä puhumaan. Sitten kun oli selvitetty kuinka taas asiat olivatkaan, oltiin herttaisella mielellä ja puhuttiin ystävällisellä kielellä. Alkaa vasta sitten onnistua.
-
Tässä on yksi esimerkki uudistustoimikunnan perustelusta
61
Herättelevässä virressä korostuvat sinä-muotoinen syyttely, tuomitsevuus ja ehdottomuus. Voimakas maailmakielteisyys, ulkokohtainen syntikäsitys ja ehdoton jako maailman ja uskonyhteisön välillä ovat virren esittämässä muodossa vierasta nykyherännäisyydessä (perustelu 4 a). Virsi on kokoelman vähiten veisattuja. Sävelmä säilyy sekä virsikirjassa että Siionin virsissä.
61
1. Älä juokse rohkeasti,
tietäsi käy tutkimaan,
kuinka käytit tähän asti
armon aikaa päällä maan.
Olet varmaan ahtaalla,
konsa haudan partaalla
vasta käännyt valvovaksi,
parannukseen taipuvaksi.
2. Vaikka sanan valo loistaa,
paha henki yhä saa
valheitansa täällä toistaa,
Jumalasta vieroittaa.
Houkka luulee synteineen
pääsevänsä taivaaseen,
kunnes kuolinhetkellänsä
helvetti on edessänsä.
3. Palata jos sielu voisi
elämään taas päälle maan,
vakavasti silloin soisi
alkavansa uudestaan,
täällä toisin eläisi,
turhuutensa hylkäisi,
tiestään vaarin tarkemmasti
ottaisi hän loppuun asti.
4. Parannuksesta ei kuulla,
vaikka lunastamiaan
Jeesus kutsuu armosuulla
pahuudesta luopumaan.
Rohkeana syntinen
kulkee tietään uhmaten,
itseluottamuksessansa
luulee viisas olevansa.
5. Jeesus-nimi herjatuksi
tulee puhein joutavin,
Herran hyvyys pilkatuksi
toimin kevytmielisin.
Paha henki kuulla saa
nimeänsä karmeaa
tavan takaa toistettavan
tiellä tuhon kauhistavan.
6. Säikähtävä olet kerran
tuimaa tuskaa helvetin:
astut valoon, eteen Herran,
maan ja taivaan tuomarin.
Köykäiseksi havaitaan
sinut hänen vaa'assaan.
Vanhurskas hän on ja vakaa,
oikeutta oikein jakaa.
7. Kansat pakanuudestansa
saavat nousta katsomaan,
kuinka saapuu kristikansa
tuomiolle päältä maan.
Häpeään se suureen jää,
monen silloin painuu pää
elettyään loppuun asti
pakanaakin pahemmasti.
8. Sielu, muista rangaistusta
matkan päässä ankaraa,
ellet nyt tee parannusta,
syntejäsi anteeks saa.
Herää, valvo rukoillen.
Muista haavat Jeesuksen,
ettei yö sua yllättäisi,
ettet synteihisi jäisi.
Lars Nyberg
Sävelmä Etelä-Pohjanmaalta
Onko tämä virsi tuomitseva? Eikö tämä paremminkin varoita tuomiosta? Saako tuomiosta varoittaa?
-
Tässä kun on keskusteltu sanasta maailma jo kovasti, niin huomaan, että toinenkin käsite on heitetty keskustelussa ilmaan, jonka määrittely, tai ainakin käyttötarkoitus, on ainakin minulle epäselvä:
"ulkoisiin muotoihin liittyvä syntikäsitys"
No tässä lähestytään kenties jälleen vähän sitä mitä ittekin toivoisin eli tätä tarkentamista. Kuka voi olla mitään mieltä ellei ymmärrä sanotusta hölkimän pöläystä? Kyllä se edellyttää jotakin määrittelyjä, käsittääkseni, sillä ei tässä nyt kukaan pelkästään sisäistä elämää elä. Tosin... synti asuu sisällämme ja sieltä nousevat teotkin. Mutta jos niin on ajateltu on se ehkä jossain sanottukin... ei. Minä en yksinkertaisesti tiedä tästä' riiittävästi. Ja kun kysyy tulee joltain jumalanvierimmäiseltä taatusti luuvitosta.
-
:opettaa: Anonyymivalvoja kehottaa keskustelijoita panemaan tarvittaessa jäitä hattuun sekä veisaamaan Progressorin ehdottamaa virttä riittävän monta kertaa. Pirskalle kiitokset keskustelun palauttamisesta asiallisille linjoille.
-
Minä luin nyt tuon, eli en lainaa Pirskan tekstiä kun tästä tulisi hyvin pitkä ja on vaikea kirjoittaa pitkän sitaatin perään. En minä nähnyt tuossa mitään minkä tähden se olisi nyt niin pakko poistaa. Muutama kommentti lisäämiseksi:
Yritän tässä neljäntenä ei kun viidentenä pikku sivutoimenani opiskella sielunhoidon kirjaa seuraavaan tenttiin (joka on...?) ja siitä suoraan kun juuri luin kommetti lähes vastaavasta ajatuksesta:
- Jos virsi sisältää ainoastaan uhkauksen/varoituksen, se on depressiivisten kuulijoiden vastaanotettavaksi mission impossible. He nimittäin kuulevat kaikessa sinä-muotoisen syytöksen, (siis syyttävät itseään kaikesta) jo valmiiksi, ja tämä sen sinetöi. Näitä on kuulijakunnassa prosentuaalisesti jos katsotaan väestöjakaumaa joka viides vähuntään, tosin ei jokainen ole kuin keskivaikeasti tai lievästi, ja sitten vakavia tiloja on jo vähemmän. Iso joukko kuitenkin. On tarpeetonta olla huolissaan tuosta sanotaanko sinä - se on joutavaa - he jotka ovat varmiiksi peloissaan kuulevat sen joka tapauksessa kaikessa ja muut kai sitten ajattelevat että siitäs saatte maailmanrakastajat. Kuulette mikä teitä odottaa. Eli passaa jokaisen suuhun. Minä antaisin sen olla noin.
- Nämä erityisesti nyt masentuneet mutta muutkoin jotka ovat tottuneet syyttämään aina itseään, eli niin kutsutut vaativat persoonallisuudet (vaativat itseltään joka tapauksessa) uskovat joka tapauksessa yhtä mittaa olevansa kadotettuja, "vihan astioiksi" luotuja, predestinoituja kadotukseen, ja heidän on mahdotonta nähdä, että Jumala armahtaa. Lisäksi on depressioon liittymättä tämäntyyppisiä tilanteita, ja silloin tämä tässä muodossaan on avuton auttamaan mihinkään. Joskus on hyvä saada jokin virsi jokas olisi oman ajatusmaailman mukainen ja tarkoitan totta, sillä silloin hyvin hempeät ja söötit saavat oksentamaan. Toisalta jos se olisi minä-muodossa se olisi kuin synnintunnustusta..-. se on kyllä totta. Se on näiden minä-Kristus-dialogien ihanuus. Vaikea sanoa sittenkään. Se minä-muoto on ehkä sittenkin toimivampi kposka se toimii synnintunnustuksena ja siihen on tarve ja halu joka tapauksessa jos kerran näihin tarttuu...
- Uskoisin että henkilö joka jokseenkin varmasti luottaa siihen kykyynsä tehdä parannus tervehtii tätä tyydytyksellä, suuri osa kuulijoista kuitenkin on varsin arkatuntoisia, ehkä hyvinkin epävarmoja vaikka miten veisataan armosta, alttiita masennukselle, eikä Jeesuksen ollut tarkoitus sairastuttaa ketään, vaan parantaa - ja juuri sairaita hän etsi parantaakseen. Tässä myös "parannus" on jokin joka ihmisen tulee tehdä. Jos kykenet, on kaikki luonnollisesti hyvin. Minun on siinä suhteessa huonommin.
- Jos tämä sisältää varoituksen, kuten kyllä saakin, mitä arvelisit jos se nämä heikommat huomioiden sisältäisi sanan siitä, kula se parantaja on, ja että hänen luokseen on juuri tällä hetkellä tervetullut?
-
Tykkäsin muuten kovasti toisesta säkeistöstä... totta, ei varmaan käytetyimpiä, sillä en ole kuullut käytettävän. Mutta jotenkin pitäisin tappiona poistoa kokonaan.
-
Vanha saarnan ja varmaan virrenkin kaava on sellainen, että ensin maalaillaan helvetin kauhut ja sitten Taivaan ihanuus. Pelkää tuomiolla pelottelu on varmaan turmiollista. Sellaista ei pidä koskaan päästää mihinkään virsikirjaan. Onkohan tuo virsi oikeastaan osa jotain pidempää?
-
Älä Leena anna poikien pilata mielialaasi. Minä olen elämäni aikana huomannut, että keskustelu meidän miesten kesken on pääsääntöisesti pelkkää mu...n mittausta, kilpailua siitä kenellä on pisin. Noin niin kuin kuvainnollisesti ilmaistuna. Ja kun kunnon perustelut loppuvat, käytetään halvempia konsteja. Täällä ei näytä käytäntö poikkeavan mitenkään maallisemmista foorumeista.
Kiitos. Tuo tuntui mukavalta. Vaikka totta sekin on, en ole körtti vaan myöhemmin liittynyt Herättäjä-yhdistykseen ja suotta välillä unohdan ettei nämä itse asiassa ole minun asioitani - taustatuntemus puuttuu, ja on luonnollista että on varmasti hyvin pitkään se painu-matkoihis-täältä-fiilis..
-
Vanha saarnan ja varmaan virrenkin kaava on sellainen, että ensin maalaillaan helvetin kauhut ja sitten Taivaan ihanuus. Pelkää tuomiolla pelottelu on varmaan turmiollista. Sellaista ei pidä koskaan päästää mihinkään virsikirjaan. Onkohan tuo virsi oikeastaan osa jotain pidempää?
Hyvä huomio, voipa hyvinkin olla. Eikö ennenvanhaan ole ollut todella pitkiä virsiä, säkeistöjä jopa 20. Jos löytyisi, niin niistähän voisi kaivaa esiin sen Taivaan ihanuuden ja liittää perään.
-
Siionin virsi 61 on numero 3 "Jalasjärven kappalaisen Elias Laguksen suomentamasta ja vuonna 1790 julkaisemasta Vanhoista Siionin virsistä, jonka hän käänsi Sions Sånger v. 1748 painoksesta." Näin Siionin virsien 'Lähteet ja tekijät' -otsikon alla.
Tuli tuossa vielä mieleen, että jos on pahasta olla varoitusta Helvetistä ilman lohtua Taivaan ihanuudesta, niin eikö ole myös melkoisen valheellista olla mainintaa jälkimmäisestä ilman edellistä.
-
Onko nykypäivän heräännäisyydessä hyväksyttävä maailma/maailmankielteisyys-käsiteryppään sisällöksi se, mitä esim. 60-luvun nuorisoherätyksessä asiasta ajateltiin, vai olisiko mahdollista määritellä sisältö omista lähtökohdista käsin?
Hyvä hyvä.
Jos herännäisyyden taustalla on pietismi ja vitoslaisuus on uuspietismiä, niin olisikin mielenkiintoista kuulla ja oppia, mikä tässä on erona. Onko maailma-käsityksessä eroa, vai onko ero pelkästään käsityksessä evankelioimisesta?
-
Jos herännäisyyden taustalla on pietismi ja vitoslaisuus on uuspietismiä, niin olisikin mielenkiintoista kuulla ja oppia, mikä tässä on erona. Onko maailma-käsityksessä eroa, vai onko ero pelkästään käsityksessä evankelioimisesta?
Pietismi on niin monitahoinen kirkko- ja teologianhistoriallinen käsite, että sitä pitäisi käyttää hyvin varovasti. Kaikkien suomalaisten herätysliikkeiden kehitykseen ovat jollain tavalla vaikuttaneet pietistiset virtaukset, mutta esimerkiksi herännäisyyden ja ns. uuspietismin arviointi pietisimin näkökulmasta ei ole hedelmällisin lähtökohta. Pietistien joukkoon voitaisiin lukea myös herännäisyyteen selvän pesäeron tehneet niin sanotun raamatullisen suunnan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Beckiläisyys) edustajat, sillä tuon suunnan perustajan Johan Tobias Beckin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Johann_Tobias_Beck) taustalta löytyy Württembergin pietismin ja Johann Albrecht Bengelin vaikutus.
Viljo Porkolan mukaan luterilainen ortodoksia ratkaisi vanhurskauttamisen ongelman kehittämällä armonjärjestyksen, minkä pietismi peri ortodoksialta. Paavo Ruotsalainen eli puhdasoppisen kirkon ja pietististen herätysten maailmassa. Hänen piiriinsä hakeutuneet papitkin olivat pietistejä, mutta joutuivat Ruotsalaisen vaikutuksesta pyristelemään irti tekojen vanhurskaudesta. Armonjärjestysopista Ruotsalainen sanoutui irti selkein sanoin keskeyttäessään oppineen teologin J. I. Berghin esityksen asiasta ("Heitä hiiteen ne tikapuut!"). Toisaalta Ruotsalainen arvosteli tylysti myös herrnhutilaisperäistä tunteiden kristillisyyttä.
Porkola antaa ymmärtää, että herännäisyyden uudelleen viritessä hajaantumisen jälkeen pietistiset - lakihenkiset - painotukset saivat tilaa. "Herännäispappien saarnakokoelma 30-luvulla Vartioviestejä on kyllä pietistinen, mutta onko siinä mitään muuta, sopii kysyä. Mutta mehän opimme. Unohdamme, mikä on takana ja kurottaudumme eteenpäin."
Uuspietismismi-sanan asemesta suosin mm. Harri Heinon käyttämää ilmaisua evankelioiva herätyskristillisyys. Sille ominaisia piirteitä ovat mm. norjalaisvaikutteet, yhteiskristilliset hankkeet ja angloamerikkalainen evankeliointikulttuuri, jonka edustajista Campus Crusade for Christ -liikkeen muistan itsekin 70-luvulta. Herännäisyyden piirissä on aikoinaan asetuttu julkisesti vastustamaan tätä kristillisyyden tyyliä. Jaakko Elenius -vainaa ahkeroi näyttävästi tälläkin saralla.
Seurasin ulkopuolelta, mutta kuitenkin läheltä tuota 60-70-lukujen liikehdintää. Sen ihmisen omaa, tietoista uskonratkaisua korostava henki oli varsin kaukana herännäisyydestä.
Evankelioivasta herätyskristillisyydestä (ja paljosta muusta) saa yleiskuvan osoitteesta Uskonnot.fi (http://www.uskonnot.fi/) laittamalla sivuston hakuun hakusanaksi uuspietismi.
Mt
Porkola-sitaatti ym. Porkolan esitelmästä Pietismi ja Paavo Ruotsalainen, Herättäjä-yhdistyksen vuosikirja 1986.
-
Hyvä hyvä.
Jos herännäisyyden taustalla on pietismi ja vitoslaisuus on uuspietismiä, niin olisikin mielenkiintoista kuulla ja oppia, mikä tässä on erona. Onko maailma-käsityksessä eroa, vai onko ero pelkästään käsityksessä evankelioimisesta?
Kiitos Jouni! Kun, sitähän minä vain ja ainoastaan täällä olen jankuttanut. Olisi itselle hyväksi tietää mitä se herännäisyys lähtökohtanaan on! Tuo viitoslaisuus oli vain rautalankamalli että tälleen näin Leena tahtoo.
Toinen kysymys jota Leena miettii, kun hän nyt on kyöräämässä yhtä lasta Aholansaareen riparille, on, että miten mahtaa Matti-poika sen käsittää, tai käsittääkö mitenkään. Kyse ei ole ainoastaan siitä ettei ole juuria herännäisyydessä, sillä eipä ollut meilläkään vitoslaisuudessa... ei kun oli sikäli että äitini oli samalla seudulla varttuneena kyllä ollut tämän Oxfordin liikkeen vaikutuspiirissä - siitä taapäin ovat olleet evankelisia tai kommunisteja, noin lavealla sudilla. Maailma tuli tutuksi vasta seurakunnan nuorissa, riparien käyttämissä lauluvihkosossa siitä ei ollut mainintaa. Ne tehtiin joka vuosi uudet.
Eli mietin tässä, mihin kaikkeen se sana yksinkertaisesti ihmisten mielessä nyt yhdistetään. Huomasin ettäö keskustelu saattoi liikkua käsittelemään sitä saako "maailmasta" tai "maailmallisuudestas" puhua sen koommin kuin, minkä Pirska otti esille, Helvetistä ja viimeisestä tuomiosta. Ja siitä saattoi tulla vääntö siitä että miten maailmastakaan ei enää saa puhua, kun ollaan niin mieltä myöten kaikille. Käviköhän näin?
Ja minä kun mietin vain mihin kaikkeen se yhdistetään. Veivasin luomisteologiast ja viljelemiset ja varjelemiset ja hyvä etten luonnollista moraalilakiakin (1.kor jotakin). Ja aivan muut... olin mielessäni juniori riparilla jo, ja eläydyin taas liikaa miettimään mitä miettii mies, kun veisaa maailmasta. Ja onko hyvin ymmällään.
Tosin saatan hävitä kamppailun hänen sielustaan kun vastauskoontullut sisarus vaatii häntä lähetettäväksi Vivamoon. Minä niin toivoisin Aholansaarta hänelle.
-
Kiitos mt. Vielä, kun joku määrittää tämän käsitteen sisällön olen ylenkylläisesti tyytyväinen.
Eipä silti. Entistä järeämmin puhun Aholansaaren puolesta. Vivamossa oli sisar hyvin onnellinen, enkä mitenkään halua vähäksyä KRS:n nuorisotyötä - päinvastoin. Etenkin nyt, jos "ahdistuksen tie on edessämme" hänen terveyttään koskien, olen iloinen siitä että hän löysi Raamattunsa ja uskon, toivon että tien Jeesuksen luo niinikään - niin kyllä luulisin käyneen. Onhan annettuna eväät matkalle jos taipaleesta tulee raskas - vielä emme tiedä tuleeko mitään.
Mutta itse näen pulmalliseksi muutaman seikan. Nuorisouskonnosta löytyy vaikeasti tie aikuisuuteen. Pahemmin pelkään tekojen vanhurskautta ja sen mahdottomuuteen pettymistä. Kummankin kohdalla. Mutta mietin myös sanastoa, joka ei ilmaise kuulijalleen mitään tai ilmaisee liian monta asiaa, mikä tässä tilanteessa luultavaa, niin että hän hämmentyy.
Ei tämä ole itselleni ylipääsemätön ongelma. Sille ei vain mitään mahda että herännäisyys vetää piiriinsä muitakin kuin körttikodissa kasvaneita. Heille se ehkäpä on siinä määrin merkityksellistä, että he ohjaavat myös sukulaistenavia tai vielä useammin vetävät omiaan toimintaan mukaan, usein jonkin juuri riparin kautta, ja kun kysyvät että mikä se maailma on, niin olisi kovin m ukava osata selittää kans eders hehtaarilleen oikein. Nytkin meiltä olisi tullut Kiuruvedelle yhdeksän henkeä, ellei neljä olisi epäonnekseen ollut musiikkileirillä, kaksi pesisleirillä ja kaksi mielestään liian vanhoja telttailemaan. Katsotaan uudelleen Oulun aikataulua!
En kiellä ettekö minulla olisi täällä toisinaan "painu-h-ttiin-siitä" olo, ja vaivautunut fiilis, kun en siis ole kuin Herättäjä-yhdistyksen jäsen ja se ei ole aivan samaa kuin varttua siinä ilmapiirissä... mutta olen ajatellut sen johtuvan siitä että kirjoitan liikaa. Olin ihan onnessani kun joku kirjoitti että kiva kun kirjoitat ahkerasti, olisi kiva tavata livenäkin. Leenan saa tavata livenä kaikki... aikaa ja paikkaa vain yksityispostiin... tai Leenan luo saa tulla teelle parantamaan maailmaa ja syömään jotakin piirasta... kaikki.
-
1) Riparista: Jumala pelastaa ja hoitaa, ei Aholansaari eikä Vivamo. Minä en näe erityistä syytä, miksi kumpikaan ei voisi olla hyvä paikka.
En kiellä ettekö minulla olisi täällä toisinaan "painu-h-ttiin-siitä" olo, ja vaivautunut fiilis, kun en siis ole kuin Herättäjä-yhdistyksen jäsen ja se ei ole aivan samaa kuin varttua siinä ilmapiirissä... mutta olen ajatellut sen johtuvan siitä että kirjoitan liikaa. Olin ihan onnessani kun joku kirjoitti että kiva kun kirjoitat ahkerasti, olisi kiva tavata livenäkin. Leenan saa tavata livenä kaikki... aikaa ja paikkaa vain yksityispostiin... tai Leenan luo saa tulla teelle parantamaan maailmaa ja syömään jotakin piirasta... kaikki.
2) Näin on. Mutta joskus kävin pari kertaa vanhoillislestadiolaisten seuroissa. Itse seurat olivat hyvät, mutta muuten... Siellä ei suinkaan ajettu pois, vaan vaadittiin ennemminkin jäämään sinne. Oli sekin ahdistavaa, omalla tavallaan. Tämä körttityyli, että toisia ei saa opettaa tavoille, koska se olisi päsmäröimistä; mutta sitten kun tulokas puhuu/toimii "väärin", niin on kuitenkin ulkopuolinen, on kuitenkin ollut helpompi minulle sietää. Mutta se taas voi johtua näistä virsistä, jota nyt ollaan siis muuttamassa. En muista, että olisin koskaan erityisesti kokenut saavani seurapuheista, vaikka niitäkin on hyviä tullut kuultua. Virret sen sijaan ovat niin kuin hengitystä - vaikea elää ilman.
-
Siionin virsiä ollaan päivittämässä nykykielen mukaisiksi. Teologia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Teologia) kehittyy siinä missä tiede yleensä. Jatkuvassa tutkimuksessa sanallinen ilmaisu ja teologia käyvät käsikädessä. Toisen sopeutuessa aikaan toinen kulkee mukana. Ikuiset totuudetkin ovat tarkastelun kohteena sukupolvien vaihtuessa.
-
1) Riparista: Jumala pelastaa ja hoitaa, ei Aholansaari eikä Vivamo. Minä en näe erityistä syytä, miksi kumpikaan ei voisi olla hyvä paikka.
Epäilyksettä. Opetuksen painopisteessä saattaa kuitenkin olla vivahde-ero. En itsekään oleta Lehtisensaaren vaikuttaneen minuun itseeni sitä jos en tätäkään. Mutta Lehtisensaaressa opetettu: Sinun on tehtävä vanpaantahdonratkaisu jotta uudestisynnyt, sen jälkeen olet uusi luomus, mutta ratkaisu riippuu kokonaan sinusta itsestäsi, sillä Jeesus ei pakota ketään, tosin ellet tule uskoon odottaa sinua kadotustuomio, ja muista ettei Jumala kutsu sinua kuin ehkä tämän ainoan kerran, oli kenties luterilaiselle opinkorostukselle hieman vieras. Se kyllä tempaisi mukaan sillä oli hurmaavaa ajatella Jeesuksen tästedes ratkasevan koulu- ja poikaystävähuoleni. Hirvittävä epäilys hiipi häiritsemään mieltäni, sillä edelleen koenumerot näyttivät korreloivan siihen minkä verran olin lukenut niihin, ja pojat,... no niin. Väärät pojat ihastuivat minuun... ei ollut johdatusta... ja hirveintä oli, kun Raamattu tuli tutuksi, ajatella "uskossapysymystä" ja olinko nyt varmasti tehnyt vapaabntahdonratkaisuni oikein ja onko se yhä voimassa vai olenko tiedostamattani luopunut... Tästä syystä olen esittänyt että jospa kuopus saisi rippikouluopetuksensa muualla, ja rukoillut varsin hartaasti edellisen puolesta... pyytäen, että löydetyistä teemoista aukeaa tie syvempäänkin Kristuksen tuntemiseen.
On turvallista saada uskoa, ettei mikään ole alun pitäenkään ollut minusta itsestäni riippuvaista. Samaa toivoisin jälkikasvulle - varhain. Tiedän, ettei Jumalan tahto aina tapahdu, Jumalan sallimatta ei kuitenkaan mitään, Sitä pyydän, että saisivat Jumalan tahdon mukaisen opetuksen --- parempaa tuskin voisin pyytääkään heille. Off-topic, annettaneen anteeksi?
-
Siionin virsiä ollaan päivittämässä nykykielen mukaisiksi. Teologia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Teologia) kehittyy siinä missä tiede yleensä. Jatkuvassa tutkimuksessa sanallinen ilmaisu ja teologia käyvät käsikädessä. Toisen sopeutuessa aikaan toinen kulkee mukana. Ikuiset totuudetkin ovat tarkastelun kohteena sukupolvien vaihtuessa.
Näin se varmaan on. Tälle hitaalle sielulle on vasta viime aikoina alkanut kirkastua virsien uudistamisen tarpeellisuus. Maailma joka tapauksessa muuttuu ja jokaisella sukupolvella on oma kielensä ja uusi ajattelutapa uskonnollisiin asioihin.
-
Jotta keskusteluun olisi helpompi osallistua, julkaisen ohessa joukon aikojen saatossa kestäviksi havaittuja mielipiteitä virsiuudistuksesta. Tietoliikennekaistan säästämiseksi olen numeroinut mielipiteet, joten niihin voi viitata kätevästi numerolla.
1. Uudistustyöryhmä on korjannut liikaa käytössä olevan kirjan virsiä, jotka ovat sen kautta kadottaneet elähdyttävän voimansa ja mehunsa.
2. Olisi sopivampaa korjata vain suurimmat virheet ja törkeimmät sananparret.
3. On sopimatonta, että virsiä on niin korjailtu ja muokkailtu, että usea säkeistö on jäänyt kokonaan tai osaksi pois ja muita on korjailtu enemmän kuin tarve vaatii.
4. Vanha kirja on mehukkaampi ja vaikuttavampi kuin uusi kirja kauniine sanoineen.
5. Vanhoista virsistä pitäisi korjata vain sopimattomat puheenparret ja muut törkeimmät virheet, mutta ei millään muotoa niin perinpohjaisesti kuin nyt on ehdotettu.
6. Vanha kirja, joka tosin on korjauksen tarpeessa, on kuitenkin uutta ehdotusta parempi, eikä ehdotusta pitäisi käyttöön ottaa, koska se ei tarkoitustaan täytä.
7. Monta ihanaa virttä on jätetty pois, monta taas parannettu, niin että ovat tulleet ihan tuntemattomaksi.
8. Parantaminen olisi tehtävä köykäisemmällä kädellä.
9. Vanhat tutut rakkaat virret olisivat saaneet olla koskematta.
10. Uusien hankkiminen tulee kalliiksi, vanhat joutuvat hukkaan, usko muutetaan ja Jumalan sana otetaan pois.
Mt
P. S. Mielipiteiden lähteet: Kuhmalahden, Luopioisten, Oriveden, Kangasalan, Längelmäen ja Eräjärven kirkonkokouksissa, kirkkoneuvostossa tai vastaavassa esitettyjä lausuntoja uudesta virsikirjaehdotuksesta vuosina 1882-1883. Kirja otettiin näissä seurakunnissa käyttöön vuonna 1888 ilman isompia riitaisuuksia.
-
Jotta keskusteluun olisi helpompi osallistua, julkaisen ohessa joukon aikojen saatossa kestäviksi havaittuja mielipiteitä virsiuudistuksesta. Tietoliikennekaistan säästämiseksi olen numeroinut mielipiteet, joten niihin voi viitata kätevästi numerolla.
1. Uudistustyöryhmä on korjannut liikaa käytössä olevan kirjan virsiä, jotka ovat sen kautta kadottaneet elähdyttävän voimansa ja mehunsa.
2. Olisi sopivampaa korjata vain suurimmat virheet ja törkeimmät sananparret.
3. On sopimatonta, että virsiä on niin korjailtu ja muokkailtu, että usea säkeistö on jäänyt kokonaan tai osaksi pois ja muita on korjailtu enemmän kuin tarve vaatii.
4. Vanha kirja on mehukkaampi ja vaikuttavampi kuin uusi kirja kauniine sanoineen.
5. Vanhoista virsistä pitäisi korjata vain sopimattomat puheenparret ja muut törkeimmät virheet, mutta ei millään muotoa niin perinpohjaisesti kuin nyt on ehdotettu.
6. Vanha kirja, joka tosin on korjauksen tarpeessa, on kuitenkin uutta ehdotusta parempi, eikä ehdotusta pitäisi käyttöön ottaa, koska se ei tarkoitustaan täytä.
7. Monta ihanaa virttä on jätetty pois, monta taas parannettu, niin että ovat tulleet ihan tuntemattomaksi.
8. Parantaminen olisi tehtävä köykäisemmällä kädellä.
9. Vanhat tutut rakkaat virret olisivat saaneet olla koskematta.
10. Uusien hankkiminen tulee kalliiksi, vanhat joutuvat hukkaan, usko muutetaan ja Jumalan sana otetaan pois.
Mt
P. S. Mielipiteiden lähteet: Kuhmalahden, Luopioisten, Oriveden, Kangasalan, Längelmäen ja Eräjärven kirkonkokouksissa, kirkkoneuvostossa tai vastaavassa esitettyjä lausuntoja uudesta virsikirjaehdotuksesta vuosina 1882-1883. Kirja otettiin näissä seurakunnissa käyttöön vuonna 1888 ilman isompia riitaisuuksia.
Länkelmäveren seurulla meinaan tiäretään miten asiat o ja miten niiren kuuluu ollaki.
-
Siionin virret paranee käyttämällä, ei uudistamalla tai pois jättämällä.
-
Siionin virret paranee käyttämällä, ei uudistamalla tai pois jättämällä.
Sekä että
-
Jos ei olisi uudistustyötä niin me veisaisimme vuoden 1790 siikkareita.
-
Seuraava linkki ei liity uudistustyöhön. Laitanpahan sen vaan huvikseni tähän kun kerran sattui löytymään.
http://personal.inet.fi/surf/j_antila/puheet/koivusalo.html
-
Henkkarissa (= Hengellinen kuukauslehti) 7–8/2011 Leena-Marja Renko kirjoittaa Näkökulmia Siionin Virsien kokonaisuudistukseen -nimisellä vakiopalstalla pahan vallan vastustamisesta. Hänen esimerkkinsä on virsi 144, jonka säe "Kerran voitat vastustajat..." pitäisi uudistaa muotoon "Kerran voitat pahan vallan...". Kirjoittaja perustelee uudistusehdotustaan: "Pahan vallan voittaminen kuulostaa enemmän evankeliumin mukaiselta kuin vastustajan voittaminen. Liityn yhdessä toisten veisaajien kanssa taisteluun pahan valtaa vastaan minussa ja koko maailmassa.
---Perusteltu palaute ja kritiikki synnyttävät uutta virttä. Näin syntyy teologiaa, joka kasvaa arjesta ja ajasta ja samalla pohjaa vahvaan ja koeteltuun kristikunnan näkyyn Jumalan hyvyydestä ja ihmisen toivosta."
Viholliskuvien vaihtaminen ulkoisesta ulko-sisäiseen ei ole ongelmatonta. Perusteltua se kuitenkin on, sillä maailma on yksi. Keskustelu edellyttää kuuntelua, mikä edellyttää kiinnostusta, mikä edellyttää avoimuutta, mistä seuraa valmius omien kantojen tarkistamiseen ja mahdollisuus ymmärtämiseen.
Toiminnan hetkelläkin vuorovaikutus on mahdollista. Se on kuitenkin pinnallisempaa, mutta saattaa olla rehellisempää. Toiminta vaatii voimaa. Veisaaja on pienellä paikalla, voimaton. Siksi on hyvä veisata lakkaamatta, jotta olisi pois pahanteosta. Ilman toimintaa ei kuitenkaan tule toimeen. Jumalan tahdon kysyminen rukouksessa lakkaamatta voi pitää kapealla tiellä. Poikkeaminen ei ole lopullista Kristuksen tähden. Evankeliumi on Ilosanoma.
Norjan poliisi on pienellä paikalla. Hän on tähän saakka kuunnellut. Rukoilemme heille ja meille kaikille voimia Taivaasta. Suokoon Kaikkivaltias Uuden Aamun Armon valaista tiemme, kulkumme ja koko elämämme. Aamen.
-
Aihe on herättänyt mukavasti keskustelua. En lukenut kaikkia ja pahoittelen jos tämä seuraava on jo pureskeltu.
Uudistusessa on ollut paljon hyvää ja mukavia nopeasti tutuksi tulleita uutuuksia on ollut hyvä laulaa.
Sitä olen penkissä harmitellut vuosia että on pitänyt olla vihkoa ja kirjaa. Millään ei ole löytynyt isoja virsien numeroita jokaisen käteen laulettavaksi. Lisävihkoja hukassa, jäänyt kotiin, vahoja kirjoja luultiin uusiksi jne. Näen sen puolen että ehdotettuja uusia on kokeiltu ja testattu. Eli on tässä hyviäkin asioita. Itse tiedän pajon "paikallisheränneitä" jotka käyvät juhlilla silloin kun ne ovat lähellä, tai vain satunnaisesti oman kunnan h-seuroissa. Ei tee ehkä hyvää satunnaisen matkailijan fiilikselle jos on lähdettävä siitä että omassa kirjassa ei ole laulettavia virsiä. Kyllä siinä menee yhdet seurat ainakin sivusuun kun jää laulut laulamatta.
Onko vaarassa että ne jotka olisivat valmiit osallistumaan ja matkustamaan enemmänkin tuntevat jossain tilanteessa itsensä ulkopuoliseksi. Lisävihkojen kanssa on varmasti ollut omat vaikeutensa myös vanhuksilla, vaikkakin esim. kahden maan kansalainen on pistänyt uuden kirjan muistamaan ja piironginlaatikosta tai kojusta etsimään. Ei olla vielä siinä tilanteessa että kaikki olisivat "online" kuusta ja vuodesta toiseen, ja pystyisivät seuraamaan aikaansa tässä asiassa. Voisi olla hyvä jos muutoksia tulis sopivan harvoin ja siirtymä aika olisi huomattavasti lyhyempi. En tiedä koska siirtymävaihe seurapenkissä alkoi ja koska voidaan katsoa että kaikilla, siis kaikilla, on uudet kirjat? Luulen että Sotkamoon ainakin saavutaan vielä sankon joukoin vanhankin kirjan kanssa. Toivon olevani väärässä.
Mutta, hyviä uusia virsiä on!
-
Olisi kiva, jos järjestäisitte musiikkihenkisiä leirejä aikuisillekin
ja leirillä voisi mm. improvisoida siionin virsistä esim. jatsahtavia versioita/
metallia/oopperaa ja järjestää leikkimielisen konsertin.
-
Olisi kiva, jos järjestäisitte musiikkihenkisiä leirejä aikuisillekin
ja leirillä voisi mm. improvisoida siionin virsistä esim. jatsahtavia versioita/
metallia/oopperaa ja järjestää leikkimielisen konsertin.
Hyvä idea!
Ensi syyskuun Aholansaaren Körttifoorumi on eräänlainen musiikkihenkinen viikonloppuleiri aikuisille....
"23.-25.9. Körttifoorumi- tapahtuma Aholansaaressa. Herännäisteologian sivussa kuullaan kuinka käy körttiopiskelijoilta rock'n'roll." (http://korttiopiskelijat.blogspot.com/)
Rupeapa toimeen! Jokunen vuosi sitten saaressa esiintyi bändi, jonka hienoa nimeä en muista, mutta konsertti oli tehty Jaakko Löytyn hengessä. Komeaa! Siitä sakista löytyisi ehkä samanhenkistä porukkaa kehittelemään ideaa.
Asia lähtee eteenpäin vaikka niin, että painelet Körttikodin seuroihin, ensimmäiset 14.9. klo 19 Heränneiden ylioppilaskoti, Ratakatu 1A 3.krs, ja otat asian puheeksi siellä. Sinne uskaltaa kyllä mennä, minäkin olen käynyt ja hengissä pois selvinnyt.
Mt
-
Tämä ei koske uudistusta vaan Siionin Virsiä
http://satumaa.yle.fi/ajankohtaista/2011-08-08/laura-sippola-siionin-virsien-melodioissa-lepaa-kaiho-ja-kaipuu
-
Tämä ei koske uudistusta vaan Siionin Virsiä
http://satumaa.yle.fi/ajankohtaista/2011-08-08/laura-sippola-siionin-virsien-melodioissa-lepaa-kaiho-ja-kaipuu
Lapualaislähtöinen Laura Sippola on läväyttänyt levyllisen Siionin virsiä ( ja kansanlauluja ). Mörtti laittoi foorumin "yleiselle" puolelle Klamydian rymistyksen Körttiseuroissa. Eli jotain vaikuttavaa näissä tietyissä virsissä ja myös seuraperinteessä on kun ne eivät ikään kuin jätä rauhaan. Tuomari Nurmio teki aikoinaan Wilhelmi Malmivaaraa vahvasti mukaillen ikään kuin maallisen version "Matkamiehestä" nimeltä Kurja matkamies maan. Tuomari Nurmion isoäidillä taasen oli "ammoisina aikoina" seinällään valokuva Wilhelmi Malmivaarasta.
Eli monella tavoin nämä meille tärkeät asiat elävät. Ja useimmiten hyvä tuo. Hyvä, että kanssakansalaisiamme(kin ) hieman hiertää ja rassaa.
-
Sitä olen penkissä harmitellut vuosia että on pitänyt olla vihkoa ja kirjaa.
Malttia, hyvä ystävä! Keskeneräistä on muutakin kuin rakkaat Siionin Virtemme.
Onko vaarassa että ne jotka olisivat valmiit osallistumaan ja matkustamaan enemmänkin tuntevat jossain tilanteessa itsensä ulkopuoliseksi.
Rukoilemme, että Kaikkivaltias antaisi voimaa ja kestävyyttä kaidalla tiellä.
Lisävihkojen kanssa on varmasti ollut omat vaikeutensa myös vanhuksilla, vaikkakin esim. kahden maan kansalainen on pistänyt uuden kirjan muistamaan ja piironginlaatikosta tai kojusta etsimään. Ei olla vielä siinä tilanteessa että kaikki olisivat "online" kuusta ja vuodesta toiseen, ja pystyisivät seuraamaan aikaansa tässä asiassa. Voisi olla hyvä jos muutoksia tulis sopivan harvoin ja siirtymä aika olisi huomattavasti lyhyempi. En tiedä koska siirtymävaihe seurapenkissä alkoi ja koska voidaan katsoa että kaikilla, siis kaikilla, on uudet kirjat? Luulen että Sotkamoon ainakin saavutaan vielä sankon joukoin vanhankin kirjan kanssa. Toivon olevani väärässä.
Mutta, hyviä uusia virsiä on!
-
"Malttia ja kaitaa katua". Tämmösen nyt voi heittää mihin tahansa kannanottoon vastineeksi, mutta kiitos toivotuksista kuitenkin. Koitan herättää keskustelua enkä pysäyttää sitä tämän vinkkelin osalta.
Heittäkääs nyt joku että kauanko kokonaisuudistuksessa olemme jo olleet siirtymäajalla, satunnaisehkon seurapenkin kuluttajan kannalta? Millä juhlilla lisävihkot ilmestyivät? Jos itselläni katua piisaa niin voin hieman tarkkailla tulevinakin vuosina sitä kuinka virrensanoja seuraavalla penkkirivillä löytyy.
Uudistuksessa tehty pajon hyvää työtä, en ole sitä unohtanut.
-
Jatketaan osassa kaksi