Pikkutyttönä oli Israelissa Herättäjän ryhmämatkalla äidin ja tädin kanssa. Ryhmämme oli aivan uskomaton, kaikki tuntuivat ystävystyvän keskenään. Vuosia kaikki kynnelle kykenevät kulkivat Aholansaaren matkailijoiden viikonlopuissa, joissa muiden matkaryhmien vähäluikuisemmat osallistujat aina ihmettelivät tiivistä yhteyttmme, toistensa syntymäpäivillä, seuroissa kauempanakin jne. Vielä vuosikymmenten jälkeen lähetämme joulukortteja, käymme kylässä, suremme poisnukkuneita, muistamme syntymäpäiviä...
Itse matkalta muistan kuinka kuljin aina oppaan perässä, jotta kuulin kaiken kerrotun, ja todella paljon näimme ja koimme niin Israelin valtion historiasta kuin raamatun historian paikoista. Erityisen vaikuttava oli mielestäni pienoismalli muinaisesta Jerusalemista ja erityisen "outo ja tympeä" syntymäkirkon kruusattu osa. Äiti käveli jossain jälkijoukoissa. Bussimatkoilla veisasimme siioninvirsiä ja vapaa-ajalla toinen Kerttu opetti minua uimaan ja toisen Kertun kanssa livahdimme syömään katukeittiön ruokaa.