En kehoittanut olemaan kirjoittamatta vaan rakastamaan vihollisia ja hyväksymään eri mieltä olevat. Ystävällisyys on mahdollisuus menestykseen.
Niin kirjoitit.
Minä kirjoitin tuon politiikasta. Ja tarkoitin sitä. Kannattaa vetäytyä, vaikka kenttä on periaatteessa vapaa.
Voin perustellakin vaikka jutusta tulisi pitkä: On mahdottoman vaikeata kirjoittaa kovin körttihenkisesti aatteista ja ideologioista, jotka eivät itsessään ole kenenkään vihollisia. Ne ovat vain enemmän tai vähemmän älykkäitä ehdotuksia siitä, kuinka täällä olisi järjestettävä elämä ja yhteiset asiat. Karl Marx oli taloustieteilijä mutta ennen kaikkea filosofi. Teesi maailman kurjistumisesta kunnes kurjalisto kääntää kaiken edukseen jakamalla omaisuuden uudella tavalla jne odotti antiteesia, ei sitä että tuosta tehdään uusi uskonto. Tämä ajatus tosin oli omani mutta kovin yleinen, joten oletettavasti olen kuullut sen kotona tai ystäviltäni. Presidentti Koivisto lausui sen ääneen.
Vähemmän älyllinen oli sitkeämmin elämää kituuttava oppi rotupuhtaudesta ja valkoisen rodun ylivertaisuudesta ( Etelä-Afrikassa syntynyt apartheid) ja kaikkein omalaatuisin idea tuotettiin impulsiivisen vallankaappausyrityksen jälkeen vankilassa, Mein Kampf. Sekin sisältää hajanaisia ajatuksia "tuottamattomasta kansanosasta" jonka tuhoamisella kansallissosialismi aloitti riemukkaan voittokulkunsa mutta muuten käsittää ihan sekavaa oletusta seemiläisyydestä jonkinlaisena evoluution tuottamana loiskasvina, joka imee elinvoimaa evoluution huipusta, arjalaisesta rodusta, eihän " seemiläinen" ole edes rotu vaan kieliryhmä.... Hatunnosto jos joku on jaksanut sen loppuun.
Yhtään näitä ihmeellisempi ei ole ajatus markkinavoimien täydellisestä säätelemättömyydestä, ajatus jonka mukaan kilpailu on itseisarvo, joka poikii lopulta hyvää niille jotka ansaitsevat saada hyvää. Markkinaliberalismi todella kävelee niiden yli piittaamatta mistään, joilla ei ole mitä ostaa tai myydä, ei edes tervettä sielua tai sitä tervettä " kehoa" .
Tosin tähän viitattiin seurakentällä niissä puheissa jotka kuulin, niissä siis oli poliittinen aspekti läsnä, mutta juuri sitä on valiteltu ihmeteltäessä mihin herännäisyys, " Valkoisen Suomen liike". onkaan menossa. Ei nyt. Aikaisemmin.
"................
Minä kirjoitan omana mielipiteenäni, en ylläpidon edustajana ja sen selvitin: On hyvin vaarallista väittää täällä loukkaamatta kenenkään tunteita minkään puolueen juuri nyt ajavan edes markkinaliberalismin asiaa. Samassa puolueessa saattaa olla ja onkin, erimielisiä ääniä.
Jonkun mukaan puolue on " hajalla" ja " kaipaa eheyttäjää" " todellisen oikean linjan profiloijaa". olipa markkinaliberalismi alkuperäinen poliittinen nuorsuomalainen ajattelutapa tai ei tai edustipa jokin puolue 1970-luvulla dialogia ja vastapainoa sille Karl Marxin ideologialle, josta sitten tuli tuhoava uskonto ja talouspoliittinen kokeilu, joka oli ennalta tuomittu epäonnistumaan. Ei ihminen tahdo luopua omastaan. Nyt ei eletä 1970-luvulla. Poliittiset linjaukset muuttuvat. Siksi en ymmärrä, kuinka mikään puolue voi saada sen pysyvyyden statuksen joka kuuluu Jumalalle yksin: Näin se oli ja on aina oleva.
Hän ei kirjoittanut ikävästi kenestäkään. Ei edes Elina Lepomäestä, joka tuskin vielä on mitään sellaista kuin " vihollinen". mutta oli ensimmäisenä vetäytymässä. Minä ajattelen tähän saakka koetun perusteella ettei kannata yrittää tällä foorumilla käydä poliittista keskustelua. On aina ihmisiä jotka liittävät tiettyihin puolueisiin niitä tarkemmin tarkastelematta suuria ja voimakkaita tunteita. Niihin yhdistyy jopa punakapinan tukahduttamiseen ensimmäisinä lähtenyt Karhumäen kansanopiston poikien veri, vuotanut keväthangillemme kerran sata vuotta sitten. Siinä sodassa vihattiin, joku taitaa vihata yhä. Niiden suurten tunteiden tähden sanoisin, ei kannata.
Vaikka se ei olisikaan ylläpidon linjaus.
