Veisuun tempo*)

[PekkaV]

    Ruuttus-Tuomo vahvistaa näkemykseni Siionin Virsien veisuun temposta:

...seuraveisuun kiireetön rukousluonne...; säkeitten väliset tauot kuuluvat seuraveisuuseen; Siionin virret veisataan, kauneimmat joululaulut lauletaan. http://www.h-y.fi/1495-tammikuu

Tosin hän jättää mainitsematta varmaan tietoisesti virsikirjan virret. Lienee kädenojennus kirkkoon kutsutuille käyttää Virsikirjavirsien veisuusta yleisesti laulamis-termiä, kädenojennus heille jotka Karjalan laulumailta ovat päättäneet kotimatkallaan poiketa kirkkoon.
Tuomo tosiaan keskittyy blogissaan vain seuraveisuuseen. Messulaulu on toisesta maailmasta, joskus syvältä kuten sekalainen seurakunta. Yhdenmukaisempi herännäisyys onkin osin omaleimainen, vaikka seuraavat virsikirjan virret ovat myös Siionin virsiä:

28a, 75, 103, 121, 150, 151, 170, 173, 174, 202, 203, 205, 212, 225, 244, 250, 285, 286, 288, 299b, 307, 308, 310, 311b, 312, 332b, 334, 358, 359, 360, 361b, 362 (veisataan virren 349 sävelmällä), 364 (veisataan virren 287 sävelmällä), 365, 371, 382, 386, 406, 407, 409, 465, 496, 504, 539, 552, 557, 560, 561, 622, 628, 631b, 632 = 52 kpl

Seuraavat virret ovat muuten herännäishenkisiä **) (esim. körttiläinen tekijä tai tuttu Vanhasta [1701] virsikirjasta):

21, 24, 43, 55, 69, 74, 76, 113, 153, 175, 179, 192, 256, 277, 296, 349, 352, 374, 381, 440, 456, 467, 477, 501, 518, 524, 566, 592, 617, 618 = 30 kpl

**) http://www.h-y.fi/herannaisyys



*) Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden. Sana tempo johtuu italian kielestä, jossa se tarkoittaa yleensä aikaa. Kappaleen ihanteellinen esitystempo merkitään nuotteihin tavallisesti käyttämällä vakiintuneita italialaisperäisiä ilmaisuja.

Tempo voidaan ilmaista myös täsmällisesti lukuna. Esimerkiksi tempo 120 tarkoittaa 120 iskua minuutissa. Tästä merkintätavasta käytetään toisinaan ilmaisua BPM, joka on epäselkeä termi, koska se voi viitata myös tahteihin minuutissa (bars per minute).[1]

Joitakin tempomerkintöjä hitaimmasta nopeimpaan summittaisessa järjestyksessä:

Italiaksi    Suomeksi

Largo    leveästi
Lento    hitaasti
Grave    raskaasti
Adagio    hitaasti
Andante    käyden
Andantino    kepeästi käyden
Moderato    kohtalaisesti
Allegro    nopeasti
Allegro vivace eloisan nopeasti
Presto    kiireisesti
Prestissimo    erittäin kiireisesti

Sanalliset tempomerkinnät ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Haluttaessa ilmaista tempo täsmällisesti voidaan ilmoittaa iskujen määrä minuutissa (niin sanottu MM- eli Mälzelin metronominotaatio) tai määrättyjen (yleensä neljäsosa) nuottien määrä minuutissa. Joillakin 1900-luvun säveltäjillä, kuten Béla Bartókilla, on myös ollut tapana ilmoittaa kappaleen kokonaiskesto, joka auttaa arvioimaan oikeaa tempoa.

Tempon muutoksille on omat niin ikään italialaisperäiset ilmaisunsa. Näistä tyypillisimmät ovat accelerando (kiihdyttäen) ja ritardando (hidastaen). Halutun tempomuutoksen määrää voidaan vielä tarkentaa etuliitteillä molto (paljon) tai poco (vähän).

Temposanoja voi muuntaa diminutiivimuodoilla (adagietto "vähän hitaasti") tai superlatiiveilla (prestissimo "erittäin nopeasti") tai ilmaisulla ma non troppo ("muttei liikaa").
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo

[PekkaV]

   Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnalliset talviveisuut ovat Kainuun Opistolla Paltamon Mieslahdessa 15.-16.3.2014.  http://www.h-y.fi/1498-talviveisuut-2014

Lauantain ohjelmassa on mm.:

...

klo 14.00 ”Saan uudesta virrestä iloita” (Sv 278:7) Mistä Siionin virsien uudistamisessa on kyse Jukka Hautala

klo 15.00 Kahvi

klo 16.00 ”Väinö Malmivaaran rukousvirsiä” -konsertti; Kajaanin Mieslaulajat (joht. Harri Komulainen) ja Esa Ruuttunen veisaavat sekä yhdessä että vuoroin

klo 17.00 Ruokailu

klo 18.30 Seurat

klo 19.30 ”Enkelinpiirtäjiä, iltalauluja kaikenikäisille”- levyn julkistamiskonsertti, Jaakko Löytty/Mika Nuorva

...

[Pena]

Olen valinnut motokseni tempomerkinnän moderato ma non troppo eli ei liian kohtuullisesti.

[vn]

Hieno avaus Pekalla, yritän jemmata sen itselleni jonnekin