Siinäpä onkin arpomista, perhemessu vai tuomasmessu.
Jälkimmäisessä on isolla soitettua musiikkia, kävellä hymppästään edestakaisin ja meno meikäläiselle turhan levotonta, kun ajatellaan, että ollaan messussa. Entäpä perhemessu, pahimmillaan vaikeaa olla pokkana penkissä: Aikuiset miehet ja naiset sirkustelevat rätti päässä ja yrittävät saada lapsia kiinnostumaan aiheesta, saarna on yksinkertaistettu Lasten Raamatun tasolle, joten anti koko toimituksesta jää aikuiselle melkoisen heppoiseksi.
Äh, ei kumpikaan, mieluummin vaikka se Jampen mainitsema tylsä pappi ihan tavallisessa jumalanpalveluksessa.
Lapsille oma sirkusosasto kirkon yhteyteen vai lapset tavallisesti kirkon penkissä niin kauan kuin jaksavat kohtuudella olla ja tarvittaessa kesken jumalanpalveluksen ulos.
