Onko Siioninvirsiä vesitetty/perussanomaa muutettu?

[vaivainen mato]

Olin sunnuntaina kotiseuroissa. Talon emäntä arveli, että Siioninvirsiä on vesitetty. Miten on? Kertokaa esimerkein.

[Salis]

Olin sunnuntaina kotiseuroissa. Talon emäntä arveli, että Siioninvirsiä on vesitetty. Miten on? Kertokaa esimerkein.

Luin virret äskettäin läpi. Siinä menikin monta tuntia. Virsiä ei ole vesitetty. Tuntuu kohdittain, että joidenkin virsien kieli on kankea ja niissä on tahatonta komiikkaa. Virsiä tuli yli 60 lisää joskus 1990-luvun lopulla, jos oikein muistan. Ja uusien virsien joukossa on paljon Löytyn pojan virsiä, jotka mielestäni ovat parhaimmasta päästä.

[PekkaV]

Ei ole vesitetty, on terästetty kokkeljpiimällä. Esimerkiksi... esim... kaikki.

[tosikkoko]

Olin sunnuntaina kotiseuroissa. Talon emäntä arveli, että Siioninvirsiä on vesitetty. Miten on?

Kertoiko ko emäntä esimerkkejä vai heitti vain ilmaan moisen väitteen?

[mt]

Kyllähän kritiikkiä nykyisestä 70-luvun versiosta silloin tällöin kuulee. Usein mainittu esimerkki on nro 108, joka Haavion uudistamassa muodossa alkaa

1. On vaatimattomuus
sanoa helppo suulla,
vaan työläs vaatimattomaksi tulla on.

Edellisessä laitoksessa vaatimattomuuden tilalla oli yksinkertaisuus. Varsin monet - minäkin - ovat sitä mieltä, että muutos vesittää virren teologista sanomaa. Onhan uskon yksinkertaisuus mm. parin uudehkon kirjan (Sihvonen, Eskola) nimessä. Virren yksinkertaisuus-sanan on katsottu viittaavan myös Solus Christus - yksin Kristus -lauselmaan.

Tiedossani ei ole asiasta tehtyä tutkielmaa. Muistanko väärin, vai onko foorumilla joskus pohdittu asiaa esimerkein? Olen tehnyt satunnaisia, hyvin pikaisia mutu-vertailuja joidenkin virsien kehityshistoriasta alkaen Laguksen Sionin Wirsistä Malmivaaran ja Haavion versioiden kautta uusimpaan kirkkovirsikirjaamme. Valitettavasti alkukielisiä versioita ei ole ollut käytössäni.

Yleiskuva on, että virret ovat muuttuneet paljon! Säkeistöjä on karsittu, virsiä on yhdistelty ja pilkottu, sanontaa on nykyaikaistettu jne. Osa muutoksista on mielestäni perusteltuja parannuksia, joissakin kohdissa olisin mielelläni säilyttänyt Malmivaaran version sävyn. Joka tapauksessa vertailu on mielenkiintoista, ja uskonpa, että Siionin virsien seuraavassa uudistuksessa tarkastellaan arvostavasti myös vanhoja käännöksiä.

Virsien vertailu on mielenkiintoista ja "ylösrakentavaa". Malmivaaran laitosta näkyy silloin tällöin antikvaarisissa kirjakaupoissa. Suosittelen. Esimakua saa vertaamalla uusimmassa virsikirjassa olevia versioita nykyiseen Siioniin.

Mielestäni Herättäjä-Yhdystys voisi kunnioittaa isien työtä ja julkaista Malmivaaran version - miksei Laguksenkin - verkossa. Jos tällainen kökkä pannaan pystyyn, olen mukana.

Mt

[Salis]

Mielestäni Herättäjä-Yhdystys voisi kunnioittaa isien työtä ja julkaista Malmivaaran version - miksei Laguksenkin - verkossa. Jos tällainen kökkä pannaan pystyyn, olen mukana.Mt

Mielestäni isien työtä arvostetaan parhaiten uudistamalla virsien sanomaa ja sisältöä sellaiseksi, että nykyihminenkin sen ymmärtää. Kirkollinen kieli oli vielä 1980-luvulla aikaansa vuosikymmeniä ellei vuosisataa jäljessä. Näin on virsienkin laita. Sekä Raamatun että virsien kieltä pitää muokata. Oma mielipiteeni on, että Siionin virsien uusin osa on parasta koko kirjasessa.

[Liisa]

Mielestäni Herättäjä-Yhdystys voisi kunnioittaa isien työtä ja julkaista Malmivaaran version - miksei Laguksenkin - verkossa. Jos tällainen kökkä pannaan pystyyn, olen mukana.

On ollut kaavailuja. Nyt taitaa olla pysähdystilassa.

[mt]

Mielestäni Herättäjä-Yhdystys voisi kunnioittaa isien työtä ja julkaista Malmivaaran version - miksei Laguksenkin - verkossa. Jos tällainen kökkä pannaan pystyyn, olen mukana.Mt

Mielestäni isien työtä arvostetaan parhaiten uudistamalla virsien sanomaa ja sisältöä sellaiseksi, että nykyihminenkin sen ymmärtää. Kirkollinen kieli oli vielä 1980-luvulla aikaansa vuosikymmeniä ellei vuosisataa jäljessä. Näin on virsienkin laita. Sekä Raamatun että virsien kieltä pitää muokata. Oma mielipiteeni on, että Siionin virsien uusin osa on parasta koko kirjasessa.

En tarkoittanutkaan palaamista vanhaan, vaan julkaisua historiallisena dokumenttina. Tosin olen myös sitä mieltä, että uudempi ei aina ole parempi. Mutta tällaiset mielipiteet liittyvät tiettyihin tekstikohtiin ja niille on usein mahdollista löytää runousopilinen perustelu, esim. se, että konkreettinen runokuva on korvattu käsitteellisellä ilmaisulla.

Mutta jos joku saa sielullensa virvoitusta veisaamalla Malmivaaraa, niin en osaa sitä kovin pahana pitää. Mielipiteeni on tosin puolueellinen. Gogolin Kuolleita sielujakin luen vain 1882 ensi kerran julkaistuna Samuli S:n suomennoksena...

Mt

[llwyd]

Lukeudun haaviolaiseen leiriin... Jotkut vanhan Siionin sävelkuluista lisä-niekkuineen ovat kyllä kauniita. Tunnustan etten puolestani juuri arvosta noitten lisävirsien uusia sävelmiä. Sen sijaan jos niitä veisaa noilla kansantoisinnoilla niin kovasti saavat lisävoimaa. Mutta "vesitetty" on suurin piirtein viimeinen luonnehdinta, mitä tuosta pienestä suuresta kirjasta käyttäisi. Hämmästyttävä kokoelma se on, huikaiseva.

[Salis]

Lukeudun haaviolaiseen leiriin... Jotkut vanhan Siionin sävelkuluista lisä-niekkuineen ovat kyllä kauniita. Tunnustan etten puolestani juuri arvosta noitten lisävirsien uusia sävelmiä. Sen sijaan jos niitä veisaa noilla kansantoisinnoilla niin kovasti saavat lisävoimaa. Mutta "vesitetty" on suurin piirtein viimeinen luonnehdinta, mitä tuosta pienestä suuresta kirjasta käyttäisi. Hämmästyttävä kokoelma se on, huikaiseva.

Komppaan. Ei tarvitse edes laulaa tai niekua. Virsiä lukemalla tulee jo nöyräksi.

[vaivainen mato]

Minulta kysyttiin: Oliko talon emännällä esimerkkiä?
Erään puheen jälkeen talon emäntä pyysi virttä jossa sanotaan vanhan siionin mukaan...... Kukaan läsnäolijoista ei muistanut sanoja.
Eräs henkilö tapaili ja sai nuotista kiinni. Sävel oli C.M. Lillehöökin jouluvirrestä: Nyt kokoon... eli n:o 9.
Tästä päästiin eteenpäi ottamalla sama nuottinen virsi 26.

Veisattiin tämä virsi, mutta tästä virrestä ei emännän mukaan löytynyt sitä haluamaansa sanontaa. Arveli, että, virsiä on vesitetty. Joidenkin läsnäolijoiden mukaan sanoista on 'terä poissa'

Katselin kotona tuota virttä. Se on Laguksen siionin n:0 7. Sinä on 27 säkeistöä.
Edellisen siionin numero on myös 7, siinä on 12 säkeistöä.
Uuteen siioniin on säkeistöjä yhdistetty, kaksi yhteen, yksi jätetty pois.
Uudessa sanonta on toisenlainen kuin vanhoissa siioneissa, johtunee uudesta suomennoksesta tms. Vesittymisestä ei voi sanoa, kun ei tunne alkuperäistä sanontaa.
 Tämä uusi siioni on tarkoitettu tälle sukupolvelle. Se toimii hyvänä Taivastien viittana.

[juhani]

en komppaa yhden asian vuoksi... Haaviolaiset on pitkältä päälle ei uskonnonfilosofisia vaan psykologisia. Psykologia on minulle ei missään määrin tarpeellista. Mutta kun tuolta työnnetään menneisyydestä yksinkertaista teologiaa ja yleensäkin lisävihkoa niin minulla rupeaa tanssijalka vipattamaan. :wink: