Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Hanna - 27.02.07 - klo:17:07

Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Hanna - 27.02.07 - klo:17:07
Vasta nyt aikuisena olen oikeastaan tajunnut Isa meidan-rukouksen sanoman. Se valtava armo mika siita kumpuaa! Kyllahan sita aina papin perassa jumalanpalveluksissa sopotetaan, mutta pysahdytaanko miettimaan? Se universaali sanoma ja kautta aikojen sopivat sanat.

Mita Isa meidan-rukous on sinulle antanut ja koetko sen laheiseksi? Pystytko rukoilemaan sen aina ajatuksella ja mita mietteita se herattaa? Vai koetko sen vieraaksi itsellesi? Sana on vapaa, kaikille ajatuksille...
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 27.02.07 - klo:17:13
Minua puhuttelee enemmän muoto: anna meille anteeksi meidän velkamme. Syntini on useammin tekemättä tai antamatta jättämistä kuin aktiivista toista vastaan rikkomista.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: vaivainen mato - 27.02.07 - klo:17:22
Vaikein kohta Isä-meidän Rukouksessa on: 'Tapahtukoon sinun tahtosi...'
Sitä saa opetella uudelleen ja uudelleen. Kaikki on Isän kädessä ja Hän toimii tahtonsa mukaan.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Johannes - 27.02.07 - klo:17:30
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Syntini on useammin tekemättä tai antamatta jättämistä kuin aktiivista toista vastaan rikkomista.


Noin se tahtoo olla minullakin. Toki tulee joskus töksäyteltyä kaikenlaista, mutta suurin osa on sitä, että "ei kuulu minulle", "en kehtaa" tms. Ja sitten ajatustasolla on tullut tehtyä vaikka mitä...olen ajatuksissani tappanut ihmisiä ja aiheuttanut kaikenlaista muutakin kiusaa, ollut vahingoniloinen ym. ym.

Parannukseen olisi siis todellakin aihetta, mutta tuo luonto on niin heikko, että vaikeaa tekee, lähestulkoon mahdotonta.

Vaikea kohta on minulle Isä meidän rukouksessa se "niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme". Vaikea siksi, että sen vain lukee, mutta samaan aikaan tietää, että minusta ei ole siihen. Tiedän hautovani mielessä asioita, jotka saisivat jäädä unohdukseen ja muutenkin minun ei ole helppo antaa anteeksi, jos on "isosta" asiasta kyse.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: kirsus - 27.02.07 - klo:17:43
Kyllähän se kirkossa helposti menee sellaiseksi rutiininomaiseksi ulkoluvuksi. Mutta kotona taas siinä on kyllä ajatus mukana - varsinkin, kun "Isä meidän" - rukoukseen tulee turvauduttua niissä tilanteissa, kun omat sanat eivät enää riitä...
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: PekkaV - 27.02.07 - klo:17:56
'Tapahtukoon Sinun Tahtosi' ohella haluan nostaa esiin toisen, mikä on myös siirtynyt muuhunkin rukoiluuni, nimittäin "päästä minut pahasta", so. ahdistuksesta, pelosta, riippuvuuksista, välinpitämättömyydestä...
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: mies valaan vatsasta - 27.02.07 - klo:18:44
Päästä minut pahasta on ehkä koskettavimpia kohtia tuossa rukouksessa, ja se nostaa aina mieleeni paljon asioita.

USeammin kuitenkin olen miettinyt tuota "niin kuin "niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme" kohtaa. Itse sen kyllä luen aina muodossa: "niin kuin minäkin anteeksi annan niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet".

Tuo jälkimmäinen tuo usein mieleen, että onko kukaan todella rikkonut minua vastaan? Tulee kullä mieleen moniakin kertoja kun on itse rikkonut jotain toista kohtaan, mutta ikinä en muista, että joku olisi minua vastaan rikkonut, tai että joku olisi minulle millään tavoin veloissa. Enkä siis tarkoita rahallista velkaa. Onko se ettei muista muitten velkoja, eikä lähde niitä perimään sama kuin niiden anteeksi antaminen? Useasti olen miettinyt, että kuinkahan moni kuvittelee olevansa minulle "velassa", ja sen miettimiseen uhraa aikaa. Toivottavasti ei kukaan.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 28.02.07 - klo:09:51
Martti Rautanen ja kumppanit tekivät yli sata vuotta sitten viisaasti, kun käänsivät Ambomaalla jokapäiväisen leivän puuroksi, kun eihän siellä silloin leipää syöty.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: vaivainen mato - 28.02.07 - klo:14:47
Eräs vanha ystäväni sanoi: Isä meidän rukousta on vaikea lukea. Siinä lukiessa ennättää käydä monta kertaa tunkiolla. Tottavie, pitää paikkansa.

N.K. Malmivaaran Isä meidän rukouksen selityksessä sanotaan 'jokapäiväisen' leivän tarkoittavan huomispäivän leipää.
Se  on sikäläinen ( oliko se seemiläinen?) ajattelutapa.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 28.02.07 - klo:17:41
Isä meidän on tullut lähelle minua muillakin kielillä kuin suomeksi. Lapsuudessani Ambomaalla sitä kuuli ehkä useammin ndongaksi: Tate yetu ngu u li megulu. Eräässä lapsuuteni merkittävimmässä hetkessä nunna luki sen saksaksi: Vater unser der du bist im Himmel. Mahalia Jacksonin laulama Our Father which art in heaven teki koulupojalle todeksi luvatun maan kuten Jaakko Löytty asian sanoo. Latinan Pater noster qui es in coelis on jäänyt etäisemmäksi, vaikka olen kieltä koulussa päntännytkin. Lähinnä tulee mieleen, että isä Camillo määräsi toveri Pepponelle rutkasti paternostereita katumusharjoitukseksi silloin harvoin, kun sai hänet rippituoliinsa. On siitä rukouksesta moneksi!
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Timo - 02.03.07 - klo:19:35
Pari vuotta sitten julkaistiin Olli Hallikaisen väitöskirja Isä Meidän -rukouksesta. Sen mukaan alkuperäinen muoto on ollut velkojen anteeksisaaminen.

Jeesus-liikkeen ensimmäiset jäsenet olivat todella köyhiä ihmisiä joille veronmaksusta johtuva velkavankeus oli jokapäiväinen huolenaihe.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Johannes - 03.03.07 - klo:09:36
Käsittääkseni katolisissa kirkoissa käytetään edelleen tuota velka-muotoa. Samoin luterilaisessa monet vanhemmat ihmiset käyttävät sitä edelleen. Tosin nyt on uudistetu versio ollut jo niin pitkään yhteisessä käytössä, että se pikku hiljaa vie sijaa vanhemmalta muodolta. Itse opin sen velka-muodon ekana joskus alla kouluikäisenä, kun vanhemmat opettivat ja rippikoulussa opettelin sen uudemman muodon.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Jouni75 - 28.03.07 - klo:05:20
Itse koen, tapahtukoon Sinun tahtosi, jotenkin huojentavana.
Ei tarvitse itse, keskeneräisenä ja pienenä ihmisenä käydä ratkomaan
kaikkea sitä mitä kaikkea tulisi tapahtua, sillä Jumala on kaikkivaltias
ja Hänen ymmärryksensä rajaton.
Herran haltuun...
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 28.03.07 - klo:09:25
Lainaus käyttäjältä: "Jouni75"
Itse koen, tapahtukoon Sinun tahtosi, jotenkin huojentavana.
Ei tarvitse itse, keskeneräisenä ja pienenä ihmisenä käydä ratkomaan
kaikkea sitä mitä kaikkea tulisi tapahtua, sillä Jumala on kaikkivaltias
ja Hänen ymmärryksensä rajaton.
Herran haltuun...


Ilokseni olet ymmärtänyt sen aivan oikein. Olen ollut huolissani kun niin monissa ryhmissä yritetään saada jonkun muun tahtoa Jumalan tahdoksi. Se ei ole, kuten tästä rukouksestä käy hyvin esille mitenkään mieluista Kristukselle. Siis tapahtukoon Jumalan tahto eikä minun ja pitäköön Jumala huolen, että osaisian erottaa ne toisistaan.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: uskova - 29.03.07 - klo:09:01
Mahtavaa! Isä meidän - rukous on niin valtavan suuri ja voimallinen rukous, johon varmasti tulee vastaus mutta ei meille itsellemme aina niin mieluisa. On hyvä rukoilla tosiaan sydämestään eikä toisten mukana kaavan takia.

Minulle koko rukous on yhtä juhlaa:

"Isä meidän, joka olet taivaissa" - Hän on MEIDÄN Isämme! Joka on taivaissa!

"pyhitetty olkoon sinun nimesi" - Hänen nimeään on suunnattoman hienoa ylistää, tässä pyhittäminen tarkoittaa muista asioista erottamista ja muiden asioiden yläpuolelle kohottamista.

"tulkoon sinun valtakuntasi" - Jumalan valtakunta on sisällisesti meissä, Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla. On kuin rukoiltaisi meidän sisimpämme muuttumista tuossa, sisimpämme muuttumista Jeesuksen vanhurskauden ja pyhyyden mukaiseksi, puhtaaksi.

"tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa" - tämä on jotain, jota kaikki eivät rukoilisi jos ymmärtäisivät, että Jumalan tahto heidän kohdallaan on vapautuminen syntielämästä, vanhurskautus, pyhitys ja puhdistus.

"Anna meille tänäpäivänä jokapäiväinen leipämme" - ihminen ei elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Tämä ei ole pelkän ruoan pyytämistä vatsaa varten vaan hengen ravinnon pyytämistä, Jumalan sanaa vaikkapa raamatusta tai suorana ilmestyksenä tai profetiana.

"Anna meille meidän syntimme/velkamme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet" - anteeksianto sana kreikankielessä tarkoittaa muutamaa asiaa suomen kielellä: anteeksianto, sovitus, vapautus, vapaus. Nämä kaikki kulkevat rinnakkain, ei ole yhtä ilman toista. Myöskin tässä rukouksessa tunnustetaan anteeksiannon 'ehto': on annettava anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet itseä vastaan, jotta Jumala antaisi meille anteeksi. Raamattu ilmoittaa tämän eikä anteeksianto ole todella asian unohtamista vaan myös sovittamista, vapautusta. Luetaan Jeesuksen sovitustyö muidenkin osaksi, vapauttakaamme heidät syyllisyydestä meitä kohtaan.

"Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta" - Jumalan tahto on viedä meidät pois kiusauksista ja antaa meidän voittaa ne, päästää meidät pahasta, siksi tässä rukoillaan sitä.

"Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti! Amen!" - Tunnustetaan Jumalan valtasuuruutta! :) Amen, olkoon niin, totisesti.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 29.03.07 - klo:11:33
Tuostapa tuli mieleeni, että asevelvollisena kirjoitin jonkinlaiset selitykset Herran rukouksen kohtiin silloiseen asemaani ja mielialaani liittyen. Löytyisiköhän se neljännesvuosisadan takainen päiväkirja jostain? Etsitään.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 29.03.07 - klo:16:22
Löytyihän se!

Rukous (Matteuksen evankeliumi nykysuomeksi) varustettu lisäyksillä 6.1.1975 Santahaminassa

Isä, joka olet taivaassa!
- Sinua voi alokaskin puhutella ottamatta asentoa ja kajauttamatta: "Herra Jumala!" Kitos siitä!

Suo, että nimesi pidetään pyhänä.
- Niin paljon pahaa tehdään sinun nimissäsi. Varjele meitä käyttämästä sinun nimeäsi väärin.

Anna valtakuntasi tulla.
- Me asevelvolliset suojelemme tätä Suomeksi kutsuttua maallista valtakuntaa. Auta meitä näkemään, milloin se on esteenä sinun valtakuntasi tiellä. Sinun edessäsihän ei ole suomalaisia eikä ruotsalaisia eikä venäläisiä, vaan syntisiä ihmisiä, jotka ovat kaikki sinun lapsinasi yhtä perhettä.

Anna tahtosi toteutua maan päällä, niin kuin se toteutuu taivaassa.
- Sotilaallinen kuri vaatii meiltä esimiehen käskyn järkkymätöntä noudattamista. Ole sinä meidän lähin suoranainen esimiehemme samalla kun edustat kaikkea valtaa taivaassa ja maan päällä. Opeta meidät kuuliaisiksi sinun tahdollesi.

Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme.
- Auta meitä muistamaan niitä, jotka eivät pääse joka päivä ruokalaan eivätkä edes pakki kädessä kenttäkeittiölle.

Anna meille anteeksi syntimme, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan.
- Sotaväen rikoslaki on tyly kirja. Kiitos, että sinun rajaton oikeamielisyytesi ja armosi on monin verroin sitä voimakkaampi. Anna meillekin osa anteeksi antamisen lahjasta, jotta voisimme olla rakkautesi välikappaleina.

Älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät Pahan vallasta!
- Koulutettua, kurinalaista joukkoa on liian helppo käyttää Pahan töihin. Auta meitä siitä!
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: osmo - 29.03.07 - klo:20:55
Olipa hieno, hyvä että löysit!
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 29.03.07 - klo:21:14
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Löytyihän se!

Rukous (Matteuksen evankeliumi nykysuomeksi) varustettu lisäyksillä 6.1.1975 Santahaminassa

Isä, joka olet taivaassa!
- Sinua voi alokaskin puhutella ottamatta asentoa ja kajauttamatta: "Herra Jumala!" Kitos siitä!

Suo, että nimesi pidetään pyhänä.
- Niin paljon pahaa tehdään sinun nimissäsi. Varjele meitä käyttämästä sinun nimeäsi väärin.

Anna valtakuntasi tulla.
- Me asevelvolliset suojelemme tätä Suomeksi kutsuttua maallista valtakuntaa. Auta meitä näkemään, milloin se on esteenä sinun valtakuntasi tiellä. Sinun edessäsihän ei ole suomalaisia eikä ruotsalaisia eikä venäläisiä, vaan syntisiä ihmisiä, jotka ovat kaikki sinun lapsinasi yhtä perhettä.

Anna tahtosi toteutua maan päällä, niin kuin se toteutuu taivaassa.
- Sotilaallinen kuri vaatii meiltä esimiehen käskyn järkkymätöntä noudattamista. Ole sinä meidän lähin suoranainen esimiehemme samalla kun edustat kaikkea valtaa taivaassa ja maan päällä. Opeta meidät kuuliaisiksi sinun tahdollesi.

Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme.
- Auta meitä muistamaan niitä, jotka eivät pääse joka päivä ruokalaan eivätkä edes pakki kädessä kenttäkeittiölle.

Anna meille anteeksi syntimme, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan.
- Sotaväen rikoslaki on tyly kirja. Kiitos, että sinun rajaton oikeamielisyytesi ja armosi on monin verroin sitä voimakkaampi. Anna meillekin osa anteeksi antamisen lahjasta, jotta voisimme olla rakkautesi välikappaleina.

Älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät Pahan vallasta!
- Koulutettua, kurinalaista joukkoa on liian helppo käyttää Pahan töihin. Auta meitä siitä!


Upea juttu, jossa on miettimistä meille kaikille. Vanha kysymys kuuluu. Onko oikein rukoilla voittoa?

Nykyään on kaikkie rukouselämän kehittämiskursseseista alkaen ja valitettavasti pidän niitä raamatun vastaisina.
Otsikko: Isä meidän.....
Kirjoitti: dnasukil - 08.04.07 - klo:08:28
"Anna anteeksi velkammme" - pyyntö herättää ajatuksia sisällöstä.
 Emeritus professori Antti Eskola määrittelee asian; "velka on velka , joka on maksettava, synti on sovitettava. " Hänen mukaansa vain Armon avulla
pääsee vapauteen.
  Lisäksi Lutherin määritelmä jokapäiväisestä leivästä käsittää kaiken mitä elämässä tarvitsemme, leivän lisäksi puolisot, lapset,hyvät ja uskolliset ystävät, naapurit, vaatteet, ym.ym...ja voisiko vielä aikaamme soveltaen liittää nämä erimerkkiset kulkuneuvotkin ?
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Hanna - 08.04.07 - klo:13:33
Ehka eksyn aiheesta, mutta taalla on kirkossa oikeastaan aika kiva tyyli. Taalla on sellaiset penkit joissa on sellainen kaide siina edessa niinkuin Suomessa ehtoollisella johon voi polvistua. Siispa siihen aina valilla polvistutaan kaikki messun kuluessa. Jotenkin sita tuntuu korttilaiseen mielenlaatuun tuo polvistuminen messussa sopivan, jopa paremmin kuin istuminen ja seisominen Herran eessa niinkuin ortodoksisuudessa ja luterilaisuudessa.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: mies valaan vatsasta - 08.04.07 - klo:19:23
Offtopicina mutta eikös se Paavo potkinut niitä polvistuneita rukoilevaisia persuuksille?

Ei syytä  loukkaantua, tuli vain tuosta mieleen. Poslvistuminenhan on nöyristymisen merkki ja nöyryyttä Jumalalle pitääkin osoittaa.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 08.04.07 - klo:22:22
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Offtopicina mutta eikös se Paavo potkinut niitä polvistuneita rukoilevaisia persuuksille?

Ei syytä  loukkaantua, tuli vain tuosta mieleen. Poslvistuminenhan on nöyristymisen merkki ja nöyryyttä Jumalalle pitääkin osoittaa.


Olet muuten oikeassa, mutta tuskin rukoilevaisia potki vaan polvillaan rukoilevia. Toisekseen rajansa kaikella eli voi olla aihettakin potkia jos kovin paljon ja nälkyvästi povillaan rukoilee. Silloin polvistuminen kääntyy nöyrtymisestä näytön paikaksi ja ylpeydeksi. Paavo ilmeisesti hallitsi tilanteen, me emme sitä tarkkaan tiedä, siksi on vaikea kommentoida.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 08.04.07 - klo:22:26
Lainaus käyttäjältä: "Hanna"
Ehka eksyn aiheesta, mutta taalla on kirkossa oikeastaan aika kiva tyyli. Taalla on sellaiset penkit joissa on sellainen kaide siina edessa niinkuin Suomessa ehtoollisella johon voi polvistua. Siispa siihen aina valilla polvistutaan kaikki messun kuluessa. Jotenkin sita tuntuu korttilaiseen mielenlaatuun tuo polvistuminen messussa sopivan, jopa paremmin kuin istuminen ja seisominen Herran eessa niinkuin ortodoksisuudessa ja luterilaisuudessa.


Olet oikeassa. Nilsiän vanhoilla körteillä oli tapana painaa pää kirjalautaan ja kerran Helsingin Kallion kirkossa muudan pastori käski päinaa pään kirjalautaan ja ottaa vastaan siunaus.  Minua aina häiritsee kun nykyisin seistään siunausta vastaanotettaessa, kun oikeastaan pitäisi olla polvillaan nöyränä.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Hanna - 08.04.07 - klo:22:33
No kyllahan herattajajuhlissakin aina se viimeinen rukous rukoillaan polvillaan ja se on kylla aina ollut musta vaikuttavimpia osia juhlista. Niin ja siis en tosiaan loukkaantunut (enka ees tiennyt tallaisesta asiasta), mutta mainitsimpa noin kuriositeettina tuntemuksiani. Niin ja luterilainen tapa polvistua ehtoolliselle on kylla mieluisempi kuin jos se haettais vaan kaytavalta niinkuin katolisuudessa tai ortodoksisuudessa, mutta eihan ma voi ees taalla siihen osallistua...
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 08.04.07 - klo:22:44
Lainaus käyttäjältä: "Hanna"
No kyllahan herattajajuhlissakin aina se viimeinen rukous rukoillaan polvillaan ja se on kylla aina ollut musta vaikuttavimpia osia juhlista. Niin ja siis en tosiaan loukkaantunut (enka ees tiennyt tallaisesta asiasta), mutta mainitsimpa noin kuriositeettina tuntemuksiani. Niin ja luterilainen tapa polvistua ehtoolliselle on kylla mieluisempi kuin jos se haettais vaan kaytavalta niinkuin katolisuudessa tai ortodoksisuudessa, mutta eihan ma voi ees taalla siihen osallistua...


Myös presbyteerit (Skotlannin kirkko) jakavat sen käytävällä ja kun kaikki oavat saaneet se nautitaan yhtä aikaa. Anglikaanien ehtoolliseen voit osallistua. Henkilökohtaisesti en ole piitannut voinko osallistua jos olen paikalla ja se minulle tarjoillaan otan sen. En koe rikkovani siinä mitään pyhää.
Otsikko: Lapset toivat "lisäpuhtia! Isä meidän rukoiluuni
Kirjoitti: EkiElmeri - 12.06.07 - klo:09:24
Haluaisin vain jakaa tämän kokemuksen, koska se oli minulle aika merkittävä. Lapseni ovat nyt kolme ja kaksi-vuotiaita ja heidän kanssa rukoillessani Isä meidän on saanut minussa ihan uuden syvyyden. Ei mene toistamiseksi, kuten joskus harvoin kirkossa käydessäni, vaan tuntuu, että rukous lasteni puolesta tulee oikeasti sydämestäni. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Otsikko: Re: Lapset toivat "lisäpuhtia! Isä meidän rukoiluuni
Kirjoitti: eeva-kaisa - 12.06.07 - klo:11:33
Lainaus käyttäjältä: "EkiElmeri"
Haluaisin vain jakaa tämän kokemuksen, koska se oli minulle aika merkittävä. Lapseni ovat nyt kolme ja kaksi-vuotiaita ja heidän kanssa rukoillessani Isä meidän on saanut minussa ihan uuden syvyyden. Ei mene toistamiseksi, kuten joskus harvoin kirkossa käydessäni, vaan tuntuu, että rukous lasteni puolesta tulee oikeasti sydämestäni. Onko muilla vastaavia kokemuksia?


Mulla on harmikseni päinvastainen kokemus, joka on tullut työn myötä. Ennen tuli käytyä kirkossa harvakseltaan, jolloin oli helpompi keskittyä sisältöihin ja oli korvat auki teksteille ihan toisella tavalla. Nyt, kun samana viikonloppuna saattaa olla monta kastetta, jumalanpalvelus ja vihkiminen/hautaansiunaaminen, saatan johtaa tuotakin rukousta seitsemän kertaa muutaman päivän sisällä. Vähän ulkoluvulta tuntuu usein. Samoin uskontunnustus ja Herran siunaus. Ystävä lohdutti, että "Etpä sinä siellä olekaan omaa hengenelämääsi hoitamassa vaan niiden ihmisten, joita palvelet. Se voi olla niille kuule vuoden ainoa Isä meidän -rukous." Se kommentti tuuletti oloani.
Otsikko: Takse poiiiiistu.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 18.08.07 - klo:13:37
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Löytyihän se!

Rukous (Matteuksen evankeliumi nykysuomeksi) varustettu lisäyksillä 6.1.1975 Santahaminassa

Isä, joka olet taivaassa!
- Sinua voi alokaskin puhutella ottamatta asentoa ja kajauttamatta: "Herra Jumala!" Kitos siitä!

Suo, että nimesi pidetään pyhänä.
- Niin paljon pahaa tehdään sinun nimissäsi. Varjele meitä käyttämästä sinun nimeäsi väärin.

Anna valtakuntasi tulla.
- Me asevelvolliset suojelemme tätä Suomeksi kutsuttua maallista valtakuntaa. Auta meitä näkemään, milloin se on esteenä sinun valtakuntasi tiellä. Sinun edessäsihän ei ole suomalaisia eikä ruotsalaisia eikä venäläisiä, vaan syntisiä ihmisiä, jotka ovat kaikki sinun lapsinasi yhtä perhettä.

Anna tahtosi toteutua maan päällä, niin kuin se toteutuu taivaassa.
- Sotilaallinen kuri vaatii meiltä esimiehen käskyn järkkymätöntä noudattamista. Ole sinä meidän lähin suoranainen esimiehemme samalla kun edustat kaikkea valtaa taivaassa ja maan päällä. Opeta meidät kuuliaisiksi sinun tahdollesi.

Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme.
- Auta meitä muistamaan niitä, jotka eivät pääse joka päivä ruokalaan eivätkä edes pakki kädessä kenttäkeittiölle.

Anna meille anteeksi syntimme, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan.
- Sotaväen rikoslaki on tyly kirja. Kiitos, että sinun rajaton oikeamielisyytesi ja armosi on monin verroin sitä voimakkaampi. Anna meillekin osa anteeksi antamisen lahjasta, jotta voisimme olla rakkautesi välikappaleina.

Älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät Pahan vallasta!
- Koulutettua, kurinalaista joukkoa on liian helppo käyttää Pahan töihin. Auta meitä siitä!


Aika hauska. Kivoja pointeeja, varsinkin toi viimeinen. Se pätee kyllä muihinkin kuin sotilaisiin ihan työläisiinkin ja koululaisiin.varsinkin heihin, Koulukirjoissakin on niin paljon ei kristillistä ja antikristillistä.


Siis tämä pointti:

Älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät Pahan vallasta!
- Koulutettua, kurinalaista joukkoa on liian helppo käyttää Pahan töihin. Auta meitä siitä
_______________________----
Muistaako kukaan sitä rukousta, kun joku rukoili tuntemattomassasotilaassa, siinä fimissä?
Se oli kanssa hauska, siinä oli että tykkimiehistä ei niin väliä kun pyydettiin siunausta vai oliko se hevosmiehille.
Otsikko: Lyhyt Isä meidän rukous
Kirjoitti: Salis - 18.08.07 - klo:13:50
Oma Isä Meidän iltarukoukseni on lyhyempi:

Isä meidän,
anna meille jokapäiväinen leipämme
anna syntini anteeksi
älä saata meitä kiusaukseen
päästä meidät pahasta
Jeesuksen Kristuksen nimeen
Amen.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Pena - 20.08.07 - klo:09:54
Sotamies Honkajoen iltarukousta en muista, mutta Jänis Vemmelsäären ruokarukouksen kylläkin:

Siunaa ja varjele meitä
ja kuoppaan peitä,
ettei Paha mies meitä
paista eikä keitä.

Näin siis rukoilee pieni eläin, jolla on alituinen uhka olla itse ruokana.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: seppos - 20.08.07 - klo:16:27
Lainaus käyttäjältä: "uskova"
Mahtavaa! Isä meidän - rukous on niin valtavan suuri ja voimallinen rukous, johon varmasti tulee vastaus mutta ei meille itsellemme aina niin mieluisa. On hyvä rukoilla tosiaan sydämestään eikä toisten mukana kaavan takia.

Minulle koko rukous on yhtä juhlaa:

"Isä meidän, joka olet taivaissa" - Hän on MEIDÄN Isämme! Joka on taivaissa!

"pyhitetty olkoon sinun nimesi" - Hänen nimeään on suunnattoman hienoa ylistää, tässä pyhittäminen tarkoittaa muista asioista erottamista ja muiden asioiden yläpuolelle kohottamista.

"tulkoon sinun valtakuntasi" - Jumalan valtakunta on sisällisesti meissä, Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla. On kuin rukoiltaisi meidän sisimpämme muuttumista tuossa, sisimpämme muuttumista Jeesuksen vanhurskauden ja pyhyyden mukaiseksi, puhtaaksi.

"tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa" - tämä on jotain, jota kaikki eivät rukoilisi jos ymmärtäisivät, että Jumalan tahto heidän kohdallaan on vapautuminen syntielämästä, vanhurskautus, pyhitys ja puhdistus.

"Anna meille tänäpäivänä jokapäiväinen leipämme" - ihminen ei elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Tämä ei ole pelkän ruoan pyytämistä vatsaa varten vaan hengen ravinnon pyytämistä, Jumalan sanaa vaikkapa raamatusta tai suorana ilmestyksenä tai profetiana.

"Anna meille meidän syntimme/velkamme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet" - anteeksianto sana kreikankielessä tarkoittaa muutamaa asiaa suomen kielellä: anteeksianto, sovitus, vapautus, vapaus. Nämä kaikki kulkevat rinnakkain, ei ole yhtä ilman toista. Myöskin tässä rukouksessa tunnustetaan anteeksiannon 'ehto': on annettava anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet itseä vastaan, jotta Jumala antaisi meille anteeksi. Raamattu ilmoittaa tämän eikä anteeksianto ole todella asian unohtamista vaan myös sovittamista, vapautusta. Luetaan Jeesuksen sovitustyö muidenkin osaksi, vapauttakaamme heidät syyllisyydestä meitä kohtaan.

"Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta" - Jumalan tahto on viedä meidät pois kiusauksista ja antaa meidän voittaa ne, päästää meidät pahasta, siksi tässä rukoillaan sitä.

"Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti! Amen!" - Tunnustetaan Jumalan valtasuuruutta! :) Amen, olkoon niin, totisesti.


Olisin hiukan maltillisemman tulkinnan kannalla. Erityisen kriittisesti suhtaudun ilmestyksiin ja profetioihin, jotka molemmat ovat yleensä omatekoisia tai harhoja. Samoin varoisin raamatun sanoja, kun niitä käytetetään niin usein muita vastaan eikä Jumalan puolesta.

Monet muutkin kohdat on tulkittu aika lennokkaasti. Jumalan valtakunta ei todellakaan tarkoita maallista valtaa vaan jotain ihan muuta.
Otsikko: Isä meidän-rukous
Kirjoitti: Salis - 21.08.07 - klo:12:50
Lainaus käyttäjältä: seppos
Olisin hiukan maltillisemman tulkinnan kannalla. Erityisen kriittisesti suhtaudun ilmestyksiin ja profetioihin, jotka molemmat ovat yleensä omatekoisia tai harhoja. Samoin varoisin raamatun sanoja, kun niitä käytetetään niin usein muita vastaan eikä Jumalan puolesta.
Lainaus


Samaa mieltä ehdottomasti.
Otsikko: isä meidän.....
Kirjoitti: timoteus - 28.08.07 - klo:22:40
jos muistan oikein raamatussa rukous loppuu sanaan .....pahasta,eipä silti lisäys loppuun on iokeutettua jumalan suuruutta kuvaten.