Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: PekkaV - 22.11.21 - klo:17:28
-
https://youtu.be/XTNH2LWsHIk
https://youtu.be/wSAdRpO42wk
-
Hengellisen nimellä tarjotaan sekä oikeaa, että väärää hengellisyyttä.
Mitä se hengellisyys on ? Onko samaa kuin sielullinen ? Ehkä niillä on kuitenkin vivahde-ero. Hengellisyys liittyy uskoon. Sielullinen voi taas liittyä kokemuksiin, muistoihin tai vaikkapa taiteeseen.
Tässä on minulle paljon hengellisesti merkitsevä virsi:
https://www.youtube.com/watch?v=YjOvsUwRH74
Ei mikään niin voi virvoittaa, virsi 299
-
Hengellinen viittaa mielestäni Pyhään Henkeen. Henkinen ja henkevä taas eivät. Ne tarkoittavat inhimillistä syvällisyyttä.
-
Näin minäkin ajattelen. Paras hengellinen kokemus on Pyhän Hengen läsnäolo.
-
Näin minäkin ajattelen. Paras hengellinen kokemus on Pyhän Hengen läsnäolo.
Mitä on Pyhä Henki? Sosiaalisena kristittynä minun on pakko hyväksyä; PH. luetaan jostakin opuksesta tai tälläydytään toisten ihmisten seuraan.
-
Mitä on Pyhä Henki?
Minä olen tottunut kysymään Pyhästä Hengestä: kuka? Onhan Hän Jumalan persoona. Siitä nouseekin seuraava kysymys: mkä persoona on? Katsotaan latinan sanakirjasta:
persona ae f. naamio; - osa, tehtävä, asema, sääty, arvo; - persoonallisuus, (pää)henkilö; - p. principis korkeassa semassa oleva henkilö.
-
Minulle P H on elämän vaikeimmissa paikoissa kohdattu viisas vastaus, ihmisen -oloinen ohjaaja.
Joskus rukoilen Hengen ohjauksessa. Silloin rukous on erilainen.
Käyn myös keskustelua, ilman ääntä Herran kanssa. Saan vastauksia, joita en kuule, en voi olla varma vastaako Isä, Poika vai PH.
Tämä on suurta armoa ja rakkautta, että saa olla näin lähellä.
-
Enpäs hengellistä!
-
Hauska oivallus !
Kuinka olisi : virallista
kaupallista
runollista
-sanojen vastaukset ?
-
Runollistamista varten on oma sivunsa.
-
Sain kipeälle sielulleni tänään kehotuksen miettiä tätä Joonan kirjan lukua , luku 4
Joona meni ulos kaupungista ja jäi sen itäpuolelle. Siellä hän kyhäsi itselleen oksista katoksen, asettui sen alle suojaan ja odotteli nähdäkseen, miten kaupungille kävisi. Silloin Herra Jumala pani risiinikasvin kasvamaan Joonan yläpuolelle, varjoksi hänen päänsä päälle ja helpottamaan hänen murheellista oloaan. Ja Joona iloitsi kovin tästä risiinikasvista. Mutta seuraavana päivänä aamunkoitteessa Jumala antoi madon purra risiinikasvia, niin että se kuivettui. Auringon noustua Herra pani kuuman itätuulen puhaltamaan, ja aurinko paahtoi Joonan päähän, niin että hän oli nääntymäisillään. Silloin Joona olisi tahtonut kuolla, ja hän sanoi: »Parempi minun on kuolla kuin elää.»
Mutta Jumala kysyi Joonalta: »Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa risiinikasvin tähden?» Joona vastasi: »Kyllä on, tahtoisin kuolla.» Herra sanoi: »Sinä suret risiinikasvia, vaikka et ole nähnyt vaivaa sen vuoksi etkä ole sitä kasvattanut. Yhden yön se vain eli, yhden yön jälkeen se kuihtui pois. Enkö minä säälisi Niniveä, tuota suurta kaupunkia! Siellä on enemmän kuin satakaksikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät pysty edes tekemään eroa oikean ja vasemman käden välillä, ja lisäksi paljon eläimiä.»
Mahtaako kukaan saada tulkintaa miksi tämä minulle annettiin ?
-
Minusta ammattini peltiseppänä ja eristäjänä on hyvin hengellinen ammatti.
Välillä mystisesti työkalut häviää ja useasti uhmaan fysiikanlakeja ja ne ei päde työssäni.
Työkaverini ovat hyvin erikoisia, mutta hauskoja, varmaan joku henkinen juttu ammatinharjoittajissa?
Kädentaidot ovat ulkopuolelta tämän maailman. Rukoilut useasti, Herra anna kättentaitoa, kuten ilmestysmajanrakentajille aikoinaan annoit taidollisuuden tehdä ties mitä.
Joskus autonkorjaaminenkin on minusta henkimaailman hommia.
-
Maailma on henkistä ja hengellistä.
-
Tässä Jari Jolkkosen Itsenäisyyspäivän saarnassa on maallista ja hengellistä:
https://www.piispajarijolkkonen.fi/puheet/saarna-itsenaisyyspaivan-ekumeenisessa-jumalanpalveluksessa-6-12-2022-klo-12/
-
Paavali parhaimpien opettajien koulutuksessa olleena kertoi olevansa kuitenkin käsityöntekijä kuten minä, siis mitään yhteistä ei meissä, Hän ihan erisarjassa, mutta hän oi teltantekijä.
En tiedä harmittiko häntä tehdä niitä telttoja, kun maailma hukkuu synteihinsä ja paljon erilailla hengellistäkin hän oppineena olisi voinut tehdä?
Onneksi heränneet ovat opettaneet minulle, että suorituskristillisyys ei saa aikaan kuin pahaa.
Kaikki suoritusten ja vaatimusten alla olevat. Jeesuksen luokse Hän antaa levon.
-
Suomalaiset olemme niin kovasti itsekriittisiä.
Joskus kun olen rukoillut ja valittanut Isällemme, kun on tätä ja tota ja en pääse yli tosta ja tosta ja toi ja toi haittaa, niin kuin hiljainen ääni olisi vierellä sanonut.
Älä nyt vaivaa noilla asioilla, en ole pahoillani noista mistään.?
-
Tähän aiheeseen on mukava aina aika-ajoin palata, sillä itselleni se on oikeastaan elämäntapa.
Olen alkanut tunnistaa itseäni niin , että vertaan esim. lähimpiin ihmisiin ja tulkitsen mitä he ovat.
Enimmät ovat käytännön ihmisiä, arjen ihmisiä joille työnteko on parasta mitä tietävät. Töitä tehdään ja niistä puhutaan.
Sitten on harrastaja-ihmisiä, joihin itsenin osittain kuulun. Harrastetaan mitä tahansa, aina harrastukseta jaksetaan puhua.
Mutta hengellisyys ! Onko hengellisiä ihmisiä. On kai. Ainakin luulisi pappien, diakonien, munkkien, nunnien ja luostarien johtajien heitä oleva.
Toisaalta, ei ammatti-uskovainen tarvitse välttämättä on hengellinen, Hengessä elävä ja Hengen ohjaama.
Minulle kaikki on annettua ja yhä rakkaamaksi käyvää yhteyttä meidän Isäämme Taivaassa ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Mitään muuta en niin toivo kuin että saisin tässä yhteydessä elää kaikkine vajavaisuuksineni, pelkoineni ja ahdistuksineni. Tämä on tie Kristuksen yhteyteen.
Tämä ei ole hurskastelua, eikä hurskauttakaan.
Maailma ei tätä tunne eikä ymmärrä.
Hengellisyys on Hengen yhteyttä.
-
Herra, anna mieleni olla virkeä, puheeni lempeä ja henkeni väkevä.
-
Martti Ahtisaaren siunaustilaisuus oli sekä hengellinen että kulttuurillisesti hyvä ja hieno tilaisuus.
Hyvin harvoin olen kokenut näin täydellistä antautumista kuuntelemaan sanoja ja kokemaan musiikin lohdullista vaikuttavuutta.
Kun itse on 'klupukymmenillä' eli kuolema lähestyy jo kuuluvin askelin, kaikki tänään vaikutti turvalliselta, kauniilta ja hyvälrä. Tähän on 'pääsyyllinen' piispa Eero Heinosen olemus ja sanat.
Vaikutti että kirkossa saattamassa olevilla oli samanlainen kokemus. Näin päättelin kasvoista joita näytettiin läheltä.
Mattiin teki suurimman vaikutuksen kun hirviporukkansa kaveri, ent. kolmen presidentin adjutantti oli arkkua hauraan laskemassa.
Kyllä kelpaa suomalaisia sotilaita katsoa !
-
Isä vainaani diggasi kovasti Maraa, siis Ahti saarella miestä.
Sitä lihavahkoa.
Itte kun faija mulle, että kun hänet valittiin presidentiksi, niin häntähän Suomi voisi käyttää konfliktien sovitteluihin ja muuhun, että Mara on hyvä siinä.
Jotain sanoin faijalle, että ei minusta näytä tehokkaalta supliikilta mieheltä.
Hän siis isä ukkoni erimieltä, vaikkakin oikeaa.
Rauha vaan molemmille ukoille.
Toivottavasti hippu järjestänne tännekkin osuisi.
-
Siirrän Politiikka-osiosta veli-vn pohtimia ajatuksia keskustelun aiheiksi.
Vn varmaan pohdisklee, sillä tavalla tai toisella näihin on Seurapalstoilla puututtu.
VN:
Me elämme maailmassa, mutta emme maailmasta. Mikä on elämämme perusta, ohjenuora?
Pystymmekö elämään erilaisten ihmisten kanssa, itsemme kanssa elämisessäkin on tekemistä, kilvoittelua.
Miten ihminen, kirkko, järjestöt, valtio ym. vetää rajoja, odotuksia, vaatimuksia, toiminta-alueita, toiminta- ja ajatustapoja.
Meneekö kaikki oikein, sovinnollisesti, toisia kunnioittaen?
Tuntuu että nykyään ajan henki määrittelee pitkälti miten pitää elää ja olla, vieläkö Raamattu antaa pohjaa elämälle?
Tuleeko liian helposti kiistoja ja jännitteitä milloin mistäkin, muutostarpeita, rajalinjojen uusia määritelmiä?
Kirkon tilasta, Ajan hengestä, ihmissuhteista kaikista muistelen puhutun.
Kertaus ei pahaa tee, joten jotakin:
Kiistoja ja jännitteitä syntyy kun ei ymmärretä toisten/toisen ajatusmaailmaa, tarkoitusta tai vaikuttimia.
Siksi pitäisi olla herkkyytä kuunnella ja olla puuttumatta joka sanaan.
Kotona on jokaisella tässä hyvä harjoituspaikka.
Erilaisten ihmisten kanssa eläminen on minusta mielenkiintoisempaa kuin samanlaisten. Sopii uteliaille luonteille.
Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Erilailla senkin koemme. Toiset riippuvat vanhassa, toiset muuttuvat matkalla.
Kunnioittaminen on puhuttanut minua vuosikymmen sitten. Se on katoamassa. Kaunis käytös on luonnekysymys tai kodinperintoä. Ennen koulussakin opetettiin ainakin jotakin. Tervehtimistä, ihmisten puhuttelemista, ovien avaamista tms.
Tässä jotakin aluksi.
-
Tänään on 1. Adventti.
https://www.youtube.com/watch?v=jqvol_LZ80I
(https://www.cosgan.de/images/smilie/xmas/d050.gif)
-
Hoosianna! https://www.youtube.com/watch?v=IuexxtDGo5c
-
VK 384 Autuas ken sydämensä
https://www.youtube.com/watch?v=Sr17z-99Jnk
1.
Autuas, ken elämänsä
uskoo huomaan Jumalan,
elää hänen lähellänsä,
suostuu tahtoon Korkeimman.
Ilo, onni, menestys,
murhe, köyhyys, kärsimys,
kaikki koituu parhaaksemme,
myöskin kuolo voitoksemme.
2.
Häilyvä on elämämme,
varjo vaelluksemme.
Monet vaiheet päivinämme
täällä aina koemme.
Eivät kestä aarteet maan,
tieto, arvo, valtakaan.
Emme saata yhtään jatkaa
elämämme juoksun matkaa.
3.
Herralla on tiedossansa
salaisimmat toiveemme.
Ilman hänen apuansa
raukenevat aikeemme.
Herralla on vallassaan
kaikki maassa, taivaassaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet vuosiemme.
4.
Tiedostamme, voimastamme
täällä usein kerskaamme.
Lahjaksi me Herraltamme
kaiken saaneet olemme.
Herralta on kuritus,
Herralta myös armahdus.
Hän suo puutteen, hän suo leivän,
murheen niin kuin ilon päivän.
5.
Autuas, ken muistaa tätä,
tyytyy Herran tahtohon.
Häntä Jumala ei jätä,
Herran hoidossa hän on.
Kun hän täältä eroaa,
levon Herrassa hän saa,
voiton perii kuolemassa,
ilon taivaan kunniassa.
6.
Sydän nöyrä, tyytyväinen,
Herra, minuun aina luo,
maailma kun pettäväinen
murhetta ja tuskaa tuo.
Minut viimein suojaasi
kanna riemunmaahasi,
jossa laulaa voitostansa
uutta virttä Herran kansa.
Gustaf Ållon 1694. Suom. Abraham Frosterus 1765, Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
-
On vielä joulun aika. Tämä on kaunis ja herkkä 'piltti-virsi', sopii iltavirreksi meille vanhoillekin:
https://www.youtube.com/watch?v=u4wD5mHCUYA
193Betlehemin piltti vain
1. Betlehemin piltti vain,
piltti vain
riemuni on autuain.
Aamen, halleluja!
2. Nyt hän makaa seimessään,
seimessään,
kaiken kantaa kädellään.
Aamen, halleluja!
3. Aasi tunsi Herransa,
Herransa.
Jeesusta saan palvella.
Aamen, halleluja!
4. Toivat viisaat idän maan,
idän maan
arvokkaita lahjojaan.
Aamen, halleluja!
5. Poika puhtaan neitsyen,
neitsyen
syntyi sukuun syntisten.
Aamen, halleluja!
6. Ikuinen ja luomaton,
luomaton
ihmiseksi tullut on.
Aamen, halleluja!
7. Muiden lasten lailla hän,
lailla hän
kohtaa vaivat elämän.
Aamen, halleluja!
8. Kuitenkaan ei syntiä,
syntiä
havaita voi hänessä.
Aamen, halleluja!
9. Pelastaakseen tuomitut,
tuomitut
hän on tänne saapunut.
Aamen, halleluja!
10. Siispä veisaan iloiten,
iloiten
kiitokseksi Jeesuksen:
aamen, halleluja!
11. Ylistystä, kunniaa,
kunniaa
Pyhä Kolminaisuus saa.
Aamen, halleluja!
Latinalainen keskiajalta, suom. Jaakko Finno 1583, uud. suom. J. Haavio 1971
-
Tätä olen mietiskellyt:
Paavalin kirjeestä roomalaisille, luvusta 14, jae 17.
"Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."
-
Selvittelen asiaa, ja tässä lisäinformaatiota:
Mikä on tämän tekstin selitys, mitä kaikkia ulottuvuuksia sillä on?
ChatGPT
Tämä Raamatun jae, Roomalaiskirjeen 14:17, sisältää useita hengellisiä ulottuvuuksia ja opetuksia:
Jumalan valtakunnan luonne: Tässä kohdassa Paavali korostaa, että Jumalan valtakunta ei ole sidoksissa ulkoisiin seremonioihin tai maallisiin nautintoihin, kuten ruokaan ja juomaan. Sen sijaan se keskittyy hengellisiin asioihin.
Vanhurskaus: Tämä viittaa oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Vanhurskaus saavutetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, ei ihmisen omien tekojen kautta.
Rauha: Paavali puhuu sisäisestä rauhasta, joka syntyy Jumalan ja ihmisen välisen sovinnon kautta. Tämä rauha voi myös viitata kristittyjen välisiin harmonisiin suhteisiin, jotka heijastavat Jumalan rakkautta.
Ilo Pyhässä Hengessä: Tämä ilo on syvempää ja pysyvämpää kuin maalliset nautinnot. Se on ilo, joka perustuu hengelliseen yhteyteen Jumalan kanssa Pyhän Hengen kautta.
Kristillisen vapauden ja vastuun tasapaino: Tässä kontekstissa Paavali kehottaa uskovia olemaan tuomitsematta toisiaan ruokasääntöjen suhteen, mikä oli alkukristillisessä seurakunnassa yleinen kiistakysymys. Sen sijaan hän kehottaa keskittymään Jumalan valtakunnan todellisiin arvoihin.
Henkilökohtainen ja yhteisöllinen usko: Jae korostaa sekä henkilökohtaista uskoa että sen vaikutusta yhteisöön. Kristityt ovat kutsuttuja elämään tavalla, joka heijastaa Jumalan valtakunnan arvoja.
Tämä jae tarjoaa siis syvällistä opetusta kristillisen elämän ydinarvoista ja siitä, miten uskovien tulisi asettaa hengelliset arvot maallisten edelle.
User
Voiko siis ajatella, että tuo kohdan 3 ”rauha” on ensisijaisesti sitä, että ihmisen ja Jumalan välillä vallitsee rauhan tila ja että tietoisuus tästä rauhan tilasta voi monesti vaikuttaa myös rauhallisuuden tunnetta ihmisen mielen alueellakin?
ChatGPT
Kyllä, tuo on hyvä tulkinta. Roomalaiskirjeen 14:17 puhuessa "rauhasta" se viittaa ensisijaisesti rauhan tilaan ihmisen ja Jumalan välillä. Kristinuskon opetuksen mukaan tämä rauha on saavutettavissa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, mikä johtaa syntien anteeksiantamiseen ja sovintoon Jumalan kanssa.
Tämän jumalallisen rauhan tietoisuus vaikuttaa usein myös henkilökohtaiseen mielenrauhaan. Kun ihminen tuntee olevansa sopusoinnussa Jumalan kanssa, se voi tuoda syvää sisäistä rauhaa, joka ylittää ymmärryksen. Tämä mielenrauha voi auttaa ihmistä selviytymään elämän haasteista ja vaikeuksista, ja se voi myös edistää rauhallisempia ja rakentavampia ihmissuhteita.
Lisäksi tämä rauha ei ole vain passiivinen tila, vaan se voi inspiroida toimimaan rakkaudessa ja yhteydessä toisiin ihmisiin, mikä heijastaa Jumalan rakkautta ja sovinnollisuutta.
-
Voi Kyösti ! Älä etsi tekoälystä Pyhää Henkeä !! Hänet tunnetaan tai ei tunneta. Hänet koetaan, tai ei koeta.
En sano että tämä on pilkkaa PH ä kohtaan, mutta se tuli mieleeni. Ei etsitä elävää Jumalaa koneesta, vaan omasta sielusta ja lähimmäisistä.
-
Vanhurskaus: Tämä viittaa oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Vanhurskaus saavutetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, ei ihmisen omien tekojen kautta.
Vanhurskaus on Jumalan ominaisuus. Vanhurskauttaminen on ryhtymistä Jumalan vanhurskauden palvelukseen. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta (Rm 6:18).
-
Ehtoollisen vietto messussa
Adoremus te, Christe (Giacomo Antonio Perti - 1661-1756)[/i]
https://www.youtube.com/watch?v=-p5EdZbXqD4
-
Tätä olen mietiskellyt:
Paavalin kirjeestä roomalaisille, luvusta 14, jae 17.
"Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."
Lain alaiselle.
Rakkaus rakentaa ja suihku virkistää.
-
Viisaus (apokr.) 13
Epäjumalanpalvelijain hulluus.
1Turhia olivat luonnostaan
kaikki ihmiset,
joilta puuttui Jumalan tuntemus,
ja jotka eivät voineet
siitä hyvästä, mikä näkyy,
tuntea häntä, "joka on",
eivätkä tekoja katselemalla
havainneet tekijää,
2vaan pitivät
maailmaa hallitsevina jumalina
joko tulta tai tuulta tai nopeata ilmaa
tai tähtien rataa tai väkeviä vesiä
tai taivaan valoja.
3Jos he olivat niin ihastuneita
näiden kauneuteen,
että luulivat niiden olevan jumalia,
olisi heidän tullut tietää,
kuinka paljon parempi näitä
on niiden hallitsija;
sillä hän, joka on kauneuden alkusyy,
on ne luonut.
4Jos taas heitä hämmästytti
niiden voima ja vaikutus,
olisi heidän niistä pitänyt ymmärtää,
kuinka paljoa väkevämpi on hän,
joka ne on valmistanut.
5Sillä luotujen suuruudesta
ja kauneudesta
voidaan vertailemalla havaita,
millainen on niiden aikaansaaja.
6Kuitenkaan ei heitä voi paljon moittia,
sillä hekin varmaan etsivät Jumalaa
ja tahtovat hänet löytää,
vaikka eksyvätkin.
7Sillä vaeltaessaan
hänen tekojensa keskellä
he niitä tarkoin tutkivat,
ja niitten katseleminen valtaa heidät,
koska se, mitä he näkevät, on kaunista.
8Mutta toisaalta he eivät ole
myöskään syyttömiä.
9Sillä jos he voivat tajuta niin paljon,
että saattoivat tarkoin tutkia maailman,
kuinka he eivät pikemmin löytäneet
häntä, joka on niitten hallitsija?
10Surkuteltavia ovat
ja kuolleisiin esineihin panevat toivonsa
kaikki ne, jotka nimittävät jumaliksi
ihmiskätten tekoja,
kultaa ja hopeaa, taiteellisesti muovailtua,
eläinten kuvia tai arvotonta kiveä,
muinaisajan käden työtä.
11Tai entä puuseppä?
Hän sahaa puusta kappaleen,
helpon liikutella,
kuorii sen tottuneesti yliyltään,
käsittelee sitä taitavasti
ja valmistaa siitä hyödyllisen astian
jokapäiväisen elämän tarpeisiin.
12Ja sitä tehtäessä jääneet tähteet
hän käyttää valmistaakseen ruokansa
ja tulee ravituksi.
13Mutta sen jätteen,
joka ei kelpaa mihinkään hyödylliseen,
väärän ja oksaisen puunkappaleen,
hän ottaa ja veistää taiten
joutohetkinänsä,
muotoilee sen mielijohteensa mukaan
ja tekee siitä ihmisen kuvan
14tai valmistaa sen
jonkin mitättömän eläimen kaltaiseksi,
sivelee sen mönjällä,
punaa sen pinnan ihomaalilla
ja sivelee peittoon kaikki sen tahrat.
15Sitten hän valmistaa sille asunnon,
sen arvolle sopivan,
ja kiinnittää sen raudalla lujasti seinään.
16Sillä hän pitää jo ennakolta huolta,
ettei se putoaisi,
koska hän tietää,
ettei se itse voi itseänsä auttaa;
sillä sehän on vain kuva ja tarvitsee apua.
17Ja hän rukoilee sitä tavarainsa,
vaimojensa ja lastensa puolesta,
eikä häpeä puhutella hengetöntä esinettä.
Hän anoo terveyttä voimattomalta,
18rukoilee elämää kuolleelta,
pyytää apua neuvottomimmalta,
johdatusta matkalle siltä,
joka ei voi astua askeltakaan;
19ja menestystä hankkeissa,
toiminnassa ja kätten töissä
hän rukoilee siltä,
jonka käsissä ei ole voiman hiventäkään.
(c) Suomen Pipliaseura
-
Viisauden kirja (apokr.) 6
Valtiaiden teot tutkitaan
1Kuulkaa siis, kuninkaat,
kuulkaa ja ymmärtäkää!
Ottakaa opiksenne, vallanpitäjät,
te, joiden mahti ulottuu maan ääriin!
2Kuunnelkaa, ihmisjoukkojen hallitsijat,
te, jotka kerskailette kansojenne paljoudella!
3Tietäkää tämä:
Herralta te olette valtanne saaneet,
teidän mahtinne on peräisin Korkeimmalta.
Hän myös tutkii teidän tekonne
ja punnitsee päätöksenne.
4Hän saa kyllä selville,
jos te, hänen valtakuntansa palvelijat,
ette ole tuominneet oikein,
ette noudattaneet lakia
ettekä toimineet Jumalan tahdon mukaan.
5Äkkiarvaamatta hän seisoo edessänne,
ja kauhu valtaa teidät,
sillä kansojen käskijät joutuvat vääjäämättä tuomiolle.
6Vähäosaisia odottaa anteeksianto ja armo,
mutta mahtavat viedään Mahtavimman eteen.
7Kaikkeuden valtias ei suosi ketään
eikä kavahda kenenkään mahtia.
Hän on itse luonut niin ylhäiset kuin alhaiset,
ja yhtäläisesti hän pitää kaikista huolen.
8Mutta vallanpitäjiä odottaa tiukka tutkinta.
9Teille vallankäyttäjille minä siis osoitan sanani,
jotta oppisitte viisautta ettekä kulkisi harhaan.
10Ne, jotka hurskaasti noudattavat hurskasta lakia,
julistetaan hurskaiksi.
Ne, jotka sen lain ovat omaksuneet,
löytävät tilinteon hetkellä puolustuksen.
11Ottakaa siis ahnaasti vastaan sanani,
janotkaa niitä, niin saatte oppia.
Viisaus ilmaisee itsensä
12Viisaus loistaa valoaan
eikä katoa koskaan.
Ne, jotka viisautta rakastavat,
voivat sen helposti nähdä,
ne, jotka sitä tavoittelevat,
löytävät sen.
13Se ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat,
ja ilmaisee itsensä heille.
14Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä,
ei hätää: se istuu jo ovensuussa.
15Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä.
Se, jota viisaus valvottaa,
saa kohta levollisen mielen.
16Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä,
jotka se voi katsoa arvoisikseen.
Mielellään se näyttäytyy heidän teillään,
ja milloin he sitä ajattelevatkin,
se tulee heitä vastaan.
17Viisauden alku on vilpitön opetuksen kaipuu,
18opetuksen päämäärä on rakkaus,
rakkaus on viisauden lakien noudattamista,
ja lakien noudattaminen on kuolemattomuuden tae.
19Kuolemattomuus vie lähelle Jumalaa.
20Näin viisauden kaipuu nostaa kuninkuuteen.
21Jos siis te, kansojen hallitsijat,
olette mieltyneet valtaistuimiin ja valtikoihin,
pitäkää arvossa viisautta.
Kun niin teette, pysytte kuninkaina ikuisesti.
Viisauden ylistys
-
Psalmi 73
Onneni on olla lähellä Jumalaa https://www.youtube.com/watch?v=hfzUC-9bEvk
1Asafin psalmi.
Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,
kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!
2Minä olin vähällä horjahtaa,
jalkani melkein pettivät.
3Minä kadehdin jumalattomia,
kun näin heidän menestyvän.
4Heillä ei ole ikinä vaivoja,
he ovat terveitä ja lihavia.
5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,
eikä heitä toisten tavoin kuriteta.
6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa
ja väkivalta on viittana heidän yllään.
7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,
heidän sydämensä on tulvillaan juonia.
8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,
häikäilemättä he sortavat avutonta.
9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,
heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.
10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,
särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?
Ei Korkein mitään tiedä.»
12Sellaisia ovat jumalattomat,
kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana
ja käteni viattomina?
14Minua kuritetaan kaiken päivää,
minä saan kärsiä joka aamu.
15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,
pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.
16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,
mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön
ja tajusin, miten jumalattomien käy.
18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,
he putoavat pettävään kuoppaan.
19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,
heidän loppunsa on kauhea.
20Herra, kun sinä nouset,
he ovat pelkkää tyhjää,
kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21Sydämeni oli katkera,
sieluuni pisti.
22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,
olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,
sinä pidät kädestäni kiinni.
24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,
ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
25Taivaassa minulla on sinut,
sinä olet ainoa turvani maan päällä.
26Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.
Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,
minä turvaan Herraan, Jumalaani,
ja kerron kaikista hänen teoistaan.
-
Siirryn Juha Ruusuvuoren kirjan Kaniikki Lupus herättämien ajatusten kanssa tälle palstalle.
Kirja loppuu yllätyksenomaiseen kuvaan, joka yhdistää sen varmaotteisesti joko pakanuuteen tai valaistumiseen.
Kaniikki Lupus oli vähä vähältä luopunut katolisen kirkon opetuksista, mikä oli ymmärrettävää sen ahneuden ja petoksien jatkuvasta ilmenemisestä. Kun ihminen etsii totuutta, eikä sitä löydä mistään aineellisesta, vastaus löytyy irrottautumisesta.
Hän luopui omaisuuksistaan, arvonimistään, jopa rakastamastaa naisesta, lapsuudenystävästä ja nuoruudenrakkaudesta.
Raumalla kuultu Mestari Eckhartin ohjaus tyhjentymiseen ja ei minkään olevaisuuten vetosi häneen.
Lopulta oli vain valo. Minulle Kristus on valo jonka olen kohdannut ja kohtaan aina tarvittuani.
Kun on tyhjä kaivo, se voi täyttyä uudella ja raikkaalla !
-
Jeesuksen kuolinhetki klo 15 Olarin kirkko
https://www.google.com/search?q=jeesuksen+kuolinhetki&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=jeesuksen+kuolinhetki&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyDwgAEEUYORiDARixAxiABNIBCDU2NjZqMGo3qAIAsAIA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:4f43a196,vid:zFv2KUneTbs,st:0
-
Armo, rakkaus, hyvyys ja palveleminen asuvat usein vähäisimmissä. Ei palatseissa, pörsseissä, talouselämässä eikä vallan kahvassa.
Omia näkemyksiä edustava:
https://fi.pinterest.com/pankkirouva/armo-rakkaus-ja-hyvyys-mercy-love-and-goodness/