Jonkin evankeelisen sanomana oli se, että körttiläiset kansankirkossa puhuu erilaisista näkökulmista... "toisaalta ja sitten toisaalta". Se oli kritiikkiä. Mutta kun se on näin.
itsekin olen saanut samaa kritiikkiä, kuulemma se on väistelyä. Mutta minulle tämä "toisaalta, toisaalta" puhuminen on yksi syy miksi juuri pidän körttiläisyydestä, pitää olla tilaa ajatella, sallittua olla epävarma jne. Toisaalta, kaipa se on tottumus/persoonakysymys, joillekin sopii "yhden näkökulman liike" paremmin, se voi tuntua heidän kannaltaan jotenkin turvallisemmalta.
Körttien tapa tarkastella on parempi.
Olen sitä mieltä, mutta samaan hengenvetoon lisään, että kyllä sitä saa olla mielipuolta asiasta ja seisoa sanomisensa takana.
Körttien pohdiskeleva ja erinäköaloja tarkasteleva tapa on hieno.
Kuitenkin miten se reaalimaailmassa toimii? Jos minä töissäni alkaisin liikaa pähkäilemään eritapoja miten työ tehdä tuskin saisin mitään aikaiseksi.
Aika on suunnitella, mutta aika on toteuttaa suunnitelmat ja pysyä niissä. Vaikka tulisi neuvojia ja olisivat oikeassakin niin parempi tehdä niinkuin on suunnitellut, sillä neuvojat voivat olla väärässäkin.
Viimeaikoina olen miettinyt tota pieneksi tulemista ja alatien kulkemista.
Se sopii niinkauan kunnes tulee joku tilanne jossa toinen tekee väärin ja siihen tulee ottaa kantaa.
Miten sitä voi sanoa asettumatta samalla toista ylemmäksi?
Miten voi yleensäkään pitää kiinni näkemyksestään ja tulisiko antaa toisen tehdä väärin ja antaa periksi, koska se on muuten omaa itsensä koroittamista kun alkaa mesomaan?
Nöyränä maanmatosena kulkemisessa on hyviäpuolia, mutta miten se onnistuu käytänössä?
Jos alkaa pitämään puoliaan ja viemään asioita väkisin vääntämällä eteenpäin, onko se aina paha?
Olisipa mullakin työ jossa voisi vaan olla humaani ja hyväksyvä, mutta kun joutuu väkisinkin selittelemään miksi näin ja pitää päänsä ja taistella ihmisten kanssa.
Asiakkaille ei mikään ole koskaan hyvää ja aina kallista, olisihan se kivaa kun voisi vaan antaa periksi kaikessa ja olla pienellä paikalla vaatimaton ja hyväksyvä, mutta kun mun reaalielämässä ei voi.
Ei voi tulla pieneksi vaan on pakko tehdä ja uskoa eikä alkaa tarkastella asioita erinäkökulmista kovinkaan paljoa.
Vaikkakin Jumallalle kiitos ihan kivasti on asiakkaat nykyään suhtautunut ja maksellut laskunsa nikottelematta.