Keskustelu > Seuratupa

Aamuhartaus 23

<< < (21/29) > >>

Pena:
Siinä kyllä mahdollisesti tulee näkemään, kun katselee jälkeenpäin, etteivät ne jäljet ole niin häävisiä, eivät ole sellaisia, että niillä voisi autuutta omistaa. Mutta sittenkin me tämän katselemisen kautta joudumme, jos me muutoin olemme jotain suurempaa armoa Jumalalta saaneet, painumaan Herran eteen uudestaan ja uudestaan. Ja sentähden Hän vie suureen ahdistukseen ja siitä jälleen ulos. Tulee kysymys todella siitä, saanko minä anteeksi entiset syntini ja jollen saa anteeksi, olen onnettomin ihminen, mitä maanpäällä olla voi. Luulisi, että moni tulee ottamaan ahtaalle Herran sillä tavalla, että "en minä päästä Sinua, ennenkuin siunaat minua". Sitä ei saa tapahtua, että Kristuksen kallis lunastustyö menee minulta hukkaan! Se olisi liika paljon.

Juho Malkamäki

Pena:
Ja tämä tila pitää meitä nöyrässä hengessä. Sillä kun katsoo niitä jälkiä, joita on kulkenut, niin ne eivät ole sellaisia, ettei kukaan ihminen voisi meitä sortaa. Mutta se ei olekaan ihmisten, vaan kaikkivaltiaan Jumalan arvostelu, joka katsoo sydämeen.

Juho Malkamäki

Pena:
Kyllä apostoli sanoo kilvoittelevansa, että hänet Kristuksessa löydettäisiin. Emme mekään muuten kelpaa Jumalalle. Ja kun meidät Kristuksessa löydetään, kyllä meidän Hänen kanssansa on hyvä elää ja hyvä kuolla. Muuten se on tavattoman kaamea se kuolema. Niinkuin on jo puhuttu, ei suinkaan Jumala tahdo yhdenkään syntisen kuolemaa, vaan että syntinen kääntyisi ja saisi elää. Mutta meissä on hyvin usein sitä kääntymisen varaa, on joka päivä. Kyllä aatami on semmoinen värkki, ettei se tee parannusta, eikä se herää, sen täytyy kuolla. Ja kun me tulemme tämän tuntemaan, sen kauhean lankeemuksen, mikä meissä on, niin me koetamme pyrkiä sen perään, joka voi jumalattoman vanhurskaaksi tehdä. Kyllä se on hyvä, että kokoonnutaan sanan ääreen, mutta vielä parempi, että tarkataan itseänsä, missä suhteessa tämän sanan ohessa ollaan Kristukseen.

Juho Malkamäki

Pena:
Omituisia asioita näytetään viimeisenä päivänä. Tulee semmoisia, jotka sanovat Kristuksen nimessä monta väkevää työtä tehneensä, ajaneensa ulos perkeleitä, mutta voi surkeaa - Kristus ei sano tuntevansa näitä. Kuulkaa, näin on ihmisen sydän petollinen, että se Kristuksen nimessä menee sinne näyttelemään, mitä hän on tehnyt, ja käsketäänkin astumaan ulos! Sentähden on meillä syytä pyytää, että Jumala armostansa antaisi meille rehellisen sydämen, ettei yritettäisi mennä sinne sellaisina, kun kerran emme yhtään saa itse asioitamme korjatuksi, vaan käsketään astumaan ulos, ei yritettäisi mennä siinä mielessä, että jollen minä kelpaa, niin kukas sitten. Ai, ai, kun se on suuri petos! Siinä tulee näkyviin, kuinka petollinen sydän on, ettei siihen ole yhtään luottamista.

Juho Malkamäki

Pena:
Kyllä me tulemme sinne sellaisina, niinkuin me nyt tässä olemme, tulemme Kristuksen eteen asetetuiksi niinkuin kirjoitettu on.
Tähän asti on minun aikani ehkä kaikkein likinnä. Voi, voi, kun Jumala löyäisi oman työnsä minussa, ei silloin olisi hätää. Jumalan työ siellä kelpaa, mutta ei mikään muu.

Juho Malkamäki

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu