Olen tuntenut useita originellejä ja kivoja ihmisiä, etupäässä työni puolesta ja katua tallatessa. Marlon, joka jutun lopussa mainitaan oli ystäväni ja hänkin löysi uskontien.
Näin Lahessa ennen:
PÄÄKIRJOITUKSET 23.5.2006
Legendaarisia tyyppejä
Oletko tavallinen tallaaja eli tavis? Haluaisitko, että sinut muistetaan Lahden torilla ja marketeissa vuosikymmeniä kuolemasi jälkeenkin?
Jos ajatus kiehtoo, sinun ei välttämättä tarvitse tehdä urotekoja päästäksesi paikalliseksi legendaksi. Riittää kun erotut sopivasti katukuvasta ja uhmaat meidän tavallisten pulliaisten rakastamia käyttäytymisnormeja.
Etelä-Suomen Sanomien verkkokeskustelussa on huhtikuun lopusta lähtien käyty mielenkiintoista keskustelua legendaarisista lahtelaisista tyypeistä. "Pari lahtelaista hukassa" -otsikon alla kyseltiin aluksi kovaäänisen Kuusysin kannattajan "Irwinin" sekä kansalaisaktivisti Taito Rinteelän perään.
Keskustelussa on kyselty myös "Kampa-Raimon", "Musiikki-Maken" sekä kymmenien muiden lahtelaisten persoonallisuuksien kuulumisia.
Tavislegendana voi pitää ihmistä, joka tiedetään ja tunnistetaan pelkän kuvailun perusteella. Legendaaristen hahmojen nimiä tai edes lempinimiä sen sijaan ei useinkaan tunneta. Seuraavassa muutamia hahmoja, jotka saattavat tuntua tutuilta.
Hattupäinen, pulisonkiposkinen haitarinsoittaja Lahden kauppatorilla, häntä ei enää ole näkynyt. Torin kalustoon kiinteästi kuulunut soittaja oli Valtter Nikka, Joroisissa syntynyt pitkän linjan hanuripersoona. Lahtelaisia 1970-luvulta lähtien viihdyttänyt Nikka menehtyi viime vuoden lopulla.
Poliisiaseman vierestä on vuosikausien ajan voinut bongata auton, jossa asuu mies. Kuljettaja majaili aiemmin sinisessä Vauxhallissa, mutta on sittemmin muuttanut beigeen Ladaan. Kerta kaikkiaan omituista!
Ilmarisentiellä kävelee aamuisin iloinen morjenstelija. Hän pysäyttää vastaantulijat juttusille ja saa ainakin minut hyvälle tuulelle.
Jalkarannan Tapanilassa asui vielä muutamia vuosia sitten pitkä vanha mies, joka käytti saappaita ja paksuja vaatteita kesähelteilläkin. Hänen keltainen puutalonsa purettiin taannoin uuden omakotitalon tieltä.
Salpakankaan suuntaan kulkevaa liikennettä seuraavan iäkkään naisen on moni huomannut. Mutta mahdetaanko Salpakankaalla tuntea mieshenkilö, joka ainakin 1990-luvun lopussa toivotti vastaantulijoille "Hyvää kesää!" vuodenajasta riippumatta?
Persoonallisuuksien julkinen listaaminen on tietysti arveluttavaa siinä mielessä, että joku voi nousta tavislegendaksi, vaikka ei itse tahtoisi. Hienoa joka tapauksessa on, että persoonallisuuksista puhutaan ESS:n verkkokeskustelussa kunnioittavaan sävyyn.
- Jotain kai kertoo se, että Kampa-Rami, Irwini, Marlon, Turo ym. viheltäjät muistetaan 20 vuoden jälkeenkin. Ei meitä tavallisia pälliäisiä kukaan muista. Rikkaus katukuvassa nämä tyypit ovat, eräs keskustelija huomauttaa.
- Ajatelkaa, miten hienoa on, että nämä ihmiset ovat jääneet niin monelle mieleen, kuka mistäkin syystä! Vaikka kuolema olisi jo korjannut, legenda ja muistot silti elävät, tunnelmoi toinen kirjoittaja.
Ja mistä sen tietää... Ettei vaan minuakin pidettäisi hiukan erikoisena?
Ilmarisentiellä kävelee iloinen morjenstelija
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
@ViliUuskallio
