Kunta ja seurakunta voisivat olla enempikin yksissä, vaikka en tiedä miten paljon todellisuudessa ovat ?
Tunnen jokusen diakonissan, mut vähemmän tosta heidän yhteistyötä olen jutellut, mutta arvokasta työtähän he tekevät.
Ovat kuin nunnat vihreissä koltuissaan, sosiaalisia ja iloisia.
Heidän kanssaan on aina huumori lentänyt, jotenkin samalla taajuudella
He tekevät köyhien ongelmaisten kanssa työtä ja minä ehkä vähän rikkaampien.
Papit muuten yllättävän synkkää jengiä, en sit tiedä mistä johtuu?
Ja varautunutta. Kait ne miettii, äh taas tulee joku hakeen mielenrauhaan ja ei mulla oo ratkaisuja.
Tai ehkä vaan ylityöllistettyjä ?
Sitä he varmaankin oon, mitä jutellut heidän kanssaan.
Onkohan heillä kuten kunnilla palkattua narijsiaa, joka ei tee muuta kuin laittaa EU:hun hakemuksia ja eduskuntaan valtiolle.
Niitä tosissaan on ja nykyään alkaa olemaan yksityisiä firmoja, jotka ei muuta teekkään kuin tehtailee rahahakemuksia muille jotain isoa korvausta vastaan tietty.
Pitäisköhän asettua ehdolle seuraaviin kunnallisvaaleihin
?
Voisin markkinoida itteeni, kunnanpomot kansanpariin ja kuuntelemaan heitä ja erityisesti diakonissoja.