Tätä luin / tämän luen

[Riitta-mummi]

Kaiken se hoksaa, kaiken se käyttää, kaiken se parrain päin viäntää! Se= Pena.

Munakammissa munat säilyy viileinä. Kts. googlesta kammi.

[Antti Juhani]

En ilmeisesti omista munakammia. Luettavana Mannerheimin pöydässä. Blinien teko-ohjeita tutkitaan.
Eva Mannerheim-Sparren ohjeissa on 2dl maustamatonta paloviinaa resptissä. Mainintana, "viina parantaa makua."
Niinhän se taitaa olla. 

[Riitta-mummi]

Kirjasto on toiminnassaan minuakin nopeampi. Eilen iltapäivällä tilasin pääkirjasto-maakuntakirjastosta sen Simojoen kirjan jota on yksi kappale
Lahdessa. Tänä aamuna jo ennen klo 8 tuli ilmoitus että se on noudettavissa Mukkulan kirjastosta. Sivukirjastomme avautuu vasta klo 13, joten
yön aikana on toimittu.
Kirjastopalvelut netissä on hyvä homma. Kunpa vain muistaisin joskus pidentää itse laina-aikoja niin säästyisi sakoilta.

Pentti Simojoen neuvo oli että Raamatun luvun välillä on hyvä lukea romaaneja . Sitä minä olenkin tehnyt ahkerasti.

[amanda]

Luen kahta kielitieteen perusteosta, rinnakkain ja vuorotellen.
Fred Karlsson on mun idoli. 

[Riitta-mummi]

Olen vihdoin oppinut lukemaan kolmeakin kirjaa rinnatuste. Nyt iltalukemiseksi Pentti Simojoen kirja Paavon kiusauksista. Päivällä Anne Holtin dekkari Presidentin salaisuus. Ja välipaloiksi lopettelen Esko Salmisen muistelmia.

Jaa Raamattua tarpeen mukaan ja Päivän Sanaa.

[hippiäinen]

Jaa Raamattua tarpeen mukaan ja Päivän Sanaa.

Kivoja nuo mummin ilmeisen tahattomat näppäilyvirheet; ehkä tarkoitit Ja-sanaa, mutta tuo kehotus sopii meille kaikille: Jaa Sanaa tarpeen mukaan 

Lueskelin välipalaksi ties kuinka monennen kerran Liisa Seppäsen 'Kelttiläisillä poluilla', suosittelen ihan matkakirjana, mutta kirja on myös hengellisen matkan kirja...

Muuten olen ahminut mm. lintukirjoja; esim. 'Selviytyjät, Lumen ja jään linnut' on huippu! Tekijätkin huippuja; Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies.

[PekkaV]

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007

[hippiäinen]

Löysin kirpparilta uudenveroisena:

Henri J.M. Nouwen: 'Tuhlaajapojan paluu' 

Nouwen on syvällinen hengellisen elämän tulkitsija, jolla on kyky kirjoittaa selkeästi ja viisaasti ihmiselämän syvimmistä kysymyksistä. Tässä teoksessaan hän kertoo kohtaamisestaan Rembrandtin kuuluisan Tuhlaajapojan paluu -maalauksen kanssa. Tuo maalaus puhutteli kirjailijaa voimakkaasti. Nouwen koki, että niin kuin tuhlaajapoikavertaus tiivistää yhteen koko evankeliumin ytimen, myös Rembrandtin maalaus kokoaa yhteen taiteilijan oman hengellisen kamppailun ja kutsuu katsojat mukaan, tekemään oman elämänsä henkilökohtaisia ratkaisuja.
Kirja on viisas puheenvuoro ihmisen päämäärästä ja kutsumuksesta. Nouwen syventää kirjallaan Jeesuksen tärkeää vertausta ja tuo sen lähelle nykypäivää. Hoitava, levollinen kerronta ja pohdinta ei vaadi lukijaa tilille vaan kehottelee lempeästi tutkimaan omaa tietä ja elämää. Rembrandtin maalaus on kirjan kannessa, ja sen osat kuvittavat itse teosta.

Henri J. M. Nouwen (1932-1996) on oman aikamme merkittävimpiä kristillisiä kirjailijoita.

[Pena]

Minäkin olen lukenut tuon Nouwenin kirjan. Pidin siitä. Enimmäkseen tekijä käyttää Jeesuksen vertausta ja Rembrandtin maalausta heijastamaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, mutta siinä ei ole tietenkään mitään väärää. Hän ei missään kohdin tee kumallekaan väkivaltaa, vertaukselle eikä maalaukselle. Hän ei myöskään esitä ajatuksiaan ainoina oikeina. Siksi kirja avasi mahdollisuuden kokea nuo omalla tavalla.

[myyrä]

Nyt menossa toista kertaa Matti Koivulan ja Jan Södersvedin mainio Ornimisen sietämätön keveys.

[mt]

Nyt menossa toista kertaa Matti Koivulan ja Jan Södersvedin mainio Ornimisen sietämätön keveys.

Se on hieno kirja, taidan lainata sen toistamiseen. Suosittelin sitä juuri yhdelle saunakaverilleni. Hänkään ei ole bongari, mutta sepä ei haittaa.

Mt

[hippiäinen]

Jäädessään eläkkeelle rovasti lupasi istua kiikkutuoliin. Sanoi istuvansa kuukauden.
- Entä sitten?
- Alan kiikkua.

"Mitä aiot tehdä tänään?"
"En mitään."
"No, sitähän sinä teit eilenkin."
"Joo, mutta se jäi vielä kesken."

Leppoisia päiviä satmanille 

[PekkaV]

Kiitos!

[PekkaV]

Luin:

"Sanalla sanoen Odettella ei sentään ollut oikeutta estää häntä lähtemästä Pierrefondsiin, jos hän kerran itse sitä halusi! Ja hänen teki nimenomaan niin selvästi mielensä lähteä, että ellei hän olisi tuntenut Odettea, hän olisi varmasti lähtenytkin. Hän oli jo kauan sitten toivonut saavansa tarkemman käsityksen Viollet-le-Ducin entistämistöistä. Ja näin ihanalla ilmalla hän tunsi vastustamatonta halua käyskennellä Compiègnen metsässä." (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007 (s. 138)

Luen:

"Mikä vahinko, että häneltä oli tänään pääsy kielletty juuri siihen ainoaan paikkaan, minen hänen mielensä paloi! Tänään! Jos hän lähtisi matkaan Odetten kielloista huolimatta, hän voisi tavata tämän vielä tänään! Mutta jollekin yhdentekevälle, Pierrefondsissa tapaamalleen tuttavalle Odette olisi sanonut iloissaan: "Hauska tavata!" ja kehoittanut asianomaista pistäytymään hotellissa, mihin oli asettunut Verdurinien kanssa, kun taas hänet, Swannin nähdessään, Odette närkästyisi, valittelisi joutuneensa vakoilun uhriksi, rakastaisi häntä vähemmän, kääntäisi hänelle suutuksissaan selkänsä. "Minulla ei siis ole oikeutta matkustaakaan!" sanoisi Odette palatessaan, vaikka matkustaminen itse asiassa olikin kielletty Swannilta!" (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007 (s. 138)

[Riitta-mummi]

Onhan koukeroista pähkäilyä. Mennäkö vaiko eikö mennä. Kuinka monta sivua menee ennen kuin saa sanotuksi: Kultani en mene Pierrefondsiin! ?

Nautitko lukukokemuksesta?

Minä suorastaan elän sen P Simojoen kirjan kanssa.