Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 17.10.10 - klo:09:41
-
Sinikka Nopola: Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla
Tarinoita, mm. kuinka Elikkä meni Tokin kanssa yksiin.
-
Sain äsken Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kolmannen ja viimeisen osan luettua. Pidin ehkä eniten tästä viimeisestä. Hyvä oli myös ensimmäinen Mustat morsiamet.
Kähkönen on lähes päivälleen saman ikäinen kuin nuorempi tyttäreni, mutta hyvin on ajankuvissaan sisällä. Myös murteen ja monien silloisten ilmaisujen taitaja tuntuu olevan.
Muistojeni kätköistä elävöityivät kaksi verbia joita hän käytteli monta kertaa.
En muistanutkaan nikata ja sipoa verbejä. Nikkas piällään ovelle päin. Sipoi tukkaansa kammalla. Näin meilläkin isä puhui.
Nyt on sitten vuorossa ehkä hänen kiitetyin teoksensa, Lakanasiivet.
Kyllä taas lukeminen maittaa, kun pitäis kutoa vauvalle vaatetta! (http://www.cosgan.de/images/smilie/haushalt/c020.gif)
-
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja jatkuukin Lakanasiivissä ja näkyy olevan vielä viideskin osa .
-
Tuo Nopolan kirja on hyvä!
Täällä menossa Antti Heikkilän Siunattu kipu. Mielenkiintoisia ajatuksia kivun maailmasta, joka ikävä kyllä on aika tuttu paikka.
-
Pentti Lempiäinen: Pyhät toimitukset. Nukahdan kun olen lukenut puoli tuntia. Ihme latikkaa, sitten lauletaan virsi vaikka tämän tekijän miuelestä vuoden 1886 malli jossa virsi jäi pois oli parempi, sitten pappi lausuu ja seurakunta vastaa, sen jälkeen lauletaan virsi, tavallisesti numero sejase, vuonna 1948 virttä ei laulettu. Nämä eivät veisaa, laulavat. Muuta mielenkiintoista tässä ei ole... vai onko se edes niin kuin paikoin. Mutta jos jollakin on univaikeuksia, tässä lääke.
-
Luin Juha Suorannan Piilottajan päiväkirja.
Pisti miettimään. Miksi niin paljon voivottelua ja niin vähän toimenpiteitä toisten auttamiseksi? Mitä on suomalaisuus? Olenko muita parempi, koska olen suomalainen? Mitä kirkon pitäisi tehdä? Mikä on kirkon perustehtävä?
-
Antti Tuuri: Rata
"Hyvät härrat. Me ole saatu Marsalkkalta yks kunniakas tehtävä. Me hiihtä Muurmannin rata, pane rata poikki ja anta ryssä pistää meidät motti. Sitte me ole kolme päivä motissa ja sitte me hiihtä takasi. Onko selvä, onko mite kysymistä?" (Majuri Majevski)
-
Lars Aejmelaeus: Kristinuskon synty. Paikoin tykkään, paikoin vähän ihmettelen. Tietääpäs herra Lars A. kovin hyvin miksi evankeliumin kirjoittajat työnsä tekivät. On vissiin haastatellut. Vähempikin rautalanka riittäisi.
Ja Leenan pitäisi :026: lukea Saarnan Käsikirjaa, määränä oli lopettaa se tänään, mutta kun hän ei oikein ymmärrä miksi, kun ei meinaa koskaan saarnata, vanhempien joulutarina on kesken kirjoittamisen (alku ja loppu on, ei paha, vielä kun viittis keskipaikan) ja kun siinä käsikirjassa on jo sanottu samat asiat monta kertaa. Että ei pidä saarnata perikoopista ellei osaa, monin eri värityksin jotka Leena kyllä osaa keksiä omasta päästään...on sen verran ollut pappia viisaampi erinäiset sunnuntait.
Vielä kun joku sanoo mikä se perikooppi on, niin hanskassa on tämä teos.
-
Lars Aejmelaeus: Kristinuskon synty. Paikoin tykkään, paikoin vähän ihmettelen. Tietääpäs herra Lars A. kovin hyvin miksi evankeliumin kirjoittajat työnsä tekivät. On vissiin haastatellut. Vähempikin rautalanka riittäisi.
Ja Leenan pitäisi :026: lukea Saarnan Käsikirjaa, määränä oli lopettaa se tänään, mutta kun hän ei oikein ymmärrä miksi, kun ei meinaa koskaan saarnata, vanhempien joulutarina on kesken kirjoittamisen (alku ja loppu on, ei paha, vielä kun viittis keskipaikan) ja kun siinä käsikirjassa on jo sanottu samat asiat monta kertaa. Että ei pidä saarnata perikoopista ellei osaa, monin eri värityksin jotka Leena kyllä osaa keksiä omasta päästään...on sen verran ollut pappia viisaampi erinäiset sunnuntait.
Vielä kun joku sanoo mikä se perikooppi on, niin hanskassa on tämä teos.
Olisiko tästä apua http://fi.wikipedia.org/wiki/Perikooppi Oli hyvä luntata, kun sivistys loppui kesken kaiken.
-
Miksen minä ikinä opi että wiki on keksitty.
-
On se jännä juttu, miten asiat voi olla hyvin pienestä kiinni, niinkuin nyt yhdestä pienestä kirjaimesta. Sana perikooppi toi vain mieleeni sanan periskooppi. :102:
-
On se jännä juttu, miten asiat voi olla hyvin pienestä kiinni, niinkuin nyt yhdestä pienestä kirjaimesta. Sana perikooppi toi vain mieleeni sanan periskooppi. :102:
Kummankin avulla kurkistetaan alhaisuudesta korkeampiin todellisuuksiin...
Mt
-
Aloitin juuri työmatkalla Mestari Eckhartin saarna- ja opetuspuhekokoelman "Sielun syvyys" lukemisen. Paljastui mistä Paavo Ruotsalainen plagioi ajatuksensa :icon_biggrin:. Vai miltä kuulostaa:
"Sinun tarvitsee vain mennä hänen luokseen, sillä hän on kiitos, jonka Isä kelpuuttaa."
"Jos tunnet, että sinulta puuttuu harrasta mieltä ja vilpittömyyttä ja olet siitä pahoillasi, niin juuri se on harrasta mieltä ja vilpittömyyttä."
Eckhart kehottaa kaikissa epäilyksissä ja hyljätyksi tulemisen kokemuksissa luottamaan Jumalaan ja odottamaan hänen täyteyttään.
Olen usein sanonut, että uskonkokemuksia pitää sanoittaa uudestaan nykyaikana. Hmmm. - näköjään aika hyvin niitä on sanoitettu jo 1200-luvulla.
-
Miksen minä ikinä opi että wiki on keksitty.
Wikipedian perikooppi-artikkeli kaipaisi kipeästi laajentamista, mutta laajempi Wikipedia-teksti löytyy esim. saksaksi (http://de.wikipedia.org/wiki/Perikope_(Liturgie)) ja evankeliumikirjan merkityksessä englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Lectionary). Suomalaista näkökulmaa tarjoaa Onni Kurvisen tutkimus Evankeliumikirjan synty ja sisällys, löytyy varmaan kirjastoista ja antikvariaateistakin vaikkapa Googlella hakemalla.
Mt
-
Meille kerrottiin koulussa puoltoista vuotta sitten että mikä on perikooppi :)
-
Meille kerrottiin koulussa puoltoista vuotta sitten että mikä on perikooppi :)
Uskon kyllä sen, kun katselin kummitytön ussan yo-kysymyksiä. Näinköhän olisi mennyt läpi.
-
Luen jo toista kertaa (taas uusimiseksi meni kun on niin hyvä luettava) tätä
A. Menin kirjaa Apostolit
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:kFeyyhbCOfMJ:www.ortodoksi.net/index.php/Apostolit_(kirja)+men+apostolit&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
-
Luin äsken Pikku prinssin ihan vain Tiitiäisen kehoituksesta. Eikä se hullumpi satu ollutkaan. :023:
-
Talvikynttilät-lehteä. Hieno lehti, taas täksikin jouluksi :eusa_clap:
-
Jesajan kirjan kuin läpi ja aloitin sen lukemisen uudelleen.
Tarkoitus on alleviivata sieltä joitain jakeita.
Työmatkoilla on hyvää aikaa lukea junassa taikka linjurissa.
-
En saanut Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan viimeistä osaa lainatuksi. Otin hänen nuoruudentyönsä.Se kertoo alkoholisti-äidin kolmesta koulua käyvästä lapsesta.
Kirjan nimi on Lukittu lähde.
-
Luen jälleen kerran Tuulikki Jantusen kirjaa Pähkinänsydän (SLS 1967). Suomalaisneitien leiriytyminen bushmannikylään (nykyisin sanottaisiin saneiksi) on viehättävä tarina kulttuurien kohtaamisesta. Ennakkoluuloihin kompastellaan puolin ja toisin, mutta ihmisten kesken se ei lopulta hirveästi haittaa.
-
HS C1 on kiinnostava juttu dokumentaristi Pirjo Honkasalon uusimmasta. Haastattelussa hän kertoo uskonnon merkityksestä.
Sivulla C2 on Vesa Karosen esittelyarvostelu Antti Tuurin romaanista Rata. Karonen taustoittaa aihetta ja siteeraa majuri Majevskin kuuluisan käskyn: "Hyvät härrat. Me ole saatu Marsalkkalta yks kunniakas tehtävä. Me hiihtä Muurmannin rata, pane rata poikki ja anta ryssä pistää meidät motti. Sitte me ole kolme päivä motissa ja sitte me hiihtä takasi. Onko selvä, onko mite kysymistä?"
-
Dietrich :026: Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta.
En usko todeksi... Kuinka minä nyt semmoista lukisin. Mutta piti tutkia ne runot. Hyvin paljon on mielessä ollut, että sittenkin natsien tekosista vähiten julmia. Mutta kuka mitttaa kärsimyksen? Kumma juttu. On kuin vasta nyt käsittäisin joulua 1943; 17.12. piti olla oikeudenkäynti jossa oli hyvä syy odottaa vapauttavaa tuomiota. Yhtäkkiä se siirrettiin epämääräiseen tulevasuuteen. Häitä oli suunniteltu jouluksi (hänen ja Marian). Kaikki siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen... Näiltä päiviltä on runosikermä "rukouksia vankitovereilleni". "Minussa on pimeyttä --- Sinussa kaikki valo. Minussa on vain katkeruutta --- Minussa kärsivällisyys". Ja paljon ylistystä.
Olen tässä miettinyt kuinka ihmiset ovat selättäneet kärsimyksen.
Eri ihmiset, eri-ikäiset, eri tilanteissa, eri puolilla maailmaa.
Kiittämällä. Kai heille on sitten annettu kyky ja halu kiittää.
... "juuri meidäön meidän aikanamme on tärkeää ylläpitää kiitollista mieltä..."
Mietin sitä itse. Kai kiittäminen siitä mitä sai, ja yhä saa, ja omistaa, taltuttaa pettymyksen ja katkeruuden.
"Sinä menit, rakastettu onni, ja vaikeasti rakastettu tuska".
-
Ostin tänään Valtaojan & Pihkalan Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Meniköhän se noin... no joka tapauksessa. Aattelin sen lukaista. Tosin siihen saattaa mennä aikaa. Silmä meinaa tälleen illalla luppasta jo sen verran, että ei jaksa lukea.
-
Arndtin postillasta, saarna "Toisena sunnuntaina Adventissa.". Raikkaan tuore näkökulma lopun aikoihin näin modernin ajattelun välissä.
Seuraavaksi tulossa: "Kolmantena sunnuntaina Adventissa.", joka pikaisen silmäyksen mukaan raportoi Jumalan lopullisesta voitosta synnistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta ja siitä, mitä se meille merkitsee.
-
"Työn alla" Elisabeth Kübler-Ross ja David Kessler: 'Suru ja surutyö' :'(
-
Ostin hetken mielitekona Tertullianuksen Apologeticumin ja ahmin siitä melkein puolet saman tien - kahvilassa kaakaon ja omenatortun kera - nauttien sen tyylikkäästä pottuilusta Rooman oikeuslaitokselle ja pakanauskonnoille.
-
Heimo Haitto: Viuluniekka kulkurina
Voitti Lontoossa 13-vuotiaana. Kiersi kulkurina ja pummina kuusi vuotta Amerikkaa. Matkusteli jäniksenä tavarajunissa. Meinasi paleltua matkalla Texasiin junan ylittäessä vuoriston. Meni naimisiin viimeisenä kulkurivuotenaan suomalaisen, Kiuruvedeltä kotoisin olevan Eevan kanssa ja opetteli uudestaan soittamaan.
Ennen kulkuriuttaan oli soittanut kaikkien suurimpien amerikkalaisten sinfoniaorkestereiden solistina.
-
Mathias Jung: 'Pikku prinssi meissä' (Sisäisen lapsen seurassa)
-
Sain Tertullianuksen loppuun. Aloitin Urpo Karjalaisen Jokiravun kääntöpiirin. Urposta ei taida ihan olla klassikoksi.
-
Aloitin Urpo Karjalaisen Jokiravun kääntöpiirin. Tilasin Herättäjältä. Toiseksi tilasin Porkolan uutuuden mutta lähettivät Aarre Huuskosen Uudistetaanko uskontulkintaa?. Asia sovittiin ja minä voitin 2 euroa.
-
Urpon rapukirjassa on toki pohtimisen arvoisia ajatuksia. Pidin sivun 99 viimeisestä kappaleesta.
-
En ollut vielä sivulla 99, mutta nyt oli pakko käydä kurkistamassa. Hyvä kappale.
-
Körttejä kerran kesäs. :icon_wink: https://dl.dropbox.com/u/9058225/K%C3%96RTTEJ%C3%84%20%20KERRAN%20KES%C3%84SS%C3%84.pdf
-
Körttinuarten moraalikäsitykset on pahasti vikaantunu, ilimenöö tutkimukses :107:. Tarttis jotakin teherä! :voiei:
-
Varokaa tutkimuksia ne johtavat harhaan. Edellinen tutkimus väitti vain pari viikkoa varhemmin, että körtit on konsevatiivisin ryhmä ja seuraava tutkimua, että körtit paikoin liberaalein. Ota nyt siitä totuus esille. Kysymyksen pummilla matkustamista olisi voinut korvata kysmyksellä "oletko matkustanut julkisella liikentellä Helsingissä". Lopputulos olisi ollut ihan sama kuin nyt esitetyssä kysymyksessä.
-
Herännäisyyden johtohahmoihin kuulunut Wilhelmi Malmivaara kirjoitti aikoinaan: ”Herra ei voi sen kovemmin tuomita jotakin seurakuntaa kuin antamalla sille opettajiksi mykkiä koiria, jotka eivät kykene haukkumaan, puhuvat vain ihmisten mieliksi. Näitä ei innosta Herran kiivaus työssänsä. He eivät asetu varjelijoiksi Israelin muureille, eivät täytä sitä tehtävää, jonka Herra heille antoi sanoessaan: huuda rohkeasti, äläkä säästä, Israelin huoneelle heidän syntinsä. Mistäpä syntiset väärän tietäisivät, ellei siitä huomauteta, miten osaavat sitä paeta, ellei sanota.” (Viestejä vaivatuille, Lapua 1946) :icon_redface:
http://www.uusitie.com/fin/etusivu/uusin_lehti/?id=20&selectedNumber=293&selNews=1296
-
H-Y:n vuosikirja 09.Monipuolinen näkemys ajasta: asiaa ja välillä täyttä soopaa,suosittelen kuitenkin vähintäin selattavaksi,ken ei vielä ole ehtinyt avata kattoyhdistyksemme vuosikertomusta! ( -10 täytyy säästää pitkiiiiin joulunpyhiin )
-
Luin Paolo Coelhon Valkyriat ja
huhuh olen kyllä pettynyt :icon_sad:
Alkemistin tekemän vaikutuksen takia sinnikkäästi olen lukenut Coelhoa,
mutta mutta---
-
Sain Heikki Palmun teoksen Suomen kirkon tulevaisuus? Rauhallista ja älykästä pohdiskelua monelta eri suunnalta. Älykäs ei tarkoita pelkästään älyllistä vaan lämmin tunnekin on mukana.
-
Olli Jalonen: Poikakirja
"Eivät ne luule että minä edes kuuntelen, tai jos kuulen niin en ymmärrä, mutta ei se kovin vaikeaa puhetta yleensä ole. Sen jälkeen kun olen opettelemalla opetellut ja sitten oppinut ulkoa taivutuskaavan kaikki viisitoista sijaa nimennöstä seurantoon ja keinontoon asti, ja niiden taivutukset vielä kaikista mahdollisista erilaisista sanoista mihin ne pätevät, niin muu vaikea koulussa ja sanomalehdissä on muuttunut äkkiä helpommaksi."
-
Arne Nevanlinna: Marie. Hoitokodissa asuvan vanhan naisen ajatukset hyppivät lapuudesta 1800-luvun lopusta tähän päivään. Ainakin alkupuoli on
kiinnostavaa. Muistot Strasbourgista jo historiallisesti mielenkiintoisia. Saksalaiset vastaan ranskalaiset.
-
Sittarin kassajonossa iltiksen lööppiä.
Matkustussäätä sanoo säätietoukko, tulevan jouluksi...áivan suuren luokan hirmumyrsky... junathan siis eivät aja ja noin ja lentokoneet pysyvät maassa...
Leena hautoo kavalaa :111: suunnitelmaa...
-
Hiihtäen Anttolanhoviin? Lahjapussi selässä.
-
säätietoukko
säätie-toukko - minkä näköinen eläin mahtaa olla?
-
säätie-toukko - minkä näköinen eläin mahtaa olla?
Sääti eto ukko. Se on selvästi savoa.
-
En ole vieläkään lukenut
Sofi Oksasen Puhdistusta,
en ole edes pitänyt kirjaa kädessä! :109:
-
Olli Jalosen Poikakirjan loppupuolella alusta alkaen kiusattu Elefantti, lihava poika kuoli. Kotiolot olivat suurena vaikuttavana tekijänä. Koulukiusaamisen raakuus oli kauheaa ainakin 60-luvulla kirjailijan kertomana. Sotakokemusten järkyttämä opettaja myötävaikutti oppilaansa menehtymiseen. Hän ei ymmärtänyt. Kiusaaminen kasvatti pojista kunnon miehiä. Huonokuntoiset oppilaat olivat mammanpoikia. Opettaja sitten myös menehtyi oman käden kautta.
-
Harjunpää ja pahan pappi.
-
Joululukemisena on ollut
Valaise varjot tiemme
Herättäjän vuosikirja 2010
Mielenkiintoisia artikeileita,
mukava lukea esim. herättäjäjuhlien puheita,
kun en itse päässyt niitä kesällä kuulemaaan.
Kiitos kirjasta.
-
Joulua luin ja kuvakatselin (200 kuvaa vuosisadan alkupuolen valtameripursista ja merimiehistä)
Alan Villiers: Viimeiset Tuulten Laivat
"Ja kuka voi katsella valkopurjeista kaunista laivaa lähdössä kaukomatkalle, tuntematta hiukan meren kutsua, hiukan Elämän kutsua ?"
-
Joululahjakirja Esko Salmisen & Raila Kinnusen Toinen näytös. Aikalainen ja hieno näyttelijä tilittää elämäänsä ja työtään niin mielenkiintoisesti että sen kirjan ääressä ei uni tule.
Toisena sain Laila Hirsisaaren Lehmusten kaupungin. Sen olen lukenut vuosikymmeniä sitten, enkä juuri erikoisemmin kiinnostunut. Syntymäkaupunkini kiinnostaa nyt eri tavalla ja luen kohta senkin. Aikalainen on Lailakin.
Nevanlinnan Marie on kesken, sillä pääsee unen alkuun.
-
Joululahja kirjaa, kenr. Tapolan lapsenlapsen kirjoittama Marsalkan kotiinpaluu.
Erkki Palolammen Kollaa kestää, sivulta 120 eteenpäin, jossa kerrotaan Kollaan joulusta.
On vähän kuin lukisi evankeliumia, tositapahtumaa sotatalven joulusta.
Sitten yö/iltalukemisena Paavo Kettunen, Suomalainen rippi.
Päivä luvussa Taru Stenvallin Marskista ja hänen "Hovistaan."
Tähän viimemainittuun liittyy minulle esitetty kysymys: Mitä Marski tuumasi korvasienimuhennoksessa hampaihinsa saamastaan kivestä?
Etsin vastausta pari kuukautta tähän työkaverini heittämään kysymykseen.
-
Täällä on kovin syvällistä ja harrasta lukemista useimmilla.
Minä luin joulun aikaan vain kepeää kirjallisuutta:
Kirsti Ellilä, Pappia kyydissä
Muriel Barbery, Siilin eleganssi.
Seuraavina Arne Nevanlinnan Marie ja Bo Carpelanin Lapsuus.
Odottamassa kymmeniä muita.
-
Mielestäni Kirsti Ellilän Pappia kyydissä ei ollut kovinkaan viihteellinen. Ne ortodoksipapin tapaamiset, onko viihdettä? Tai mikä muu siinä? Rankka aihehan se naispappeus siinä heidän perheessään oli. Tämä olisi mielenkiintoinen kirja käydä läpi jossakin keskustelupiirissä, kun osallistujat edustaisivat erilaisia näkökantoja. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen naispappeuden vastustajia tutustumaan siihen. :)
-
Pappia kyydissä -kirjan takakansi kuvasi kirjaa sanoin: "Viiltävän hauska viihderomaani". Ehkä sujuva kieli ja helppolukuisuus ovat antaneet aihetta moiseen leimaan. Ja se, että kirjailija on luokiteltu "viihdekirjailijaksi". Päähenkilö Matleenan pohdiskeluihin oli ainakin helppo samastua, ja aion lukea jatko-osankin heti kun saan sen käsiini. Kolmaskin osa on kuulemma tulossa, ja siinä päähenkilönä onkin naispappeutta vastustava Aulis.
-
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
Nyt olen vähän epätietoinen, oliko tuo kirja rienausta vai jotain sellaista, joka vain haastaa ajattelemaan. Vai vain sci-fi-viihdettä.
-
Valaise varjot tiemme, Herättäjä-Yhdistyksen vuosikirja 2010. Luin juuri Juhani Huttusen esitelmän Fundamentalismi. Mielenkiintoista sisältöä paljon käytetylle nimitykselle.
-
Ostin tänään Valtaojan & Pihkalan Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Meniköhän se noin... no joka tapauksessa. Aattelin sen lukaista. Tosin siihen saattaa mennä aikaa. Silmä meinaa tälleen illalla luppasta jo sen verran, että ei jaksa lukea.
Pukkihan se toi tämän kirjan ja puoliväliin saakka olen jo päässyt.
Valtaojan jutut ovat olleet ihan järkeviä ja maallikon ymmärrettäviä, mutta en kyllä ollenkaan ymmärrä tätä Pihkalaa.
Mies puhuu kuin puoluesihteeri toistaen ideologista (teologista) jargoniaan. Aivan kuin hänen kirkkonsa olisi kaivautunut puolustusasemiin, joista se käy torjumaan ateistien, rivikristittyjen ja liberaalien oikeutettuja kysymyksiä.
Hän tuntuu vetäneen herneen syvälle nenään ateistien bussikampanjasta, joka ainakin itsestä tuntui melko harmittomalta tempulta.
Valtaojalla oli hyviä kysymyksiä Jumalan rakkauden vaikeasta havaittavuudesta täällä ajassa.
Pihkalan maailmassa kaikki vääryydet korjataan viimeisellä tuomiolla. Jos rakastava Jumala antaakin kaikenlaisen vääryyden tapahtua uskovilleen, niin lopussa sitten oikeus voittaa.
Onhan Valtaojassakin sellaista kehitysoptimismia, jota en voi allekirjoittaa, mutta kyllä hän tuntuu olevan paljon paremmin kartalla nykyhetkessä.
-
Pukkihan se toi tämän kirjan ja puoliväliin saakka olen jo päässyt.
Valtaojan jutut ovat olleet ihan järkeviä ja maallikon ymmärrettäviä, mutta en kyllä ollenkaan ymmärrä tätä Pihkalaa.
Mies puhuu kuin puoluesihteeri toistaen ideologista (teologista) jargoniaan. Aivan kuin hänen kirkkonsa olisi kaivautunut puolustusasemiin, joista se käy torjumaan ateistien, rivikristittyjen ja liberaalien oikeutettuja kysymyksiä.
Hän tuntuu vetäneen herneen syvälle nenään ateistien bussikampanjasta, joka ainakin itsestä tuntui melko harmittomalta tempulta.
Valtaojalla oli hyviä kysymyksiä Jumalan rakkauden vaikeasta havaittavuudesta täällä ajassa.
Pihkalan maailmassa kaikki vääryydet korjataan viimeisellä tuomiolla. Jos rakastava Jumala antaakin kaikenlaisen vääryyden tapahtua uskovilleen, niin lopussa sitten oikeus voittaa.
Onhan Valtaojassakin sellaista kehitysoptimismia, jota en voi allekirjoittaa, mutta kyllä hän tuntuu olevan paljon paremmin kartalla nykyhetkessä.
Linkolalla ei ainakaan ole kehitysoptimismia. :icon_wink:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pentti+Linkola+Lasten+hankkiminen+on+suurin+ymp%C3%A4rist%C3%B6rikos/1135250633053
-
Linkolalla ei ainakaan ole kehitysoptimismia. :icon_wink:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pentti+Linkola+Lasten+hankkiminen+on+suurin+ymp%C3%A4rist%C3%B6rikos/1135250633053
Linkolalta se ei taitasi enään onnistuakkaan, mutta lausuma kuvaa hyvin hänen ajatuksenjuoksuaan.
-
Nyt olen lukenut Arne Nevanlinnan Marien, joka oli tosi hyvä sekä Laura Honkasalon Eropaperit, joka sekin oli hyvä. Herätti paljon ajatuksia. Molemmissa oli yllättäen mukana vanha nainen, joka hoitopaikan petissä muisteli menneitä ja odotteli kuolemaa.
-
Kävin lainaamassa kolme kirjaa Dostojevskista (http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/p020.gif)
yksi on Henri Troyatin Dostojevskista kirjoittama elämänkerta, jolta odotan paljon
FD
(http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/p020.gif)
helmikuussa pääsen Pietariin ja tapaan siellä Fjodorin pojanpojanpojan..pojan..?pojan..noinkohan se meni
tämä tapaaminen (jos Luoja suo) on kuin tapaisi... Paavin tai Elvis kävelisi vastaan (ihme vertauksia :017:)
-
Oho...hienoa. :038:
Ortodokseillakin on muuten ainakin yksi paavi, Egyptin koptikristittyjen johtaja paavi Shenouda III.
-
Tänään tulleesta Suomen Kuvalehdestä katselin merkittävät viime vuoden tapahtumat.
Äsken katselin Körttifoorumin tilastoja. Eilen on ollut 161 kävijää! Onko kiinalaiset taas tutkineet herännäisyyttä?
-
Tänään tulleesta Suomen Kuvalehdestä katselin merkittävät viime vuoden tapahtumat.
Äsken katselin Körttifoorumin tilastoja. Eilen on ollut 161 kävijää! Onko kiinalaiset taas tutkineet herännäisyyttä?
Kyllä ovat käyneet. Käyvät näköjään kerran kuussa ja moni pyrkii jäseneksi, mutta en ota kielitaidottomia jäseniä. Heistä ei ole mitään iloa, yleensä he ryhyvät myymään jotakin heti. tämän ohjelman pitäisi lähettää minulle aina tieto kun joku halukas odottaa hyväksymistä, mutta se toimii ajoittain eikä siihen voi yhtään luottaa.
Niin nämä 161 olivat siis samaan aikaan. Tuo näyttää jo vihamieliseltä hyökkäykseltä. Se tukki serverinkin ja sieltä tuli vikailmoitus
-
Owe Wikström:Häikäisevä pimeys. Näkökulmia hengelliseen ohjaukseen. Kaksiosainen kirja, josa ensimmäinen luku selvittelee hengellisen ohjauksen ja profaanin ajattelun yhtymäkohtia ja sellaisena on aina toivottava. Se rikastuttaa ihmiskuvaa juuri tavalla jonka perään olen itse kiukutellut. En ole vielä siinä asti. -Toinen osa on henkilökohtainen, suunnattu ihniselle, joka kaipaa osviittaa itselleen.
'
´- Toisessa osassa on monta hyvää ajatusta, perintöä hyvin kaukaa, ja koska se ottaa esikuvaksi Ristin Johanneksen, karmeliittaperinteen se tuo väistänmättä mieleen kontemplaation sekä paljon rukouksen, se kulkee kuin punainen lanka riviväleissä ellei riveillä.Sen sijaan kolin ehkä hieman ymmälläni neuvoo erilaisia "suhtautumistapoja" erilaisiin "hengellisen elämän vaiheisiin". Se toi ennemmin mieleen lastenneuvoloiden ikäkausitarkastukset. Tämä ihminen on nyt tässä vaiheessa, vastaa hänelle näin... miksei, mutta jos se toinen kysyykin ihan muuta? Se on liian pureskeltu tai jotain. -Toinen merkilinen neuvo oli jättää tietyksi ajaksi mieliruoka syömättä ja lempiohjelma katselematta, jotta elämä rikastuisi jälleennäkemisten riemuista. Eikö elämä ole sellaistya ilman noita keinotekoisia järjestelyjäkin? Vatsataudin jälkeen on ihanaa olla terve. Joulu meni. Kohta se taas tulee.
- Tämän assosioi automaattisesti hiljaisiin rretriitteihin. Niissähän ei valikoida´mielihyvän tuottajia pois jälleennäkemisen riemusta. Niissä tehtiin tilaa rukoukselle.
- Mietin rukouksen merkitystä, ja se oli parasta antia, sillä sain olla lähes puoli vuotta maallikkoavustajana eräässä retriittipaikassa. Se tuli luontevaksi, isoksi osaksi elämää. Voin äärettömän hyvin, ja minulta napattiin elämäni ainut normaali eeg! Sitten tietty tuli isompi kohtaus ja porttikielto. Käsitin, ei se mitään, yritin jatkaa sitä itsekseni mutta se ei saanut siipiä alleen. Ehkä, jos olisi omistanut sen "Rukoileva Kirkko" kirjan, tai jonkin toisen, ja noudattanut soveltaen ja piten itsekurista kiinni se olisi juurtunut kotiin sillä niinhän tulisi olla. Olihan ärsykkeitäkin vähän mutta hiljaista täälläkin on.
- Tässä kirjassa on aika paljon hyvää --- kristittyjen ikivanhoja perinteitä ja näkemyksiä --- silti jokin siinä nyt on kuin kivi kengässä. Wikström lipuu herkästi tekemisten puolelle silloin, kun yrittää kuvailla aika usein nähtyjä hengellisiä kokemuksia siitä motiivipohjasta läbhtien,että kselunhoitajan ja kristityn itsensä olisi olisi helpompaa käsittää mitä hän mahdolisesti on käymässä läpi. Pitää kyllä lukea kolmannen kerran. Lohdollisinta ovat nuo "pimeiden tunnelien" kuvaukset, samoin jyrkkä ilmoitus että Jumala muuten sitten tarkoittaa totta käskiessään ihmisiä tekemään parannuksen... sen tähden, että Ju,mala on tässä kirjassa paikoin hyvin lähelle tuleva. "Missä olet, Adam?" mutta myös, ja enemmän: "Älä pelkää".
En oikein tiedä mitä ajatella. Onko joku teistä lukenut sitä?
-
Olen lukenut Häikäisevän pimeyden, ja se on parhaita lukemiani Wikströmin kirjoja. Muistan, että hänen näkökulmansa hengelliseen ohjaukseen olivat kiehtovia ja kiinnostavia, mutta lukemisesta on jo niin monta vuotta, etten tarkemmin muista, mikä oli parasta. Jotkut muut hänen teoksensa ovat olleet mitäänsanomattomampia.
-
Olen lukenut Häikäisevän pimeyden, ja se on parhaita lukemiani Wikströmin kirjoja. Muistan, että hänen näkökulmansa hengelliseen ohjaukseen olivat kiehtovia ja kiinnostavia, mutta lukemisesta on jo niin monta vuotta, etten tarkemmin muista, mikä oli parasta. Jotkut muut hänen teoksensa ovat olleet mitäänsanomattomampia.
Kiitos... taidan jättää loput hyllyyn.
Minul oli onni saada hengellinen opastaja, kun olin huomannut että se nuoruudessa saatu kristinoppi oli laillansa kiinnostavaa muttei (varsinkaan) kantanut aikuisuudessa. Hän oli juuri jostakin Ristin Johanneksesta ja Avilan Teresasta, Nouwenista, Stinissenistän jne kiinnostunut ja luetti minulla. Ja vielä niin, että jos en käsittänyt,sain kirjottaa lapun jonka laiton hänen postilokeroon ja kun tavattiin, hänel oli ne minun laput ja pino kirjoja valmiina. Selitti sitten. Myöhemmin ajatellen: Miten voi käydä niin hyvin...
Nyt tuosta jää väistämättä vähän sutaisten tehdyn maku, osaa ohjeista tuijotin haavi auki. Mutta aihepiiri on jotakin, jonka tähden kyllä olen hyvilläni että kirja on hyllyssä, onhan siinä lähdeviitteet.
-
Olen agitoitu lukemaan Dietrich Bonhoefferia ja nyt on menossa
Kutsu seuraamiseen
ja
olen
(http://www.cosgan.de/images/midi/konfus/e035.gif)
-
Kutsu Seuraamiseen eli hänen Vuorisaarnakommentaarinsa, on Bonhoefferin kirjoista ehdottomasti jyrkin. Olin jokseenkin :icon_eek: kun luin sen ensimmäisen kerran itse. Hän oli etevä myös eksegetiikassa ja teki tähän liittyvää tutkimustyötä USA:n vuosinaan, hänhän opiskeli siellä kolmisen vuotta koska oli liian nuori saamaan Saksassa pappisvihkimystä valmistuttuaan dosentiksi, lykättiin sinne stipendiuaatiksi kun ei kai oikein tiedetty mitä sillä muutakaan pitäisi tehdä...
Vankilakirjeissähän hän palaa tähän. "En ehkä enää kirjoittaisi sellaista kirjaa... itse asiasta en kuitenkaan voi tinkiä" siis, minulle jäi koko ajaksi epäöselväksi mikä se "itse asia" hänelle on. Hänen käsityksensä armosta esimerkiksi vilistää hírmuista vauhtia eteenpäin. Jo "Yhteinern elämä" (ent,. "Kristillinen yhteiselämä" varoittaa käymästä toisten kimppuun näissä synnintekokysymyksissä, ja psalmikommentaari "Katselen taivasta" sanoo suoraan että Jumasla haluaa kuulla meridän puhuvan itselleen muusta kuin syntisyydestämme, päätellen siitä että on antanut rukouskirjaksemme Raamattuun Psalmien kirjan, jossa on vähiten juuri katumuspsalmeja. Hän oli niin nopea ajattelija että sai Karl Barthin ihan päänsäryn partaalle vierailuillaan "Tämä nuori ystäväni ottaa esille niin montya teemaa ja esittää ne niin monessa valossa, että minun on tunnustettava, koen hieman vaikeaksi hänen seuraamisensa... "
Saksan kirkko oli niihin aikoihin "juhlakirkko" jossa ei oletettukaan että sanomalla tulisi olla jotakin vaikutusta arkielämäämme. Bonhoeffer ei ollut mikään tyyni tyyppi (tästä olen vääntänyt Tomi Karttusen kanssa kättäö -.-- tottakai hän osasi hillitä itsensä, oli kasvatettu äärimmäiseen vaiteliaisuuteen, mutta tarkoitinkin että sisäisesti) kun hänm palasi USA:sta ja näki kirkon tilan nyt, työntekijän silmin, hän harmistui ..-. oli nuori ja kiivas... 25 kun tuo ´julkaistiin. Se on vähän sellainen "olkaa kristittyjä koko ajan, tai minä lyön" kirja. Hän muuttui hirmuvauhtia... luulen että se Finkewalden saarnaajaseminaarin johtaminebn tasoitti... hän oli kova kuuntelemaan toisten murheita, ja selittää sen, miksi myöhemmissä kirjoissa sama teologinen ote säilyy, Tomi osaa sen hyvin, mutta mies muuttuu.
...........................................
Sori kun tästä tuli näin pitkä mutta on vaikea selittää tätä lyhyesti
-
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä I - Swannin tie - Combray, Editions Gallimard 1919, Otava 1968
-
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä I - Swannin tie - Combray, Editions Gallimard 1919, Otava 1968
Kateeksi käy eläkevaarin hommat...
Mt
-
Kiitos, mt, huomioimisesta! Täytyy kirjoittaa, että vapaat on tunnelmat. Tämä päivä 11.1.11 on ensimmäinen vuosilomapäivä, jonka jatkona sitten eläke.
Toisaalta pelottaa. Vapaus ilman vastuuta ei takaa hyvä tulosta. Osaanko olla vastuullinen? On yritettävä kuunnella omia tuntemuksiaan ja kysellä, pyydellä Korkeimman johdatusta.
Sain läksiäislahjana lounaskaveriltani kortin ja neljä suklaapalloa.
Työnantajani lahjoitti Aallon teräsvadin ja hienon "asiakirjan", jossa sivistysvirasto kiittää "pitkäaikaisesta, Vantaan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelujen hyväksi tekemästänne ansiokkaasta työstä ja toivottaa Teille antoisia ja valoisia eläkevuosia." Allekirjoittajina Apulaiskaupunginjohtaja ja Kirjastopalveluiden johtaja.
Lisäksi työkaverini oli maalannut minusta taulun, ja kortteja sain joiltakin työkavereilta sekä kaikilta Vantaan kirjastoilta ja osastoilta. Kukkia. Talouspäällikkö halasi pitkään. Minä halasin kaikki osastoni kymmenen työkaveria.
Lopuksi soitin YouTubesta koneeltani Georg Otsin Kun päättyy työ http://www.youtube.com/watch?v=AHICIZPNtfk
Tavallista suuremman kantamuksen vuoksi tulin kotiin taksilla.
Katsoin eilen pätkän elokuvaa Georg Otsista. "Kun päättyy työ ja aika jää, niin toivon jonkun voivan ymmärtää". Näkemäni perusteella hänen tilanteensa oli tuskallinen synnyinmaansa Eestin ja miehittäjä-Neuvostoliiton puristuksessa. Hän kai joutui valitsemaan kutsumuksensa ja rakkaimpiensa välillä ja valitsi edellisen. Lauluillaan hän ylitti loppujen lopuksi ideologioiden ja inhimillisyyden rajat ja tuli ihmisten sydämmiin. Uskon monien ymmärtävän nyt kun "työ ja aika on jäänyt".
Herramme Jeesuksen Kristuksen Armo ja Isän Jumalan rakkaus olkoon meidän kanssamme nyt ja aina. Aamen.
-
Hei satman!
Jo pitkään eläkepäillä olleena toivotan nuoremman kollegan joukkoon.
Kirjat, koko työurasi ystävät pitäkööt aluksi sinulle hyvää seuraa. Ota siihen Kilven Alastalon salissa rinnalle, niin eiköhän siinä vuosi vierähdä.
Ehkä olet jo sen läpikäynyt. Moni ei ole. En minä varsinkaan.
Hakeudu myös ihmisien pariin säännöllisesti, muulloinkin kuin sunnuntaisin. Tapaa jälkeläisiä, ja ennen kaikkea: Ala laittaa ruokaa. Terveellistä ruokaa. Palvele vaimoasi niinkuin heikompaa astiaa kuuluu. :icon_cool:
Ja ennenkaikkea älä unohda seurakuntaa körttifoorumilla. Alkajaisiksihan tulikin jo pidempi viesti.
Kokemuksen rinta(!)äänellä kerron että kiirettä tulee riittämään. Joten muista myös levätä ja opi sanomaan EI.
Joh. 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Siunauksin Riitta
p.s. nämä eivät olleet opetusta vaan toivotusta ystävälle
-
Hyviä eläkepäiviä satmannille!
Foorumilla viestit nyt varmaan lisääntyvät...
-
...enpä tiedä luvata peloitella eli uhkailla.
-
Hei satman!
Jo pitkään eläkepäillä olleena toivotan nuoremman kollegan joukkoon.
Kirjat, koko työurasi ystävät pitäkööt aluksi sinulle hyvää seuraa. Ota siihen Kilven Alastalon salissa rinnalle, niin eiköhän siinä vuosi vierähdä.
Ehkä olet jo sen läpikäynyt. Moni ei ole. En minä varsinkaan.
Hakeudu myös ihmisien pariin säännöllisesti, muulloinkin kuin sunnuntaisin. Tapaa jälkeläisiä, ja ennen kaikkea: Ala laittaa ruokaa. Terveellistä ruokaa. Palvele vaimoasi niinkuin heikompaa astiaa kuuluu. :icon_cool:
Ja ennenkaikkea älä unohda seurakuntaa körttifoorumilla. Alkajaisiksihan tulikin jo pidempi viesti.
Kokemuksen rinta(!)äänellä kerron että kiirettä tulee riittämään. Joten muista myös levätä ja opi sanomaan EI.
Joh. 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Siunauksin Riitta
p.s. nämä eivät olleet opetusta vaan toivotusta ystävälle
Kiitos toivotuksista!
Tulin juuri diabetes-hoitajan vastaanotolta. Lupasin lisätä likuntaa. Jos seuraava labratesti näyttää samaa, merkitsee se lääkityksen aloittamista.
Nythän tässä on aikaa ravata.
-
Jäädessään eläkkeelle rovasti lupasi istua kiikkutuoliin. Sanoi istuvansa kuukauden.
- Entä sitten?
- Alan kiikkua.
-
Syrjäytymisen ehkäisyyn suosittelen sosiaalista mediaa.
Eläkeläisukon kiireettömiin päiviin sopivia sosiaalisia medioita ovat esimerkiksi:
- Torit ja torikahvilat, niiden taukojen aikana esim. pienten huoltoasemien tai kauppahallien kahvilat. Pääkaupunkiseudulla suosittelen Hakaniemen toria, jossa on tarjolla kahvitusta sekä sisällä että ulkona ynnä useampia tasokkaita antikvariaatteja kävelymatkan päässä.
- Yleiset saunat ja sellaisen puutteessa (Vantaan Kuusijärven savusaunahan juuri paloi) uimahallit.
- Pienet kivijalkamyymälät.
Mt
-
Tuu Satman kahville. Leena leipoo erinomaista pullaa.
-
Tuu Satman kahville. Leena leipoo erinomaista pullaa.
Kiitos kutsusta.
-
Syrjäytymisen ehkäisyyn suosittelen sosiaalista mediaa.
Eläkeläisukon kiireettömiin päiviin sopivia sosiaalisia medioita ovat esimerkiksi:
- Torit ja torikahvilat, niiden taukojen aikana esim. pienten huoltoasemien tai kauppahallien kahvilat. Pääkaupunkiseudulla suosittelen Hakaniemen toria, jossa on tarjolla kahvitusta sekä sisällä että ulkona ynnä useampia tasokkaita antikvariaatteja kävelymatkan päässä.
- Yleiset saunat ja sellaisen puutteessa (Vantaan Kuusijärven savusaunahan juuri paloi) uimahallit.
- Pienet kivijalkamyymälät.
Mt
Kiitos vinkeistä. Ne tukevat uuteen elämänmuotoon totuttelua.
Aikamoinen anomaalinen (säännöstä poikkeava) tila tämä on! Välillä en tiedä, mihin säntäisin, sitten on kuin kelluisin lämpimässä vedessä.
Minun on muistutettava itselleni, että väärät valinnat eivät ole lopullisia. Ensinnäkin niistä voi perääntyä. Toiseksi ne eivät maailmaa, meidän yhteistä maailmaamme, kaada; ja kolmanneksi, aika parantaa, peittää virheet unohduksen pumpuliin - josta ne saatavat popsahtaa (vrt. pop-ikkuna) välillä esiin, mutta silloin laimeampina, ja niihin voi suhtautua armon anomisen lisäksi armollisesti, armahtavasti.
psst.: Mt:n kirjoitukset avasivat ajatuksia, kuten olemme aiemminkin kokeneet. Kiitos!
-
Minä olen ollut yli 27 vuotta eläkkeellä. Olen eläkkeelle siirtymisen konsultti. Kysy vaan, satman.
-
Mitä muistat siirtymävaiheesta?
-
Kiinnostuin Pentti Simojoesta eilisen esitelmän johdosta. Häneltä on ilmestynyt kirja Ensimmäiset ja viimeiset kiusaukset. Se kertonee lisää Paavon
elämästä, ahdistuksista ja löydöistä. Esitelmän mukaan Paavokin luki Raamattua ensin lakikirjana mutta sepän luona käynnin jälkeen se oli hänelle
" uusi pryki" uusi painos. Raamattu oli Paavolle ennenmuuta terapeuttinen kirja.
Tämä täytyy lukea heti kun saan entiset kirjat palautettua.
Simojokea tutkiskellessani löysin hänen seurapuheensa Kiuruveden juhlilta. Lämminhenkinen iltavirsi saa vertauksensa kanaemosta. Tuo monasti halveksien heitetty nimitys, kana, tai hanhi saa nousta arvoon uuteen. Jeesus rakastaa omiaan kuin kanaemo. Siipiensä suojassa on lepo.
http://www.kiuruvedenherattajajuhlat.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010141
-
Simojokea tutkiskellessani löysin hänen seurapuheensa Kiuruveden juhlilta. Lämminhenkinen iltavirsi saa vertauksensa kanaemosta. Tuo monasti halveksien heitetty nimitys, kana, tai hanhi saa nousta arvoon uuteen. Jeesus rakastaa omiaan kuin kanaemo. Siipiensä suojassa on lepo.
http://www.kiuruvedenherattajajuhlat.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010141
Kiitos Riitta-mummi. Tuo puhe tuli kohti ja oikeaan aikaan.
-
Niin minullekin. Eli P Simojoki tuli kuin tilauksesta eilen Lahteen.
terv. kana-mummi
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/g075.gif)
-
Niin minullekin. Eli P Simojoki tuli kuin tilauksesta eilen Lahteen.
terv. kana-mummi
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/g075.gif)
Osoite: Munakammi
-
Kaiken se hoksaa, kaiken se käyttää, kaiken se parrain päin viäntää! Se= Pena.
Munakammissa munat säilyy viileinä. Kts. googlesta kammi. :043:
-
En ilmeisesti omista munakammia. :-\ Luettavana Mannerheimin pöydässä. Blinien teko-ohjeita tutkitaan.
Eva Mannerheim-Sparren ohjeissa on 2dl maustamatonta paloviinaa resptissä. Mainintana, "viina parantaa makua."
Niinhän se taitaa olla. :)
-
Kirjasto on toiminnassaan minuakin nopeampi. Eilen iltapäivällä tilasin pääkirjasto-maakuntakirjastosta sen Simojoen kirjan jota on yksi kappale
Lahdessa. Tänä aamuna jo ennen klo 8 tuli ilmoitus että se on noudettavissa Mukkulan kirjastosta. Sivukirjastomme avautuu vasta klo 13, joten
yön aikana on toimittu.
Kirjastopalvelut netissä on hyvä homma. Kunpa vain muistaisin joskus pidentää itse laina-aikoja niin säästyisi sakoilta.
Pentti Simojoen neuvo oli että Raamatun luvun välillä on hyvä lukea romaaneja . Sitä minä olenkin tehnyt ahkerasti.
-
Luen kahta kielitieteen perusteosta, rinnakkain ja vuorotellen.
Fred Karlsson on mun idoli. :109:
-
Olen vihdoin oppinut lukemaan kolmeakin kirjaa rinnatuste. Nyt iltalukemiseksi Pentti Simojoen kirja Paavon kiusauksista. Päivällä Anne Holtin dekkari Presidentin salaisuus. Ja välipaloiksi lopettelen Esko Salmisen muistelmia.
Jaa Raamattua tarpeen mukaan ja Päivän Sanaa.
-
Jaa Raamattua tarpeen mukaan ja Päivän Sanaa.
Kivoja nuo mummin ilmeisen tahattomat näppäilyvirheet; ehkä tarkoitit Ja-sanaa, mutta tuo kehotus sopii meille kaikille: Jaa Sanaa tarpeen mukaan :)
Lueskelin välipalaksi ties kuinka monennen kerran Liisa Seppäsen 'Kelttiläisillä poluilla', suosittelen ihan matkakirjana, mutta kirja on myös hengellisen matkan kirja...
Muuten olen ahminut mm. lintukirjoja; esim. 'Selviytyjät, Lumen ja jään linnut' on huippu! Tekijätkin huippuja; Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies.
-
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007
-
Löysin kirpparilta uudenveroisena:
Henri J.M. Nouwen: 'Tuhlaajapojan paluu'
Nouwen on syvällinen hengellisen elämän tulkitsija, jolla on kyky kirjoittaa selkeästi ja viisaasti ihmiselämän syvimmistä kysymyksistä. Tässä teoksessaan hän kertoo kohtaamisestaan Rembrandtin kuuluisan Tuhlaajapojan paluu -maalauksen kanssa. Tuo maalaus puhutteli kirjailijaa voimakkaasti. Nouwen koki, että niin kuin tuhlaajapoikavertaus tiivistää yhteen koko evankeliumin ytimen, myös Rembrandtin maalaus kokoaa yhteen taiteilijan oman hengellisen kamppailun ja kutsuu katsojat mukaan, tekemään oman elämänsä henkilökohtaisia ratkaisuja.
Kirja on viisas puheenvuoro ihmisen päämäärästä ja kutsumuksesta. Nouwen syventää kirjallaan Jeesuksen tärkeää vertausta ja tuo sen lähelle nykypäivää. Hoitava, levollinen kerronta ja pohdinta ei vaadi lukijaa tilille vaan kehottelee lempeästi tutkimaan omaa tietä ja elämää. Rembrandtin maalaus on kirjan kannessa, ja sen osat kuvittavat itse teosta.
Henri J. M. Nouwen (1932-1996) on oman aikamme merkittävimpiä kristillisiä kirjailijoita.
-
Minäkin olen lukenut tuon Nouwenin kirjan. Pidin siitä. Enimmäkseen tekijä käyttää Jeesuksen vertausta ja Rembrandtin maalausta heijastamaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, mutta siinä ei ole tietenkään mitään väärää. Hän ei missään kohdin tee kumallekaan väkivaltaa, vertaukselle eikä maalaukselle. Hän ei myöskään esitä ajatuksiaan ainoina oikeina. Siksi kirja avasi mahdollisuuden kokea nuo omalla tavalla.
-
Nyt menossa toista kertaa Matti Koivulan ja Jan Södersvedin mainio Ornimisen sietämätön keveys. :D
-
Nyt menossa toista kertaa Matti Koivulan ja Jan Södersvedin mainio Ornimisen sietämätön keveys. :D
Se on hieno kirja, taidan lainata sen toistamiseen. Suosittelin sitä juuri yhdelle saunakaverilleni. Hänkään ei ole bongari, mutta sepä ei haittaa.
Mt
-
Jäädessään eläkkeelle rovasti lupasi istua kiikkutuoliin. Sanoi istuvansa kuukauden.
- Entä sitten?
- Alan kiikkua.
"Mitä aiot tehdä tänään?"
"En mitään."
"No, sitähän sinä teit eilenkin."
"Joo, mutta se jäi vielä kesken."
Leppoisia päiviä satmanille :)
-
Kiitos!
-
Luin:
"Sanalla sanoen Odettella ei sentään ollut oikeutta estää häntä lähtemästä Pierrefondsiin, jos hän kerran itse sitä halusi! Ja hänen teki nimenomaan niin selvästi mielensä lähteä, että ellei hän olisi tuntenut Odettea, hän olisi varmasti lähtenytkin. Hän oli jo kauan sitten toivonut saavansa tarkemman käsityksen Viollet-le-Ducin entistämistöistä. Ja näin ihanalla ilmalla hän tunsi vastustamatonta halua käyskennellä Compiègnen metsässä." (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007 (s. 138)
Luen:
"Mikä vahinko, että häneltä oli tänään pääsy kielletty juuri siihen ainoaan paikkaan, minen hänen mielensä paloi! Tänään! Jos hän lähtisi matkaan Odetten kielloista huolimatta, hän voisi tavata tämän vielä tänään! Mutta jollekin yhdentekevälle, Pierrefondsissa tapaamalleen tuttavalle Odette olisi sanonut iloissaan: "Hauska tavata!" ja kehoittanut asianomaista pistäytymään hotellissa, mihin oli asettunut Verdurinien kanssa, kun taas hänet, Swannin nähdessään, Odette närkästyisi, valittelisi joutuneensa vakoilun uhriksi, rakastaisi häntä vähemmän, kääntäisi hänelle suutuksissaan selkänsä. "Minulla ei siis ole oikeutta matkustaakaan!" sanoisi Odette palatessaan, vaikka matkustaminen itse asiassa olikin kielletty Swannilta!" (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (2) - Swannin tie - Swannin rakkaus, Paikannimet: nimi - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1977, kolmas painos, Otava 2007 (s. 138)
-
Onhan koukeroista pähkäilyä. Mennäkö vaiko eikö mennä. Kuinka monta sivua menee ennen kuin saa sanotuksi: Kultani en mene Pierrefondsiin! ?
Nautitko lukukokemuksesta?
Minä suorastaan elän sen P Simojoen kirjan kanssa. :eusa_angel:
-
Kuinka monta sivua menee ennen kuin saa sanotuksi: Kultani en mene Pierrefondsiin! ?
Nautitko lukukokemuksesta?
Ei se sitä sanonut. Pari sivua.
Nautin.
Otavan Suuri Ensyklopedia (1979) kertoo seuraavaa:
"Proust kuvaa teoksessaan omaelämäkerralliselta pohjalta 1900-luvun vaihteen ranskalaista yläluokkaa. Hän esittää pitkin, musikaalisin virkkein henkilöidensä reaktioita ja pienempiäkin sielunliikkeitä tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla. Kerronta on juonetonta, erilaisista aineksista koostuvaa. Komediatyyliset tilannekuvaukset vuorottelevat subjektiivisen itsetilityksen, rakkaustarinat esteettisten pohdintojen kanssa. Muistin toiminta, menneisyyden ja nykyisyyden yhteensulautuminen on kirjan keskeinen teema – Proust onkin uuden aikakäsitteen luojia."
-
"Isäni tiesi, että herra de Norpois oli ehkä ainoa, joka oli varoittanut keisaria Preussin kasvavasta vallasta ja sotaisista suunnitelmista, ja että Bismarck kunnioitti aivan erityisesti hänen älykkyyttään. Viimeksi Oopperassa, kuningas Theodosiuksen kunniaksi järjestetyllä vastaanotolla lehdistön edustajat olivat panneet merkille, kuinka pitkään tämä hallitsija oli keskustellut hallitsija de Norpois´n kanssa. 'Haluaisin tietää, onko sillä kuningasvierailulla todellakin merkitystä', selitti isäni joka oli hyvin kiinnostunut ulkopolitiikasta. 'Veli Norpois on tunnetusti oikea tuppisuu, mutta minun seurassani hän kyllä sulaa.'" (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (3) - Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa 1. - Rouva Swannin ympärillä - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1979, Toinen painos, Otava 2004 (s. 12)
Takakansi:
"Kadonnutta aikaa etsimässä on Proustin omiin kokemuksiin pohjaava kuvaus vanhasta ja uudesta Ranskasta, siitä miten sumeilematon ja siloittelematon keskiluokka ajoi nurin entisen yläluokan ja sen arvot. Romaanin kokonaisuuden punainen lanka on muistojen ja ajan problematiikka, uusi käsitys ajasta. Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjaa on sanottu vuosisatamme hienoimmaksi romaaniksi. Kukin sarjan jakso on luettavissa myös omana itsenäisenä kokonaisuutenaan.
Käsillä olevassa kirjassa nousee kertojan lisäksi keskeiseksi henkilöksi Gilberte Swann, Charles Swannin ja hänen vaimonsa Odetten, omaa sukuaan de Crècy, tytär. Kertoja on siirtynyt lapsuudesta nuoruuteen ja ensimmäisen suuren rakkauden ongelmiin, lyhyisiin iloihin ja pitkiin sydänsuruihin. 'Onnellisuus on mahdotonta rakkaudessa', Proust todistaa."
-
Hanna Salomäki: Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Tänään kyllä palautan jukkasakarin laihnaaman kirian, vaikka siinä piisaas tilastoja ym. tutkittavaa viälä palion. :icon_eek: Tutkimus paliasti sen hyvin, että körttilääsyyren kynnys ja rima on matalin :taistelu:. Yleensäkkin körtit ovat tavooltaan aivan samoos prosentiis, ku kaikki suamalaaset yleensä. Herättäjäjuhulien osallistujat on koulutustaustaltaan muita fiinimpää väkiä verrattuna muihin herätysliikkeesihin. Juhulakansa ikääntyy, alle 24-v oli 5%.
-
Yleensäkkin körtit ovat tavooltaan aivan samoos prosentiis, ku kaikki suamalaaset yleensä.
Olenko saanut toiskäden tietoa oikein, että nuoret körtit ovat vapaamielisempiä kuin suomalaiset keskimäärin?
-
Olenko saanut toiskäden tietoa oikein, että nuoret körtit ovat vapaamielisempiä kuin suomalaiset keskimäärin?
Kyllä tuossa on jo evankelistalisää. Samoissa ovat kuin muutkin suomalaiset, eivät sen pahempia näillä mittareilla. Tässä on hyvä muistaa, että synneistä pidetään oikeaa räkninkiä ainoastaa taivaassa eikä naapurin emännän laskuilla ole arvoa.
-
Kuinka tieteellinen tutkimus oli?
-
Kuinka tieteellinen tutkimus oli?
Niin tieteellinen kuin kyselytutkimukset ovat. Siis se oli kelvollinen väitöskirjaksi.
Jatkan tähän vielä.
Kyselytutkimuksessa voi kysyä vain sellaista, mistä kysyttävällä on kokemusta. Jos kysyy jotain muuta, hän vastaa näyttääkseen fiksulta. Myös yleinen ilmapiiri, elämän viitekehys ja ympäristön sekä yhteisön paine vaikuttavat vastauksiin. Tiukka viitekehys kuten lahkoissa on, pakottavat vastaamaan sen mukaan, eikä suinkaan oman mielen. Vaikka kuinka anonyymi kysely on, ei lahkoa voi pettää, sillä se ei jää rankaisematta.
-
Suhtautuminen verovilppiin, perusteettomiin sosiaaliavustuksiin ja liputta matkustamiseen. Niiden osuus, jotka eivät koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 51%, Suviseurat 91% ja kaikki suomalaiset 45%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset abortista, itsemurhasta ja eutanasiasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 6% ja Suviseurat 87%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset homoseksuaalisuudesta, prostituutiosta ja perheväkivallasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 9%, Suviseurat 89% ja kaikki suomalaiset 13%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset eräistä seksuaali- ja perhe-etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ikäryhmittäin. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita.
Esiaviollinen seksi. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 5% ja Suviseurat 91%.
Avosuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 8% ja Suviseurat 92%
Avioliiton ulkopuolinen seksisuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 57% ja Suviseurat 95%
Avioero. 25 - 49-v Herättäjäjuhlat 2% ja Suvijuhlat 82%.
-
Suhtautuminen verovilppiin, perusteettomiin sosiaaliavustuksiin ja liputta matkustamiseen. Niiden osuus, jotka eivät koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 51%, Suviseurat 91% ja kaikki suomalaiset 45%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset abortista, itsemurhasta ja eutanasiasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 6% ja Suviseurat 87%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset homoseksuaalisuudesta, prostituutiosta ja perheväkivallasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 9%, Suviseurat 89% ja kaikki suomalaiset 13%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset eräistä seksuaali- ja perhe-etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ikäryhmittäin. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita.
Esiaviollinen seksi. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 5% ja Suviseurat 91%.
Avosuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 8% ja Suviseurat 92%
Avioliiton ulkopuolinen seksisuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 57% ja Suviseurat 95%
Avioero. 25 - 49-v Herättäjäjuhlat 2% ja Suvijuhlat 82%.
Tuossa näkyi tuo lahkon vaikutus erinomaisesti. Kovia lukuja.
En ole lukenut tätä tutkimusta kun en ole saanut sitä käsiini. Homoseksuaalisuuden sallin kuten Tsaikovskin, Chopinin ja Leonardo da Vincin jne. jotka olivat kaikki homoja ja kärsivät siitä. Perheväkivaltaa en hyväksy myöskään sen sanallisessa muodossa (ei lyönteja vaan jatkuvaa ilkeilyä) jne.
Rauhanyhdistyksestä tiedän liikaa, mutta en halua kommentoida ulkopuolisia.
-
Minulla on käsissäni kirja 12000 syytä olla onnellinen. Sen on kirjoittanut Barbara Ann Kipfer, Suomen oloihin soveltaen suomentanut Ilkka Rekiaro.
Suora lainaus sivulta 210: " oikein hyvän lihan saaminen lihatiskiltä / maukas ruoka / se kun laittaa esineen takaisin sinne mistä on sen löytänyt / vaatteiden ja tavaroiden käyttäminen vain tiettyinä vuodenaikoina / vähäkalorinen jätski / kadut joilla on paljon pikkupuoteja / se kuin aina häviää ristinollapelit / herostraattinen kuuluisuus / biorytmit / epäsymmetrisyys / laho ja ruoste / kiitollisuus / Marimekon Putkinotko-kankaasta tehdyt verhot / harmaat aamut /Frankenstein / todella pitkät silmäripset / rakkaimman haastaminen tammi- tai myllypeliin, leipomaan piparkakkuja ja nautiskelemaan samalla espanjalaisesta sherrystä ja jatsista / koripallosukat / teen juonti meren rannalla / hämymusiikki / se kun ei väitä vastaan puhelimeen / puoliympyrän muotoiset sohvat / lehden lukeminen ulkona kuistilla jalat isoon vanhaan keinutuoliin nostettuina / bleiserit ja valkoiset vekkihameet / tulikärpästen etsiminen pimeässä; yön äänten kuuntelu / kotitekoiset munkit
Tätä kirjaa ei voi kauan lukea kun alkaa hymyilyttää ja tajuaa idean: nauti elämän pienistä asioista.
-
Suhtautuminen verovilppiin, perusteettomiin sosiaaliavustuksiin ja liputta matkustamiseen. Niiden osuus, jotka eivät koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 51%, Suviseurat 91% ja kaikki suomalaiset 45%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset abortista, itsemurhasta ja eutanasiasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 6% ja Suviseurat 87%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset homoseksuaalisuudesta, prostituutiosta ja perheväkivallasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 9%, Suviseurat 89% ja kaikki suomalaiset 13%
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset eräistä seksuaali- ja perhe-etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ikäryhmittäin. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita.
Esiaviollinen seksi. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 5% ja Suviseurat 91%.
Avosuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 8% ja Suviseurat 92%
Avioliiton ulkopuolinen seksisuhde. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 57% ja Suviseurat 95%
Avioero. 25 - 49-v Herättäjäjuhlat 2% ja Suvijuhlat 82%.
:107: - isoja eroja
-
Tuossa näkyi tuo lahkon vaikutus erinomaisesti.
Mitä tarkoitat? Tutkijan viiteryhmää?
-
Mitä tarkoitat? Tutkijan viiteryhmää?
Tarkoitan tutkittavan viiteryhmää
-
Kesäjuhlilla kävijöiden käsitykset homoseksuaalisuudesta, prostituutiosta ja perheväkivallasta. Niiden osuus, jotka ei koskaan hyväksy mainittuja asioita. Alle 25-v Herättäjäjuhlat 9%, Suviseurat 89% ja kaikki suomalaiset 13%
Siis vain 9 % alle 25-vuotiaista Herättäjäjuhlilla kävijöistä ei hyväksy perheväkivaltaa missään oloissa?
-
Siis vain 9 % alle 25-vuotiaista Herättäjäjuhlilla kävijöistä ei hyväksy perheväkivaltaa missään oloissa?
Minulle jäi kyllä tuo lause epäselväksi. Mitä siinä on kysytty, kaikkia noita vai jotain erikseen jne??
-
Pähkinäpussin tuoteselostetta; 568 kcal/100g :109:
-
Diskreetin satunnaismuuttujan binomijakaumaa väännän aivot solmussa. Ei auta parkuminen vaikkei yhtään huvitakaan. Pitää ottaa otsanahka etusormen ja peukalon väliin ja yrittää kuutioida tähänkin jokin ratkaisu. :017: Mutta ensin juon kupin kahvia... :kahvi:
-
Pähkinäpussin tuoteselostetta; 568 kcal/100g :109:
Ilmeisesti kassava pähkinöitä sillä Macadamiassa on 740Kcal/100grammaa ja ne on parempia, mutta herkkiä härskiintymään. !00sta grammasat macadamiaa on 74grammaa rasvaa. Pahaat pähkinät maan päällä. Ne kasvavatkin paratiisissa eli Oseaniassa.
-
Kyseessä tällä kertaa cashew-pähkinät, rasvaa 46g/100g. Silläkin kulkee.
-
Kyseessä tällä kertaa cashew-pähkinät, rasvaa 46g/100g. Silläkin kulkee.
Cashew on suomeksi kassava.
-
Nou hätä. Päähkinöiden rasvat on sydänystävällisiä. :icon_biggrin:
-
Luin:
"Gilberte sitä vastoin ei vieläkään palannut Champs-Elysées´lle. Ja minun olisi aivan välttämättä pitänyt tavata hänet, sillä en edes muistanut, millaiset hänen kasvonsa olivat. Etsivä, levoton, vaativa katse, jolla..."
Luen:
"...seuraamme rakastettuamme, tapa odottaa sanaa, joka antaa tai riistää toivon huomisesta tapaamisesta ja, ennen kuin tämä sana lausutaan, ilon ja epätoivon vuorovaikutus tai yhteistyö vuorovaikutuksessamme, kaikki tämä aiheuttaa sen, että huomiokykymme rakastetun ihmisen läsnäollessa vavahtelee liikaa voidakseeen muodostaa hänestä selvää kuvaa. Saattaa olla niinkin, että tämä kaikkien aistien yhteistyö, joka pyrkii vain katsein tutustumaan niitten ulottumattomissa olevaan, suhtautuu liian laupeasti elävän, toimivan olennon tuhansiin muotoihin, mielihaluihin ja liikkeisiin, jotka meillä on tapana jähmettää henkilöissä, joita emme rakasta. Sitä vastoin palvottu malli liikkuu; me saamme siitä vain epäonnistuneita valokuvia. En todellakaan tiennyt, minkälaisia olivat Gilberten piirteet muulloin kuin niinä taivaallisina hetkinä, jolloin hän tarjosi niitä silmilleni kuin vaatetta: muistin vain hänen hymynsä. Ja koska kaikista ponnistuksistani huolimatta en saanut mieleeni näitä rakastettuja kasvoja, minua harmitti suunnattomasti todetessani, että muistiini olivat painuneet järkähtämättömällä tarkkuudella karusellia pitävän miehen ja nekkukauppiaan hyödyttömät ja selvät piirteet: samoin nekin, jotka ovat menettäneet rakastetun ihmisen, jota eivät koskaan saa näkyviinsä nukkuessaan, raivostuvat tavatessaan kaiken aikaa unissaan joukoittaan sietämättömiä tuttavuuksia, joista ovat saaneet tarpeekseen jo valvetilassa. Täysin kykenemättömiä kun ovat kuvittelemaan tuskansa kohdetta, he suorastaan syyttävät itseään tuskan puutteesta. Ja olin jo vähällä ajatella minäkin, että koska en voinut muistaa Gilberten piirteitä, olin unohtanut hänet itsensä, enkä rakastanut häntä enää." (Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (3) - Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa 1. - Rouva Swannin ympärillä - Suomentanut INKERI TUOMIKOSKI; Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1979, Toinen painos, Otava 2004 (s. 82)
-
Nou hätä. Päähkinöiden rasvat on sydänystävällisiä. :icon_biggrin:
Mutta ei kihtiystävällisiä.
-
"...seuraamme rakastettuamme, tapa odottaa sanaa, joka antaa tai riistää toivon huomisesta tapaamisesta ja, ennen kuin tämä sana lausutaan, ilon ja epätoivon vuorovaikutus tai yhteistyö vuorovaikutuksessamme, kaikki tämä aiheuttaa sen, että huomiokykymme rakastetun ihmisen läsnäollessa vavahtelee liikaa voidakseeen muodostaa hänestä selvää kuvaa. Saattaa olla niinkin, että tämä kaikkien aistien yhteistyö, joka pyrkii vain katsein tutustumaan niitten ulottumattomissa olevaan, suhtautuu liian laupeasti elävän, toimivan olennon tuhansiin muotoihin, mielihaluihin ja liikkeisiin, jotka meillä on tapana jähmettää henkilöissä, joita emme rakasta. Sitä vastoin palvottu malli liikkuu; me saamme siitä vain epäonnistuneita valokuvia. En todellakaan tiennyt, minkälaisia olivat Gilberten piirteet muulloin kuin niinä taivaallisina hetkinä, jolloin hän tarjosi niitä silmilleni kuin vaatetta: muistin vain hänen hymynsä. Ja koska kaikista ponnistuksistani huolimatta en saanut mieleeni näitä rakastettuja kasvoja, minua harmitti suunnattomasti todetessani, että muistiini olivat painuneet järkähtämättömällä tarkkuudella karusellia pitävän miehen ja nekkukauppiaan hyödyttömät ja selvät piirteet: samoin nekin, jotka ovat menettäneet rakastetun ihmisen, jota eivät koskaan saa näkyviinsä nukkuessaan, raivostuvat tavatessaan kaiken aikaa unissaan joukoittaan sietämättömiä tuttavuuksia, joista ovat saaneet tarpeekseen jo valvetilassa. Täysin kykenemättömiä kun ovat kuvittelemaan tuskansa kohdetta, he suorastaan syyttävät itseään tuskan puutteesta. Ja olin jo vähällä ajatella minäkin, että koska en voinut muistaa Gilberten piirteitä, olin unohtanut hänet itsensä, enkä rakastanut häntä enää."
- raskasta luettavaa--- ihan kun junnais paikallaan pääsemättä lähtemään... :017:
-
Minulle on opetettu, että monisanaisuudesta ei palkita, mutta se ei ilmeisesti koske kauno/taidekirjallisuutta.
-
Lähiluku puree.
-
Cashew on suomeksi kassava.
No ei taatusti ole!
-
KYLLÄ ON !!
-
Voittehan te väittää vaikka hevosta lehmäksi, ihan vapaasti. Mutta ei tarvitse huutaa, kiitos!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munuaispuu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maniokki
-
anteeksi
-
Mutta ei kihtiystävällisiä.
Oi, voi. Kihti on herkuttelevien herrojen tauti, josta pyryharakat ei tiedä mitään. :102:
-
Oi, voi. Kihti on herkuttelevien herrojen tauti, josta pyryharakat ei tiedä mitään. :102:
Ei katkaravut enää kalliita ole ja niillä kihdin saa helposti
-
virsikirjaa.
-
Ei katkaravut enää kalliita ole ja niillä kihdin saa helposti
Ei herkuttelu ole hinnasta kiinni. Eikä katkaravut kuulu minulla ainakaan peruselintarvikkeisiin, vaikka ne saisi ilmaiseksi. Ja eikös kihti ole kaiken kaikkiaan miehillä yleisempi. Sehän on aineenvaihduntasairaus, mutta se on yleistynyt sitä mukaa kun ihmisillä on varaa ja mahdollisuuksia herkutella useammin.
Viittasin tuolla sanomisellani siihen, että ennenvanhaan sitä pidettiin vain herrojen tautina.
-
Luin Elina Hirvosen kirjoittaman Että hän muistaisi saman. Oli tosi hyvä.
-
Luen:
Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä (Eating Animals). Suom. Antti Immonen. Kommentti Salla Tuomivaara, Animalia. Atena. 400 s. 29 €.
Tehotuotannosta:
"---Foeria puistatti eniten, kun 'sian kasvot sahattiin kahtia' ja pää avattiin kuin kirja. Ulosteita, limaa ja löyhkää torjutaan kloorilla ja kiehuvalla kylvyllä, monet älykkäät siat menettävät järkensä---EU:ssa kasvatetaaan jo kuusi miljardia kanaa vuosittain vastaavissa oloissa.---" (Helsingin sanomat 23.2.2001, s. C1)
-
Vuorotellen Eira Pättikankaan sota-ajan kuvausta Etelä-Pohjanmaan murteella. Uusi sanalöytö: saarnansaalihis. Muut ei varmaan tierä paitti Mörtti.
Sitten kuopiotar Sirpa Kähkösen Neidonkenkä, viides osa Kuopio-sarjaa. On varauksessa, tulee loppuviikosta.
Lainasin Jakko Heinimäen Seitsemän Kuolemansyntiä ja Kari Kuulan Hyvä, paha ja synti.Yhtään teosta Martti tai Pentti Simojoelta ei löytynyt Mukkulan kirjaston hyllystä. Panen tilaukseen jahka olen em. kaikki lukenut.
-
Olavi Kares : Heränneen kansan vaellus osa 1, WSOY 1950.
Tämä on viisiosaisen sarjan ainoa oma, perinnöksi saatu kirja. Muistaakseni kakkos ja viitososa on lukematta kun ei niitä mistään löydy. Yhden osan antoi lainaksi nyt jo edesmennyt ilomantsilainen körttimummo.
Eräänä kauniina sunnuntaiaamuna kesällä 1877 lähti Antti Rissanen kävelemään kirkkoa kohti mustiin verkavaatteihinsa pukeutuneena. Taipaleella hän joutui ankaraan sisälliseen taisteluun pukunsa tähden. Hän on kertonut itse, kuinka verkavaatteet alkoivat polttaa hänen päällään. Hän polvistui maantieltä metsään, istui siellä pitkän aikaa painiskellen Jumalan kanssa. Tuska sielussa yltyi lopulta niin kovaksi, että hän pyöriskeli itkien kanervikossa koettaen pitää puoliaan omantuntonsa nuhdetta vastaan. Hän joutui kuitenkin siinä kamppailussa tappiolle. Kun Antti Rissanen sen jälkeen ensi kerran näyttäytyi ihmisille, oli hän uudessa asussa, heränneiden puvussa*.
*Paavo Tiihosen muistiinpanot (pastori Martti Huuskosen hallussa), Pekka Korhosen m. muistiinpanot. Kert. mm. Jussi Ruotsalainen (s. 1867) Varpaisjärveltä. Vilhelmi Malmivaara; "Antti Rissanen", HK 1916 s. 54. Kert. Kalle Tiihonen Nilsiästä.
-
Ylläolevaan tapahtumaan on tietenkin oikea viittaus Malmivaaran Kuukauslehteen kirjoittama Kalle Tiihosen kertomus. Viittausten tulkitseminen on vähän vaikeaa kun niiden numerointi kirjassa ei mene järjestyksessä. Nuo muut viittaukset viittaavat muihin tapahtumiin :-\
-
Nyt on luettu jo niin paljon, että on aika siirtyä osaan kaksi