Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: karjalaisenkyösti - 02.11.09 - klo:08:07
-
Mitä Raamattu puhuu katseesta?
Onko uskovien katse ollut aina se paras ja oikein mahdollinen katse?
En lähde Raamatunpaikkoja etsimään, mutta katseesta puhutaan, mutta en ole varma, liittyykö siihen millä tapaa uskovaisuus.
Historiasta tiedän, että ainakin joskus 1800 luvulla aiheesta Suomessa oli lehdessä kirjoiteltu.
Siinä väitettiin, että ainakin erään sukovaisen ryhmän tuntee katseesta: heidän katseensa on mukamas. jonkinlainen poissaoleva, lasimaisen ahdistunut katse. (myönnän, että sanatarkasti en muista tuota katseen määrittelyä. Negatiivinen se kuitenkin oli).
Kansan suussa nähdäkseni yleensä on ollut ajatus, että uskovan katse on surullinen ja surumielinen, koska uskovaisena olemista pidetään surullisena asiana, ehkä jopa vahinkona.
Nykyajan toisena äärilaitana on karismaattisuus, joka uskoo oman katseensa olevan iloinen ja juuri uskovaisuudesta johtuen, iloisempi, kuin toisuskoisten katse.
Syntyyköhän uskon vaikutuksesta katseeseen jonkinlaista keskustelua.
En rajaisi tätä aihetta koskemaan vain kristillisperäisiä uskoja, kuten körttiläisyys, jehovantodistajaisuus, helluntalaisuus, luterilaisuus, vaan laajemmalle, koskettamaan muitakin maailmankatsomuksia, kuten perussuomalaisuutta, taikka suomalaisuutta yleeensä, afrikkalaisuutta, poliittista uskomusta, jonkun harrastepiirin katsetta, - kaikkea.
-
Katseen arviointiin liittyy sekin, kuka on arvioijana (kuten edellisessä tekstissäni vähän vihjasin).
Ulkopuolinen pääsääntöisesti antanee huonomman arvion, kuin itse katseen omaava ihminen.
Jos oikein muistan, niin tuo ryhmä, jonka katsetta pidettiin sairaanoloisena, ei itse tunnistanut itseään lehdessä heistä pidetyssä kuvauksessa.
Itsekin vähän ihmettelin tuon muinaisen lehden kirjoittelua.
-
Vauvan katse on jotenkin hauska.
Olen monesti löytänyt itseni naurajan paikalta, kun oman pikkupoikavauvan katsetta olen seurannut.
Se on monesti kovin hölmistynyt aivan tavallisista asioista ja kovin tavalisista seikoista se menee myös joskus jopa äänekkääseen nauruun.
-
Muistelen kuulleeni (tai lukeneeni), että Afrikassa pakanoiden katse olisi arkana pälyilevä ja kristittyjen suora, avoin ja luottavainen. Tämä saattaa tietysti olla länsimaisen lähetyssaarnaajan asenteellista kuvailua. Omat hatarat muistikuvani tukevat kyllä tuota, mutta selitän sen muusta kuin uskosta johtuvaksi. Perinteinen luonnonusko siihen liittyvine tapoineen oli 50-luvun Ambomaalla jo vanhanaikaiseksi koettu ja syrjäytyvä elämäntapa. Nahkoihin pukeutunut ja punamullalla itsensä värjännyt ihminen tunsi taatusti olonsa kummaksi vaikkapa modernin sairaalan poliklinikkajonossa.
-
Muistelen kuulleeni (tai lukeneeni), että Afrikassa pakanoiden katse olisi arkana pälyilevä ja kristittyjen suora, avoin ja luottavainen. Tämä saattaa tietysti olla länsimaisen lähetyssaarnaajan asenteellista kuvailua. Omat hatarat muistikuvani tukevat kyllä tuota, mutta selitän sen muusta kuin uskosta johtuvaksi. Perinteinen luonnonusko siihen liittyvine tapoineen oli 50-luvun Ambomaalla jo vanhanaikaiseksi koettu ja syrjäytyvä elämäntapa. Nahkoihin pukeutunut ja punamullalla itsensä värjännyt ihminen tunsi taatusti olonsa kummaksi vaikkapa modernin sairaalan poliklinikkajonossa.
Ilmet ja eleet (katse mukaanluettuna) kertovat puhujasta paljon enemmän kuin hänen sanansa.
-
Ilmet ja eleet (katse mukaanluettuna) kertovat puhujasta paljon enemmän kuin hänen sanansa.
Tämä on totta.
Puhe saattaa olla kovin ahdistava ja sanoma uhkaavaa ja vastenmielistä, mutta ilmeet ja eleet rentoja ja katse ystävällinen.
Vaikea tällaisessa tilanteessa olisi henkilön sanomaa ja olemusta pelätä.
-
Kieltenopettaja Malla hymyili sädehtivästi läksynsä taas laiminlyöneelle pojalle ja sanoi suuria sinisiä silmiään räpsyttäen: - Darling, I'll kill you!
Se taisi yleensä tehota.
-
Ai ku kiva aihe.
Ja kiva ku tässä majatalossa toimii netti, viimeksi ei toiminut.
Katseella ainakin minä huijjaan ja olet huomannut, että se on yleistä kauppamiehillä ja kerjäläisillä.
On sellainen tyyli että ei katsota silmiin, mutta kun on joku asia mitä painotetaan, kuten; juuri sinulle hyvä,, ja minusta sinun kannattaisi miettiä olisiko tämä hyvä sinulle...
Sellaisissa kohdissa katellaan silmiin.
Toinen mitä käytän tyttöjen kanssa on, et kaikkea huuhaata juttelen silleen iloisesti, mutta sitten tarkoituksella pidän pausse ja ja katson silmiin ja tokaisen jotain, ai ku sä oot mukava, sun kaa on niin hyvä olla ja muuta puutaheinää.
Siis uskovankatse?
Kuka ja mikä on uskova?
Toivottavasti sellaista en tapaa. Mutta jos on epäarma uskostaaan ja olemisestaan, uskoisin sellaisen kanssa hyvinkin tulevan toimeen, mutta varmasti uskovien kanssa voisi olla hankalaa, mutta siis uskoisin kristityn katseen olevan, pikkaisen ylimielinen ja kyllä minä tiedän kaiken katse?
Ja sitten sellainen sääliä, toikin raukka kun ei vaan tajuu.
mut voinen olla väärässä, yleensä olen. :icon_eek:
-
Siis uskovankatse?
Kuka ja mikä on uskova?
Toivottavasti sellaista en tapaa. Mutta jos on epäarma uskostaaan ja olemisestaan, uskoisin sellaisen kanssa hyvinkin tulevan toimeen, mutta varmasti uskovien kanssa voisi olla hankalaa, mutta siis uskoisin kristityn katseen olevan, pikkaisen ylimielinen ja kyllä minä tiedän kaiken katse?
Ja sitten sellainen sääliä, toikin raukka kun ei vaan tajuu.
mut voinen olla väärässä, yleensä olen. :icon_eek:
Tuo kuulostaa enemmänkin sellaiselta, joka luulee olevansa uskossa tai pitää itseään oikeana uskovana.
Mielestäni todellinen uskova tietää olevansa syntinen. Ei pidä itseään muita ihmisiä parempana. Uskovasta heijastuu se rakkaus ja rauha, mitä hän on saanut Jumalalta kokea.
Tällaisia uskovia olen nähnyt. Heidän silmistään näkyy lempeä, lämmin katse. Olen joihinkin ihmisiin tutustunut erilaisissa ympyröissä, enkä ole tiennyt heidän taustoistaan. Heidän katseessaan ja olemuksessan on ollut jotain sellaista, mikä on saanut minut miettimään heidän elämänarvojaan. Sitten myöhemmin paremmin tutustuttuamme onkin selvinnyt, että nämä ovatkin olleet uskovia.
Ei se kuitenkaan mikään automaatio ole. Toki jokaisella ihmisellä uskosta riippumatta on hyvät ja huonot päivänsä.
-
Sori, minulla taitaa olla lukihäiriö. Luin: uskovien kaste.
Kyllä uskon siihen, että uskovan katse (pääsääntöisesti) kertoo jotain siitä sisäisestä maailmasta, mikä uskovalla on. Siitä puhutaan laulussa: "Sä kuljet seurassa Jeesuksen, sen kertoo katseesi riemuinen…"
-
Ilmet ja eleet (katse mukaanluettuna) kertovat puhujasta paljon enemmän kuin hänen sanansa.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen väite.
Ilmeet ja eleet ja kehon kieli yleensä kertoo paljon, mutta mitä se kertoo?
Se miten tulkitsen toisen ilmeet ja eleet - kertookin jotakin minusta! :109:
-
Viisas isosiskoni ei kannata ajatusta, että silmät ovat sielun peili. Hän sanoo katsovansa aina ihmisen suuta ottaakseen selvää, mitä toinen todella meinaa. Silmillä kuulemma teeskennellään, mutta suupielistä näkee totuuden. Miten lie?
-
Viisas isosiskoni ei kannata ajatusta, että silmät ovat sielun peili. Hän sanoo katsovansa aina ihmisen suuta ottaakseen selvää, mitä toinen todella meinaa. Silmillä kuulemma teeskennellään, mutta suupielistä näkee totuuden. Miten lie?
Niin ja alanmiehet tarkastaa aina ... hampaat, ennen lopullista päätöstä. :icon_cool:
-
Viisas isosiskoni ei kannata ajatusta, että silmät ovat sielun peili. Hän sanoo katsovansa aina ihmisen suuta
Toisaalta silmissä ja niiden ympärillä on kyllä runsaasti ei-tahdonalaisia lihaksia (silmäterän laajeneminen jne.), joiden nopeiden liikkeiden luulisi hetkittäin kavaltavan jotakin, vaikka joku taitava teeskentelijä saisikin jollain tavoin silmäalueensa väännettyä hymyilevään tms. ilmeeseen.
Eräs mieleeni jäänyt hauska sitaatti on Edwin Linkomiehen sodanajan muistelmista (E. L:n Unkarin-vierailun yhteydestä)
"Huomioni kiintyi myös Saksan lähettilääseen, valppaasti ympärilleen silmäilevään mieheen, jolla oli kansallissosialisteilla usein havaittavissa ollut vaaniva katse."
-
Silmissä voi olla myös hullun kiilto. Toisilla taas silmät pyörivät päässä sen näköisesti, että on otettu miestä väkevämpää.
-
Juu tuo "hullun kiilto" on usein myös sellaisilla "tosiuskovilla",
jotka ovat (kuin) Kristuksen nähneitä,
silmät ilmaisevat silloin kait jotain syväkokemusta, hengellistä intohimoa.
Mulla on ihan hailakat... :102:
-
se on saatanallista katsetta, sanoisi Luther...
-
se on saatanallista katsetta, sanoisi Luther...
:077:
-
Juu tuo "hullun kiilto" on usein myös sellaisilla "tosiuskovilla",
Suunnilleen näillä sanoilla eräs kaikkien meidän tuntema suomalainen, Paavo Ruotsalaisen aikoihin elänyt, kuvaili heränneiden katsetta eräässä kirjoituksessaan, joka julkaistiin suomalaisten luettavaksi.
Ikävä kyllä, en muista julkaisun nimeä ja kahden vaiheilla olen myös kirjoittajan suhteen.
Muistan vain tämän tapauksen eräästä Paavo Ruotsalaisen elämänkerrasta.
Heränneet olivat tuohon aikaan toki eri mieltä tuosta "hullun kiillosta" heidän silmissään.
-
... jaa?!
-
Suunnilleen näillä sanoilla eräs kaikkien meidän tuntema suomalainen, Paavo Ruotsalaisen aikoihin elänyt, kuvaili heränneiden katsetta eräässä kirjoituksessaan, joka julkaistiin suomalaisten luettavaksi.
Ikävä kyllä, en muista julkaisun nimeä ja kahden vaiheilla olen myös kirjoittajan suhteen.
Muistan vain tämän tapauksen eräästä Paavo Ruotsalaisen elämänkerrasta.
Heränneet olivat tuohon aikaan toki eri mieltä tuosta "hullun kiillosta" heidän silmissään.
Niinpähän kirjoitti. Siksikö tunnemme hänet nykyisin paremmin torttuna?
-
Niinpähän kirjoitti. Siksikö tunnemme hänet nykyisin paremmin torttuna?
Hyvä huomio. :)