Ihan kohtalaisen hyvin kauppareissu sujui minun ollessa ratissa. Vain pikkuisen pääsi Matti huomauttamaan liian suurella vaihteella ajamisesta.
Näkyvyys oli hyvä, valoisa lumen ansiosta, eikä kuitenkaan häikäisyä.
Kun olen kyllin varovainen risteyksissä ja suojateiden edellä, itse ajaminen sujuu kuin polkupyörällä-ajo. Kun sen kerran oppii, niin sitten se sujuu.
Mutta kun roolit vaihtuivat, tuntuu kuin olisi jotenkin avuton muissa hommissa.
Taidan ajaa itse 9.12. korona-rokotukseen. Injektioon en saa ajaa, se on sen lajin sääntö. Onneksi on kuskeja lähellä.
Ja vain kolme kuukautta tämä on näin. Kaihileikkaukseni kyllä tulenee tähän aikaan sekin.