Minä sain äidinmaidossa evankelisen (vanhoillinen) kasvatuksen. Ok, paitsi etten oikein viihtynyt tai ollut "kotona" tilaisuuksissa. Mieleeni on jäänyt lapsuudesta sukulaismies, joka olisi halunnut tulla kirkkoon. Minä tottakai kehoitin tulemaan. Hän siihen, ei hänellä ole sellaisia housuja joilla voisi tulla. Sanoin ettei siellä kukaan hänen housujaan katso ja ainahan voi jäädä takapenkkiin istumaan. Minä olin niitä ensimmäisiä, jotka farkuissa meni kirkkoon. No kuitenkin, tunne oli se, että olisi pitänyt olla parempi kuin onkaan.
Viime kesän juhlilla Lohtajalla lauloin Siionin kannelta ja niin "löysin" herännäiset, silloin en vielä tiennyt, että on olemassa myös Siionin virret. Tämä virsikirjasekaannus laitti hakemaan tietoa asiasta ja löytyi Haapajärven herätysjuhlat ja sitä myötä körttiradio. Kuuntelin innolla lähetyksiä ja ne saarnat teki minuun ison vaikutuksen ja nyt odotan kuin kuuta nousevaa, että lähetykset alkaa taas, eli huomenna.
Mahdollista körttiläisyyttäni vahvisti työkaverin (vanhoillislestadiolainen) kommentti, kun ilmoitin töiden jälkeen lähteväni Haapajärvelle körttiseuroihin. "Ei ne ole oikeita uskovaisia".
Olin myös kovasti tulossa Lapualle, mutta niin vain on töitä, kun lomajärjestelyt ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Radio toivottavasti pelaa. Täällä foorumissa lukemani viestit on mielenkiintoista luettavaa ja luulen ainakin löytäneeni kotiin, on kuin jotain olisi aina puuttunut, nyt elän toivossa, että se palanen on löytynyt.
