Usko

[vn]

Ja eikös Galatalaiskirjeessä kerrota pitkästi uskosta...

[Tero]

Aloin tutkimaan tarkemmi  raamatusta tuota armoa. Ja silmiini osui kohta joka todella puhutelee minua.

Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.  Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme.  Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.  Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.   Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa,  ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.  Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa  kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.
Psalms 103 FB92
http://bible.com/330/psa.103.11-18.FB92

[PekkaV]

   Kaunis

[Riitta-mummi]

Amen.   Kohta on itselleni muistorikas ja tärkeä. Kuten myös Jesaja 54:10

[Salis]

Hei mutta tuohan sopii vaikka ateistille! Jumala onkin ei-mikään, olematon kerrassaan.

Tässä tarkoitettaneen ihmistä eikä Jumalaa.

[Janina]

Tässä tarkoitettaneen ihmistä eikä Jumalaa.

Näen sen viittaavan pitkälti itseydestä ja egosta luopumisen tärkeydestä suhteessa Jumalan luokse pääsemisessä.

Siis sitä, että taivasten valtakunta ei aukeaisi itsekkäille motiiveille, vaan niille jotka luopuvat jonakin olemisesta.

[Salis]

Näen sen viittaavan pitkälti itseydestä ja egosta luopumisen tärkeydestä suhteessa Jumalan luokse pääsemisessä.

Siis sitä, että taivasten valtakunta ei aukeaisi itsekkäille motiiveille, vaan niille jotka luopuvat jonakin olemisesta.

Kun pääsee Jumala yhteyteen, huomaa, ettei ole mikään, mitään.

[juhani]

Mestari Eckhartin ajatus on tämäkin... "Jumalaa pilkattaessa, Häntä ylistetään".

[Janina]

Eckhart sanoi, että Jumalaa pilkattaessa häntä ylistetään, koska jumala on aina suurempi kuin ihmisten mielikuvat, joita ihminen Jumalaa pilkatessaan halventaa. Eckartin mukaan se, että Jumala on kaikkivaltias johtaa siihen, että väärän ominaisuuden liittäminen Jumalaan on mahdotonta: Jokainen negatiivinenkin osa on jumalassa vähintään potentiaalina. Jumalan herjaaminen oli siis mielikuvajumalan naurettavuuden osoittamista ja sellaisena itse asiassa oikean Jumalan ylistämistä.

[Salis]

Islamin uskoiset sanovat "allahu akbar" eli "Jumala on suuri". Siinä he ovat oikeassa, mutta määre on puutteellinen. Jumala on ääretön, rajaton, aikaa ja avaruutta hallitseva kaikkivaltias ja absoluuttinen totuus, jota ihminen ei voi ymmärtää.

[juhani]

Eckhart sanoi, että Jumalaa pilkattaessa häntä ylistetään, koska jumala on aina suurempi kuin ihmisten mielikuvat, joita ihminen Jumalaa pilkatessaan halventaa. Eckartin mukaan se, että Jumala on kaikkivaltias johtaa siihen, että väärän ominaisuuden liittäminen Jumalaan on mahdotonta: Jokainen negatiivinenkin osa on jumalassa vähintään potentiaalina. Jumalan herjaaminen oli siis mielikuvajumalan naurettavuuden osoittamista ja sellaisena itse asiassa oikean Jumalan ylistämistä.

Nimenomaisesti!

[Viisveisaaja]

Ihmisen viisaus on pienempi kuin Jumalan hulluus

[malla]

Tälläinenkin Sananpaikka muistui mieleeni:

Hepr. 11:1

Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

[Janina]

Ihmisen viisaus on pienempi kuin Jumalan hulluus

Mutta onko ihmisen viisaus oikeaa viisautta, vai pelkkää egoa?

[Riitta-mummi]

Ihmisen viisaus on käyttöviisautta. Siitä on apua tälle matkalle. Kaikkinaisiin emme yllä, ymmärryksemme ei riitä. Vaikka Jumala jakaa ymmärrystä, se jää vastaanottimen vallinaisuuden vuoksi vain hipaisuksi siitä mikä on kokonaisuus.

Toisaalta, Tieto lisää tuskaa ja lapsenkaltaisuudella on mahdollisuutensa.