*tämä on käytännön kysymys*
Mitä siitä seuraisi, käytännössä? (verotus, hautaaminen, diakoniatyö jne.)
Onko aiheesta tehty tutkimusta, laskelmia? Mistä niitä löytää?

Korostan:
*tämä on käytännön kysymys*

*tämä on käytännön kysymys*
Mitä siitä seuraisi, käytännössä? (verotus, hautaaminen, diakoniatyö jne.)
Onko aiheesta tehty tutkimusta, laskelmia? Mistä niitä löytää?

Korostan:
*tämä on käytännön kysymys*

Käytännön vastauksia
Verotusoikeus ilmeisesti lakkaisi kun kirkko ei olisi silloin enää julkishallintoa.
Hautaamisen hoitaa jo nyt seurakunta myös siihen kuulumattomien osalta ja valtio hyvittää siitä.
Diakoniatyötä vastaa sosiaalityö kunnallisella puolella, mutta varojen puuttessa seurakunnan diakoniatyötä olisi pakko supistaa.

Tässä muutama luulo.

Verotusoikeuden loppuminen olisi kuolonisku moneen asiaan: henkilöstön palkkausasiat, seurakuntien rakennusten hoito jne.

Eikös nykyinen trendi ole, ettei mistään kohta tahdota eikä tarvitse maksaa veroa? Jos todella halutaan elää vapaan markkinatalouden kilpailutilanteessa, niin siihen kirkon ja valtion naimisissa olo sopii huonosti.

Eikös nykyinen trendi ole, ettei mistään kohta tahdota eikä tarvitse maksaa veroa? Jos todella halutaan elää vapaan markkinatalouden kilpailutilanteessa, niin siihen kirkon ja valtion naimisissa olo sopii huonosti.

Juu. Kaikki tahtoo nollamaksuluokkaan, mutta sehän on illuusio. Joku aina maksaa.

Luulen että yhteiskunta pitää kirkkoa pakkonaimisissa juuri hautausmaahoidon ja sen kalleuden kanssa. Kilpailutuksesta on hupi tapaus täältä. Annettiin invataksikyydit vähiten tarjoavalle. Paitsi että palvelutaso romahti, firma nosti välittömästi sopimuksen saatuaan hintansa edellisen eli kaupungin kustannuksen tasolle  .  Ja sitä ei voi purkaa on jotain pienellä painettua siinä. 

Juu. Kaikki tahtoo nollamaksuluokkaan, mutta sehän on illuusio. Joku aina maksaa.

Näinpä...nyt kun kaupat aloittivat "hintojen alennuksen" niin veikkaanpa, että siihen rahat vedetään työntekijöiden selkänahasta; mm. kassoja vähennetään (jossain on jo kokeiltu automaattikassoja) ja porukkaa vähennetään muutenkin. Suomessa ruoka on ollut moniin muihin EU-maihin verrattuna kallista. Samalla tasolla esim. Tanskan ja Itävallan kanssa ja pienen alennuksen syynä lieneekin kilpailun koveneminen Lidlin ja verkkokaupan myötä.

Täällä määräävässä asemassa on S-ryhmä, josta itsekin ostan. Se saa näköjään kaavoituksessa parhaat kauppapaikat; kaupungin ravintoloissa sillä on ehdoton monopoli. Nyt ilahduttavasti Lidlille on myönnetty tontti kaupungin toista liikettä varten ja toivonkin Lidlille onnea ja menestystä kilpailussa ässän ja koon kanssa.

No just. Soteuudistuksen ilottomassa odotuksessa.
Joku aina maksaa.

Agnostikkona, ei-mistään-yhtikäsmitään-tietävänä, maksan kirkollisveroni, koska arvostan monia kirkon toimia enkä usko, että ne paranisivat kilpailuttamalla.

Kilpailuttaminen toimii ainoastaan silloin kun ostetaan identtistä tavaraa kuten esim. polttoöljyä. Muuten se on vain laadunalennusta. Yllättävää, mutta Lidlillä on parhaat palkat, sen sijaan prosessit on hiottu perusteellisesti, kuten esim hyllyttäminen on minimoitu.

Olen ruvennut vähitellen kannattamaan erottamista, vaikka siitä ehkä/varmaan seuraisi jenkkilämallinen tilanne, jossa hihhulilahkot kukoistavat (=mitä fanaattisempi, sitä hanakammin maksaa kymmenyksensä seurakunnalle). Saisi sitten valtio tai kunta päättää, mitä kirkkorakennuksia koetetaan säilyttää. Tai yksityiset tahot kerätä kolehtia, jotta tuttu kirkko pysyisi maisemassa. Tai sitten niitä ostelisi firma, joka vuokraisi niitä konserttihalleiksi ja avioliittopalatseiksi. Olisiko yhteiskunnan kustantama minimihautaus samanlainen oikeus kuin toimeentulotuki, vai pitäisikö siitäkin maksaa, jolloin salahautaukset voisivat yleistyä?

Niin, vai voisiko ajatella, että kirkossa kävijät maksaisivat kirkkonsa ylläpidon? Kalliiksi tosin voisi tulla, kun kävijämäärä laskee koko ajan. Kaikkia kirkkoja ja seurakunnan muita rakennuksia ei varmaan kannata säilyttää. On kirkkorakennuksia, joilla ei ole mitään kulttuurihistoriallista arvoa, pelkkä tunnearvo joillekin vain. Toisaalta minulle ihan sama, ei kirkko minun elämää mitenkään haittaa. Kunhan tässä aikani kuluksi kirjoittelen. Hautausfirmat voisivat aivan hyvin hoitaa koko hautaamisprosessin. Siunaus tulisi sitten omaisten pyynnöstä papin toimitettavaksi. S-ryhmähän on nykyisin mukana myös hautausbisneksessä. Saakohan vainaja bonukset, jos hänen kortillaan hautaaminen hoidetaan?

Niin, vai voisiko ajatella, että kirkossa kävijät maksaisivat kirkkonsa ylläpidon?

No sillä ei ylläpidettäisi mitään! Oman seurakuntani tavis-jumiksen väki mahtuisi tähän kaksiooni, mikäli sopu sijaa antaa. Useimmat jopa istumapaikoille.

Sitä en tiedä, miksi ylipäätään tarvitaan erillisiä kirkkorakennuksia. Siitä pitäisi kyllä huolehtia, etteivät erinäiset kuppikunnat rupea pitämään omia messujaan (kaiken pitää tapahtua julkisesti, ja kaikkien pitää saada olla tervetulleita), mutta vaatiiko se erillisiä jumalanpalvelusrakennuksia?

Jos nyt pidettäisiin sunnuntain jumalanpalvelus vaikka täällä kotonani, niin olisiko se ongelma, jos joskus tulisikin niin paljon porukkaa, ettemme mahdukaan kaikki mukaan? Voisiko terveemmät komentaa puoleksi tuntia kävelylle, huonojalkaiset saisivat messunsa ensin vähän nopeutetun järjestyksen mukaan, ja sitten toinen satsi heti perään?