Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Kristian - 23.07.05 - klo:13:27
-
Kysyisin mielipiteitänne ekumeniasta eli kirkkojenvälisestä yhteistyöstä. Onko mielestänne tarpeellista vai ei?
Itse näkisin sen tarpeellisena nimenomaan lähetystön kannalta. Ajatellaampa vaikkapa jotain henkilöä X, joka ei ole ikinä kuullut evankeliumista. Sitten hänen luoksensa tulee yhtäkkiä kymmeniä erilaisia julistajia, jotka puhuavat Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kaikilla on omat painotuksensa. Mahtaapa siinä X vähän hämmentyä!
Lisäksi ekumenia ehkäiseisi kirkkojen välistä riitelyä ja mahdollisesti jopa uskontojen välistä riitelyä. Tämä auttaisi säilyttämään maailmassa rauhan sillä, mikä estää, ettei kristillisissä piireissä kehittyisi samanlaisia ääriliikkeitä, mitä on islamissa (esim. al-Qaida)?
Toisaalta ekumenialla on mielestäni vielä paljon käytännön esteitä ratkottavana ja yksi suurimmista ongelmista on katolinen kirkkoo. Tuntuu siltä, että protestanttiset suunnat olisivat valmiita yhteistyöhön, muttei katolinen kirkko.
Toisaalta löytyyhän myös historiallisia painolasteja; ortodoksinen kirkko on tietääkseni ainoa kirkkokunta, joka on tähän mennessä pyytänyt islamilaiselta maailmalta anteeksi ristiretkiä. Toisaalta osittain katolisen kirkon toiminnasta johtuen meillä on paljon eri kristillisiä kirkkokuntia. En usko, että protestanttisia kirkkokuntia olisi aikanaan syntynyt, mikäli katolinen kirkko olisi ollut valmis muutokseen.
-
Lisäksi ekumenia ehkäiseisi kirkkojen välistä riitelyä ja mahdollisesti jopa uskontojen välistä riitelyä. Tämä auttaisi säilyttämään maailmassa rauhan sillä, mikä estää, ettei kristillisissä piireissä kehittyisi samanlaisia ääriliikkeitä, mitä on islamissa (esim. al-Qaida)?
Kyllähän niitä ääriliikkeitä kristinuskon piiristäkin löytyy.
-
Oikeastaan olen hyvin yllättynyt ja jopa valmis syömään hattuni, jos emme tule seuraavan 20-30 vuoden sisällä näkemään väkivaltaista kristillispohaista liikettä. Enkä usko, että ekumenia tulisi sitä estämään, vaan ennemminkin kyseinen ryhmä näkisi ekumenian Suurena Luopumuksena, jota vastaan tulisi taistella. Uskonnollinen väkivalta kuitenkin kohdistuu pääosin liberalisoitunutta ja vääräuskoista maailmaa vastaan. Kontrasti fundamentalismi-islamin ja länsimaisen kulttuurin välillä on samaa luokkaa kuin "äärimmäisen konservatiivikristillisyyden" ja länsimaisen kulttuurin välillä oleva kuilu on.
(Oikeastaan oli ihme, että jo 1990-luvulla räjähtänyt karismaattisen liikkeen äärilaidat väkivaltaiseksi liikehdinnäksi. Tuolta kuitenkin muhii ihan mukavat pommit, jotka tulevat räjähtämään aikanaan... En ole profeetta, en ole uskonnontutkija, en ole politiikan tutkija vaan vain pohtija. En perustele näkemyksäni tällä foorumilla tuon tarkemmin...)
Teme
-
Ekumenia on tärkeää. Millä kirkolla on varaa sanoa omistavansa lopullinen totuus ja tulkinta ja siten kieltäytyä keskustelusta? Mikä kirkkokunta muka omistaa Kristuksen?
... eräässä toisessa herätysliikkeessä muhii opettavainen sanonta: Kristus ei tarvitse kannattajia, vaan seuraajia. Kuka voi omilla painotuksillaan pönkittää evankeliumia? Riitojahan sellaisessa pätemisessä tulee!
-
Hmm.. mitähän nyt muuten tarkoitetaan ekumenialla? Minä näen ekumenian avoimena vuorokeskustluna, jossa pyritään etsimään yhteisiä opinkappaleita. Se jää hyvin teoreettiselle tasolle, eikä välttämättä kosketa koskaan "normaalin srk:laisen" elämää.
Sitten toinen puoli eli yhteiskristillisyys. Toimiiko sellainen, jossa tehdään jonkin päämäärän puolesta yhdessä töitä? Mulla itselläni on hyvin negatiiviset kokemukset moisesta ja olenkin joutunut laittamaan itselleni opinkappaleen:"Yhteiskristillisyys on sitä, että vapaasuuntalaiset pitävät yhtä ja luterilaiset painukoot helvettiin, paitsi jos luterilaisella tyypillä on tarjota jotain sellaista, mitä me ehdottomasti tarvitaan (rahaa, osaamista tms.) Jos lutsku kuitenkin on mukana, hän pitäkööt turpansa kiinni ja häntä ei tarvi arvostaa veljenä vaan ainoastaan käännytyskohteena." (Paitsi sitten jos on sellainen tyyppi kuin minä - vapaakirkollinen tausta, josta on lähtenyt luterilaiseksi. Sellainen on luopio ja häntä tulee kavahtaa, paitsi jos hän osaa jotain, jota välttämättä tarvitaan tai suostuu muuten laittaan aikaansa ilmaiseksi hommiin. Siitä huolimatta häntä tulee muuten käsitellä kuin luopiota.)
(Ja luopio = uskosta luopunut. Vapaakirkollisessa teologiassa käydään keskusteua mm. siitä, onko uskosta luopuminen Pyhän Hengen pilkkaa. Joten tuosta on hyvä repiä huumoria....)
Teme
-
Haluaisin itse käytännön ekumeniaa, mutta muut suunnat eivät siihen oikein lähde. Hyvänä esimerkkinä oli viime vuonna Kuopion hiippakunnan jalkapalloturnaus nuorille. Siellä oli eri seurakuntien joukkueita ja lisäksi körttien joukkue. Sinne yritettiin haastaa myös mukaan mm. ortodokseja ja vapaa kirkkoa sekä helluntailaisia, mutteivät välittäneet/halunneet tulla. Sama homma on monissa muissakin asioissa. Toivottavasti tämänkin asia muuttuisi ja voisimme tehdä käytännön ekumeniaa, ei pelkkää teologista sanahelinää.
-
Et kai yritä sanoa, että on ekumeniaa, jos seurakuntien futisturnauksessa on mukana oma körttijoukkue??? Kuulostaa pahasti semmoiselta vääristymältä, että herännäisporukat olisivat jotenkin seurakunnista erillään...
-
Et kai yritä sanoa, että on ekumeniaa, jos seurakuntien futisturnauksessa on mukana oma körttijoukkue??? Kuulostaa pahasti semmoiselta vääristymältä, että herännäisporukat olisivat jotenkin seurakunnista erillään...
Ei kannata loukkaantua. En sano, että esimerkkini olisi ekumeniaa. Tiedän, että körtit ovat aktiivisesti mukana oman seurakuntansa toiminnassa ja että he ovat luterilaisia jne. Käytin heitä vain esimerkkinä siitä, miten voidaan osallistua erilaisiin tapahtumiin, vaikkei olla niitä itse järjestämässä. Yleensä vapaissa suunnissa (siis huom. vapaissa suunissa ei körttiläisyydessä) on periaatteena se, että muiden järjestämiin tapahtumiin ei osallistuta ja muut (=luterilaiset) saavat osallistua heidän tapahtumiin vain, jos näillä on jatain asiaa, mitä he tarvitsevat (= rahaa, ATK-taitoja) jne., mutta heidän pitää pitää suunsa kiinni ja heivät saa vaikuttaa mihinkään, mihin heiltä ei ole pyydetty kommettia.
-
Ja vapaitten suuntien mollaus jatkuu :(
-
Vierailija kuules, minut on vapaissasuunnissa vaikuttava Iso Pomo saarnannut niin alas helvettin kuin vain voi. Ja hän teki sen sen jälkeen, kun olin uhrannut hänen työnsä eteen parin vuoden työtunnit (ainakin). Jostain syystä mulla hajos siinä vaiheessa ekana pää ja sen jälkeen myöskin kaikki into markkinoida vapaakristillisyyttä kellekkään. Sen jälkeen olen todennut, että pitkööt läävänsä. Minä en yhä edelleenkään pysty meneen esim. suurimpaan osaan herätysliikkeitä, yhteenkään vapaakirkolliseen tilaisuuteen ja oikeastaan sen jälkeen olen joutunut pistämään itseni melkeinpä kirkon liberaaleimpaan laitaan.
Tuossa nyt yksi kuvaus siitä, mitä hengellinen väkivalta saa aikaan.... olen yhä täysin palasina ja silppuna. Selvisin just ja just hengissä....
Teme
-
Joo en mä tarkoittanut sua mitenkään henkilökohtaisesti moittia, vaikuttaa vaan siltä että täällä on yleisesti aika negatiivinen asenne vapaitten suuntien seurakuntiin. Seurakunnat koostuvat ihmisistä ja ihmiset ovat epätäydellisiä :arrow: seurakunnat ovat epätäydellisiä. Ei kenellekään soisi tietenkään noin ikäviä kokemuksia. Pitää kuitenkin muistaa että sama Vapahtaja meillä kaikilla uskovilla kuitenkin on.
-
Eikä oo. Höpöhöpö. Mitä tässä taas oikein selitetään.
-
Ja vapaitten suuntien mollaus jatkuu :(
Eipä voisi juurikaan haitata...
-
Ja näin se ekumenia etenee...
melko huvittavaa, että juuri tämän topicin alla saatiin tällainen yhteenotto aikaan.
-
hihi, uskovaiset o hassuja!
-
hihi, uskovaiset o hassuja!
Entäpä ihmisten välinen yhteys muilla tasoilla...? "Uskovaiset on hassuja" my ass...
-
Edelleen ihmetyttää tuo, että miten uskovainen määritellään. 8-[
-
Varmaankin "Kaikki, jotka veisaavat virsiä tai jonkun muun poppoon vastaavia veisuja" ;)
Teme =)
-
Kyllä ekumenia on tarpeellista.
Olen huomannut että nk. vapaat suunna osaavat puhaltaa opillisesti yhteenhiileen paljon enemän mitä luterilaiset suhteessa esim Roomalaiskatolisiin, Ortodokseihin tai Anglikaaneihin.
Olen todella ekuumeeninen, viihdyn hyvin katolisessa kirkossa ja käyn paljon ekumeenista keskustelua katolisten kanssa.
Rukoilen monen katolisen kanssa puolin ja toisin. Samoin jätämme esirukouspyyntöjä puolin ja toisin.
Olen saanut lukea päivän tekstejä katolisessa messussa. ja olen saanut nauttia HPE:n vaikka sanoin että olen protestantti, pappi totesi ennen jakamistaan:
It is dogmatic if you take as your heart tells I do not see a reason why you can not take it.
Huomaan monen ennakkoluuloisesti suhtautuvan ekumeniaan. Näen heidän olevan luulojen orjana- ja monet aloittaa ekumeenisen keskustelun ennakkoluuloisesti sanomalla aluksi "olen kuullut puhuttavan..." tai "minusta tuntuu..." Mielestäni kannattaa karistaa ennakkoluuloisuus pois ja lukea ja haastatella sen kirkkokunnan papistoa ja maallikkoja, josta on kiinnostunut.
Ekumenia ei mielestäni kumminkaan ole sitä että pitäisi luopua omista periaatteistaan. Mielestäni ekumeniassa pitäisi katsella yhdistäviä tekijöitä, kuin erottavia.
Suomen edesmennyt entinen roomalaiskatolisten Piispa isä Paul Verschuren totesi taannoin eräässä ekumeenisessa tilaisuudessa seuraavaa: "Minä odotan hetkeä että voimme pestä toistemme jalat ja nauttia yhteinen ehtoollinen." Edellä mainittua kohtaa olen lainannut usein ja monessa kohdassa.
-
Kasteen kautta me olemme uskovaisia. Tämä ajatus on luterilaista teologiaa.
-
Vapaakirkollisten teologisissa näkemyksissä ei ole kovin suuria eroja kun taas esim. luterilaisen ja vapaakirkon välisessä teologiassa on. "Kasteen kautta" -näkemyksen minäkin näen olevan luterilaisen kirkon näkemys, kun taas yleinen vapaakirkollinen näkemys on:"Jos olet päättänyt tulla uskoon ja elät kylliksi hyvin, niin olet kristitty." Tuon tyylisen allekirjoittavat niin helluntailaiset, vapaakirkko, baptistit jne. Ja ainoa ero sitten tuppaa usein olemaan, miten suhtaudutaan joihinkin karismaattisiin ilmiöihin kuten kielilläpuhuminen. Sitä ei kuitenkaan suurin osa (edes helluntailaista) yhdistä pelastukseen, joten yhteistyö on helppoa kun ei ole pelastukseen liittyvää ristiriitaa.
Katolilaisen kirkon ja luterilaisen kirkon erimielisyydet liittyvät kirkkohistoriaan. Luther on yhä edelleen julkistettu pannaan katolilaisten puolesta (, jos en väärin muista), joten heille olemme poispoikenneita virallisesti. Harmi koska meillä ja katolilasilla & ortodokseilla on enemmän yhteistä kuin meillä ja helluntailaisilla.
Teme
-
Luther on yhä edelleen julkistettu pannaan katolilaisten puolesta (, jos en väärin muista), joten heille olemme poispoikenneita virallisesti. Harmi koska meillä ja katolilasilla & ortodokseilla on enemmän yhteistä kuin meillä ja helluntailaisilla.
Teme
Et muista väärin. Näin se valitettavasti on. :(
Hieman Vapaakirkon teologiasta: Vapaakirkon teologialla on paljon enemän yhteyttä luterilaiseen teologiaan, mitä muilla nk. vapailla suunnilla: Ovathan he olleet luterilaisen kirkonjäsenenä joskus historian aikana. Tosin sakramenteista kohdistuvat opit ovat erinäiset.
Mikä vapaakirkkolaisissa on minusta positiivista, mm se että: En ole kohdannut ainuttakaan vapaakirkon jäsentä joka olisi tivannut ensimmäisenä "Oletko uskossa /Oletko uskomassa."
-
Sulle on sattunut hyvä tuuri. 7 vuotta olimme vapaakirkossa ja sinä aikana tuli nähtyä laidasta laitaan kaikkea mahdollista. Vapaakirkon positiivisin puoli on, että se enimmäkseen katsoo kaikki protestanttiset kristityt tasa-arvoisiksi.
Tasa-arvo näkyy mm. ehtoollissäännöissä, joissa hyväksytään jokainen, joka uskoo ehtoolliselle. (Käytännössä on poikkeuksia, koska esim. alkoholistin ei usein uskota voivan olevan uskossa. Eli jos on nähty viikolla kännissä/pullo kourassa, niin en suosittelisi ehtoolliselle vapaakirkossa. Se voidaan jakaa, mutta voi herättää aika voimakkaita reaktioita jälkikäteen.) Monessa helluntaisrk:ssa ehtoolliselle pääsee vain uskovana kastettu ja joissain baptistisrk:issa vain kyseisen (paikallis)srk:n jäsenet hyväksytään ehtoollisel
Ja näkyy myös srk:n säännöissä, joissa seurakunnan jäseneksi - pastorin harkintavaltaa käyttäen - voidaan hyväksyä vain sylivauvana kastettukin. Tuo kuitenkin on tälllä hetkellä poikkeus eikä normaali tilanne. Vielä 1960-luvulla yleisesti kasteen ei katsottu olevan vaatimus srk:hon liittymiselle. Kuitenkin tuossa vaiheessa tilanne muuttui sellaiseksi, että käytännössä (yhä) lähes joka paikassa vaaditaan uskovienkaste srk:n jäsenyyteen.
Tossa lyhyesti... taas jotain vapaakirkosta ja sen historiasta. ;)
-
No tuli tässä taannoin jossakin ketjussa mainittua siitä ekumeenisesta toiminnasta sekä siitä että itse arvostan suurestikin muitakin kirkkokuntia, joita olen oppinut tuntemaan. Johtuu kai siitä, että meidän seurakunnassa on ihmeen paljon yhteiskristillisiä tilaisuuksia. Siis paljon tarkoittaa vähintään paria per vuosi näin pienessä seurakunnassa, mutta kuitenkin. Laitoin tapahtumatietoihin yhden:
http://www.h-y.fi/foorumi/viewtopic.php?t=505
Tuli vain mieleen, että on hienoa, että seurakunnat yhdistävät voimansa ja ainakin ajoittain unohdetaan opilliset saivartelut ja keskitytään yhteiseen kristilliseen uskoon. Tuollaisista tapahtumista on jäänyt hyvä mielikuva muista kirkkokunnista ja sellaisten myötä on oppinut tuntemaan muitakin kirkkokuntia ja huomannut, että perusidea on useimmissa sama. Meillä oli peruskoulussa ja lukiossa maaanantaiden/torstaiden (päivä vissiin vaihtui jossain vaiheessa) aamunavaukset useimmiten ev.lut seurakunnan järjestämät, mutta kerran kuussa oli ortodoksisen seurakunnan edustaja pitämässä sen ja kerran tai kaksi kuussa oli helluntaiseurakunta asialla. Näin itse muistelen. Sitten muistaakseni kerran kuussa (vai oliko se myöhemmin harvemmin?) oli päivänavaus keskusradion sijasta juhlasalissa ja se oli (ainakin melkein) aina ev.lut srk:n järjestämä.
Nämä kolme kirkkokuntaa on täällä etupäässä edustettuna eli ev.lut, helluntaikirkko ja ortodoksinen kirkko. Helluntailaisia on täällä ihmeen paljon, mutta niinhän se taitaa olla, että sekin menee vähän suvussa, niin usein koko serkusparvi on helluntailaisia. Jehovalaisilla on myös oma kirkko, mutta siihen kuuluvia en itse tunne. Jäsenmäärä on käsittääkseni täällä aika pieni ja sen vuoksi toimintaa ei juuri näe. Kuitenkin he ovat muutenkin jääneet vähän ulos maailmankuvastani, kun ovat jo niin kaukana minun omasta perinteisestä kristillisestä maailmankäsityksestäni ja en voi sietää uskonnon ovelta ovelle kaupittelua. Muita kirkkokuntia ei kai täällä ole ainakaan niin paljon, että olisi omia tiloja.
Tuli tässä mieleen, että minkä verran on ekumeenista toimintaa muualla päin? Mitä mieltä olette semmoisesta?
-
Ekumenia on ihmisten valtakunnan rakentamista, ei Jumalan valtakunnan.
Petri Paavolan kirjoitus:
http://koti.phnet.fi/petripaavola/ekumeeninen_eksytys
-
Ekumenia on Jeesuksen rukouksen "että he yhtä olisivat" toteuttamista.
-
Paavolan opetukset tuntuvat hämärämiehen puuhalta. Niin käsittämättömiä on ne perustelut, jotka on noukittu Raamatusta ymmärtämättä, että kirja on syntynyt lähes 2000 vuotta yhteiskuntaan, joka oli täysin erilainen kuin nykyinen.
Ilmeisesti liberaaliteologia on kirosana fundamentalistien piirissä. 8)
-
Minä olen körttiläinen, mutta minä olen myöskin piilokatolinen, piilorukoilelevainen, piilobuddhalainen, piilokveekari ja jopa piiloevankeelinen. :wink:
-
Ekumenian idea lienee olla kaikki yhdessä julkikristittyjä. Körttikin voi mennä ortodoksien ristisaattoon kantamaan ikonia kaiken kansan nähden.
-
Mielestäni ekumeniaa on ennenkaikkea avoin suhtautuminen muihin ihmisiin ja heidän näkemyksiinsä. Näkemykseni on, että kaikilla (kristityillä) on sama Jumala, näkökulma vain on eri. Ja mm. islaminuskoiset, hindut kunnioittavat Jeesusta profeettanaan tai jumalana. Eli keskitytään ennemmin yhdistäviin kun erottaviin tekijöihin.
En kannata ns. "ala carte"-uskonnollisuuta eli ,että nappaisi opin sieltä toisen täältä, mutta avointa dialogia kylläkin. Jos toisella ihmisellä on hyvin ankarat ja jyrkät mielipiteet yhteyttä voi olla vaikea saada syntymään. Tosin kanssakäymistäkin on monenlaista, eikä kaikkien kanssa tarvitse kohdata yhtä syvällisellä tasolla.
Oma ekumeenisuuteni on toki melko vähäistä, mutta jotakin kuitenkin. Lapsena olin ystäviämme olivat lestadiolaisperheen tytöt (jotka huom. tulivat meille tutustumaan ensin), joten olen osannut suhtautua kriittisesti lestadiolaisista kulkeviin juttuihin. Evankelisuuskin on tuttua. Ehkä kuitenkin läheisemmäksi koen ortodoksisuuden. Olen parina kesänä tehnyt "savo-ekskursion"eli kiertänyt talkoillen Aholansaaressa ja Lintulan luostarissa. Voisi jopa sanoa, että ekumenisempaa porukkaa Lintulassa kuin Saaressa! Lintulassa voi toki tormätä ortodokseihin jotka ovat hyvin tietoisia omasta ortodoksiudestaan, mutta nunnat eivät kysele kenenkään "suuntautumista".Lintula myös harrastaa ekumeniaa: joka kesä pidetään ainakin yksi yhteinen hartaus paikallisen seurakunnan kanssa. Aholansaaressa sensijaan välillä tuntuu, että kaikki ovat niin vanhoja tuttuja keskenään, että ulkopuolisuuden tunne iskee, niin körtti kun olenkin. Toivon vain, ettei liikkeemme ole liian "kuppikuntainen" muiden tulla. No körttifoorumi on ainakin varsin avoin ja ekumeninen, toivon niin!
-
Mielestäni ekumeniaa on ennenkaikkea avoin suhtautuminen muihin ihmisiin ja heidän näkemyksiinsä. Näkemykseni on, että kaikilla (kristityillä) on sama Jumala, näkökulma vain on eri.
Niin ekumenia tarkoittaa oikeastaan perimmäiltää jotain, joka liittyy taloon. Siis saman katon alle kaikki kristityt, on ekumenia perussanoma. Ekumenian keskeinen tavoite on nähdäkseni se, että saadaan kaikki erilaiset ja eripuraiset kristilliset liikkeet lopulta yhteen.
Mielestäni ekumenia on tärkeimpiä asioita, joita kirkoilla voi olla tavoitteenaan. Katolinen, ortodoksinen ja erilaiset reformistiset kirkot eivät erotu merkittävästi keskenään kristinuskon tulkinnassa. Ja siksi ekumenia tarkoittaa myös pyrkimystä kristinuskon yhtenäiseen tulkintaan.
Luulen, että kirkkojen yhtenäisyyden saavuttaminen on kiinni enemmänkin vallasta kuin kristinuskon tulkinnasta.
-
.
Luulen, että kirkkojen yhtenäisyyden saavuttaminen on kiinni enemmänkin vallasta kuin kristinuskon tulkinnasta.
Kokemukseni mukaan olet ikävä kyllä aivan oikeassa. Oppi on hyvä työkalu vallankäyttöön. Tämä sama pätee myös liikkeiden hajoamisen yhteydessä liian usein.
-
Ekumenian toteuttaminen käytännössä onkin hienolla tavalla vallankumouksellista. Siinä ohitetaan usein kirkkojen maallisia valtarakenteita ja myönnetään vain Jumalan kaikkivaltius.
-
Ekumenian toteuttaminen käytännössä onkin hienolla tavalla vallankumouksellista. Siinä ohitetaan usein kirkkojen maallisia valtarakenteita ja myönnetään vain Jumalan kaikkivaltius.
Juu. Olen samaa mieltä. Aletaan pitää ortodokseille, katolisille ja evluteille yhteisiä Paavalimessuja suurimmissa kaupungeissa maallikkojen toimesta, niin eiköhän ala parrat päristä eri suunnissa.
-
Jees! Päästetään hellarit ja muut vapaat mukaan, jos tulevat ovensuuhun kärkkymään.
-
Jees! Päästetään hellarit ja muut vapaat mukaan, jos tulevat ovensuuhun kärkkymään.
Ilman muuta. Hellarit tosin kärkkyvät nytkin ovissa ja sisällä.
-
Nyt on tämä aihe taas ajankohtainen, kun on ekumeeninen rukousviikko (tai oli). Tuli mieleen, kun tämä meidän uusi kohupappimme puhui siitä, että hindulaiset ja juutalaiset ja muutkin kuuluvat kuulema ekumenian piiriin. Käsittääkseni ekumenialla tarkoitetaan kuitenkin yleisesti kristillisiä kirkkoja. Olenko täysin hakoteillä? En oikein usko, että vaikkapa hindulaisten kanssa voitaisiin puhua ekumeniasta. Siis yhteistyö ja mielenkiinto on erikseen, mutta siis ekumenia päämääränään yhteisöjen yhtyminen -Jotenkin tuntuu vieraalta ajatukselta. Ainoa puoli, jolta itse voin asiaa käsitellä, on se, että halutaan lisätä suvaitsevaisuutta ym., sitä kannatan. Ekumeniasta en kuitenkaan puhuisi ei-kristillisten kirkkojen ja kristillisten kirkkojen välillä.
-
Et ainakaan aivan täysin hakoteillä:
Wikipedia: "Ekumenia tarkoittaa ykseyttä, yhtenäisyyttä. Ekumenia tulee kreikan sanasta oikoumene, joka tarkoittaa asuttua maata, maailmaa ja maanpiiriä. Sanan taustalla on kreikan sana oikos, "talo".
Termillä on kaksi toisistaan poikkeavaa käyttöä: Kristillisen kirkon yhteydessä ekumenialla tarkoitetaan eri Kristillisten yhteisöjen ja eri kirkkokuntien välisiä yhteistyö- ja yhteyspyrkimyksiä. Toisessa, yleisessä merkityksessään termiä käytetään myös merkitsemään toimintaa, joka pyrkii lähentämään eri uskontoja toisiinsa. Nykyään tällaisesta toiminnasta käytetään yleisemmin nimitystä uskontodialogi. Erityisesti kristittyjen ja juutalaisten suhteen käsittely luetaan joskus ekumeniaan kuuluvaksi, koska kristinuskolla on syntyhistoriansa vuoksi erityinen suhde juutalaisuuteen."
Sanoisin vielä että kuten juutalaisuuden, myös islamin kanssa on tuota yhteistä juurta.
Minusta tämä "kohupappi" käytti ekumenia-sanaa näinollen hiukan kevyesti ja epätarkasti.
-
Paavi Franciscus ja reformaation merkkivuosi 2017 ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus Lundin tuomiokirkossa. Reformaatio käynnistyi 500 v sitten Martti Lutherin toimesta, nyt katoliset ja luterilaiset rukoilevat yhdessä.
http://areena.yle.fi/1-3749875
-
Jännä juttu... mutta Lundin kirkossa katolisetkin puhuivat Lutteeruksen ristin teologiaa.
-
Andrea Bocelli conmueve al Papa Francisco al cantar Amazing Grace https://www.youtube.com/watch?v=u5q7FTixnWU
1.
Oi ihmeellistä armoa,
kun löysit eksyneen.
Nyt uusin silmin nähdä saan.
Nyt katson Jeesukseen.
2.
Vain armo murtaa syntisen
ja rauhan lahjoittaa.
Voi suurta päivää ihmeiden!
Sain armon oivaltaa.
3.
Saan jättää kuilut synkkyyden.
Jää taakse valheen yö.
Nyt kuljen armoon luottaen,
ja vielä jatkuu työ.
4.
Hän kantaa kaipaustani
ja toivoon vastataan.
On Herra itse kaikkeni
taivaassa, päällä maan.
5.
Kun päättyy matka maallinen
ja kuihtuu kaikki muu,
saan nähdä taivaan kirkkauden
ja rauha vahvistuu.
6.
Kuin hanki haihtuu kerran maa
ja loiste auringon,
vaan Herra viipyy luonani,
ja armo aina on.
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/c2c714c230e4cc5fc2257f8b0053affa?OpenDocument&Highlight=0,amazing,grace
-
Hoosianna - Tapiolan Kuoro
https://www.youtube.com/watch?v=5WElFFznmbU
-
Kas vaan !
Lukematta tätä, kirjoitin oman postini ja laitoin saman tallenteen.
Tämä on myös sielujen ekumeniaa. :icon_rolleyes: