Sairauteni 4

[1944]

Kyllä tohtori minulle moneen kertaan sanoi, että Horma "ole tosissasi potasha-arvosi kanssa" ja testauta arvot Suomessa". Voin nyt sanoa, että arvoni on saattanut olla pielessä jo pitkäänkin, koska netti kertoo hyperkalemiasta kuin omasta elämästäni. Vanhenemisen eri vaiheita ei osaa arvioida.

[seppos]

Netistä olen lukenut hyperkalemiasta, koska kaliumarvoni on yli luvun 5 (5,52). Ruoasta ei periaatteessa tule kaliumin yliannostusta, että munuaiseniko tässä alkaisi vanheta vai koko ukko.

Brittien mukaan terveen yläraja on 5,5 joten rimaa hipoen ylität sen. En vielä hermostusi, mutta tarkistuttaisin kotimaassa.

[1944]

Hyvä viesti! Toda tov! Kunnon kiitos!

[Saukkis]

Korkeiden kalium-arvojen arvioinnissa en suosittele omaa nettidiagnostiikkaa.  Ilmeisesti arvo on yli paikallisen laboratorion viitearvon. Nyt tarvitan kontrollinäyte ja yhteys mieluiten "omaan lääkäriin", joka tietää sairaudet ja lääkitykset. Jotkut, tyypillisesti verenpainelääkkeet, voivat sekoittaa suolatasapainoa, mutta ominpäin ei niitäkään kannata muutella.

[1944]

Hyvä juttu, oma lääkäri on Tervan Kaupungissa. Jos käyn täällä otattamassa näytteen, se on se kontrollinäyte. Ja lääkäri olisi Bussikadulla. Olinhan minä muinoin kohortin komentaja, siis kuin kirveskalso, että pystyn vähän joka paikkaan, mutta en sentään sisätautien lääkäriksi.

[malla]

 

Sinä olet moniosaaja.

[Riitta-mummi]

Tämä kuukausi menee lähes niin  ettei viikkoakaan  ilman lääkärissäkäyntiä.
Varasin sisätautien erikoislääkärin 24.5. kuten päivystävä lääkäri neuvoi, pari viikkoa antibiootin lopettamisen jälkeen.
Kuukauden viimeisellä viikolla on taas silmälääkärillä käynti.

Tämä on ikälisää ilmiselvästi. Meillä kolmella Kärkölän tytöllä on kaikilla glaukooma.
Vanhin lapsuudenystäväni on aivan hiljakkoin käynyt vatsavaivoistaan tähystyksissä. Ne todennäköisesti ovat minullakin edessä. Sen verran olen kurkannut Googlesta.

Meidän vanha koirakin taitaa dementoitua, sillä se nukkuu päivät ja valvoo yöllä, ja valvottaa meitä. Lisäksi se taitaa pelätä pimeää.

 

[1944]

Meidän vanha koirakin taitaa dementoitua, sillä se nukkuu päivät ja valvoo yöllä, ja valvottaa meitä. Lisäksi se taitaa pelätä pimeää.

Eivät koirat pimeätä pelkää. Kummituksia enempi, siis outoja kolinoita, välähdyksiä ja sellaisia efektejä, mitä eläimen on vaikea hahmottaa.

Tämä oli samalla koe vähentää tuota tekstiä.

[Saukkis]

Tänään testasin kuntoani, lähinnä tutkiskellakseni, joko olen työkykyinen. Tein huikean fyysisen rasituksen: kävin postissa ja apteekissa polkupyörällä kolmen kilometrin päässä. Kummasti iltapäivällä sohva kutsui, ja nyt illalla on vähän lämpöä. En taidakaan olla vielä työkykyinen. Lisäksi selkä on kipeytynyt yskimisestä, epäilen jo yskineeni kylkiluun poikki tai ainakin joku lihas on revähtänyt.

[Riitta-mummi]

Minulla myös kylkiluut ja sisäkalut olivat koetuksella yöllisten yskänkohtausten kansa.
Makuuasento oli se pahin. Nyt enää yskähtelen.

Ystävän puoliso sai myös keuhkokuumeen. Hän oli sairaalassa monta päivää, liki viikon muistaakseni. Lääkekuuri jatkuu yhä. Sairastimme samaan aikaan, sinä, hän ja minä.

[Pena]

Eivät koirat pimeätä pelkää. Kummituksia enempi, siis outoja kolinoita, välähdyksiä ja sellaisia efektejä, mitä eläimen on vaikea hahmottaa.

Tuo pitää varmaan terveen koiran suhteen paikkansa. Vanhoilla koirilla sattaa hajuaisti ja kuulo heikentyä, jolloin näkeminen tulee tärkeämmäksi. Olisikohan pimeys silloin eläimelle pelottavaa? Arvailen vain.

[Riitta-mummi]

Päätelmä oli Matin.  Normaalisti jätämme yhden pienen yövalon palamaan alakertaan ja iso rullaverho on puolisen metriä auki. Siitä olen nähnyt monesti Themin yölläkin katselevan ulos. Katuvalo näytti talvella jos esim. kissa tai supikoira liikkui maisemissa.
Nyt olin sairaudesta sekapäisenä unohtanut valon, ja vetänyt kaikki verhot alas.

Sitten alkoi koiran levottomuus. Se ravasi ympäri alakertaa ja yritti pimeässä lähteä kiipeämään yläkertaan.
Matti tuli sen avuksi, ja kun hän sytytti pinen valon, koira meni siihen viereen vihdoin nukkumaan.
On se päivälläkin joskus omituinen,tuijottaa yhteen pisteeseen eikä reagoi kutsuun eikä käskyyn. Ehkä silläkin on epilepsiaa, muistan tällaista käytöstä Basso-vainaalta.

[donpate]

Tuola työelämä osiossa hieman jo avauduinkin , mutta ehkä nää jorinat sopii paremmin tänne.
 Ensin olin leikkausjonossa olkapäästä (2014), ortopedi sanoi etteivät kajoa meikäläiseen kun pumppu on niin huonossa kunnossa, ettei kuulemma kestä operaatiota. Tahdistinkin oli vielä samalla puolella riesana. No sitten kun oli aivan kuin sattumalta löytynyt falskaava aorttaläppä niin avasivat pari kertaa rintalastan ja homma oli kutakuinkin kunnossa (2015). Taas ortopedille ja hän sanoi ettei yksikään anesteesialääkäri halua nukutta minua kun en nouse leikkauspöydältä kun keuhkojen kanssa on niin vaikeat ongelmat. Eli olkapää riivaa vieläkin, pumppu korjattiin lähes uuden veroiseksi, keuhkojen kanssa pähkäillään vielä mitä tehdään, leikkaus ei tule kysymykseen, mutta nou hätää elämä on laiffii. Tää on mun osa enkä tätä vaihtais pois. Jokaisella on ristinsä kannettavana, ja tää risti tuntuu sopivalta mulle vaikka kyllähän se välillä painaa. Anteeksi tää avautuminen, mutta kun pukee sanoiksi joitakin asioita joiden kanssa on ellänyt ja kipuillut niin kuva ikäänkuin selkeytyy ja päämäärä näkyy kirkkaampana ainakin hetken aikaa.

[Leena]

En voi ollenkaan kokea omaksi ristikseni tai taakakseni sitä, että avauduit. Luin jostain, että jos joku kertoo sinulle huolesi, hän ei vaadi sinua ratkaisemaan niitä vaan osoittaa sinulle suurta luottamusta. Tattikset luottamuksen osoittamisesta! Ja jaksamista!  elämän kanssa. Eipä ruumiistansa saata uloskaan hypätä.

[Saukkis]

Keuhkokuumeen tulehdusvaihe on ohi ja olen ollut viikon jo töissäkin ihan onnistuneesti, vain ensimmäinen päivä tuntui raskaalta. Yskä tietenkin jatkuu vielä, ja loppuviikolla kipeytyi toinen kylki - kylkiluu murtunut. Nyt sitten jatkan yskimistä, vältän kurkottelua ja iloitsen siitä, ettei kylkikipu estä pyöräilyä. Eilen pidin kunnon lepopäivän ja nukuin pitkät päiväunet ja illalla menin aikaisin nukkumaan.