Eilen oli hermot palaa, kun virallisten (erikseen pyydettyjen) seuroissa pidettyjen puheenvuorojen jälkeen (seurakunnan pappi ja minä) jälkeen joku tuollainen bussilastista jälkeenjäänyt aloitti oman täyslaidallisensa. Tulitus kesti kotvan ja seurojen jälkeen oli muutama sielunhoidollinen keskustelu ns. evankelioivan puheenvuoron jäljiltä pidettävänä. Vilja meni lakoon kertalaakilla ja jälki oli sen mukaista. :mad:
Mikael. Ton ymmärrän hyvin, mutta toisaalta ymmärrän evankelijoijankin näkökulman.
Jos ajattelee muakin. Se hengellinen kokemus jonka koin kääntymyksessä oli todellinen ja muutti totaalisesti elämäni suunnan.
Se sai mutkin paasaamaan taitamattomasti ja painostamaan ihmisiä ja olin varmaankin rasittavaa seuraa.
Jotenkin sen hyvän jakaminen minkä oli löytänyt ja kokenut tapahtui väärässä paikassa tai ajauduin sen koettuani väärään paikkaan.
Kun tulin kääntymykseen tai aloin uskomaan tai sain lahjaksi uskon niin ajauduin sitten karismaattisiin ja vahvasti muita evankelioiviin porukoihin ja tosissani luulin, että niin tulee tehdä, siis paasata ja painostaa muita uskomaan.
Oikeesti kun tulin uskoon en tiennyt uskonasioista mitään, no en paljoa vieläkään. Ajattelin siellä kokouksessa ja kotona, että kun on uskoa lahjaksi tullut olen vain seurakunnassa ja käyn kokouksissa ja ylläpidän hartautta alan elämään vaatimattomasti hiljaisesti uskoen.
No eksyin sitten muihin kuin körttien pariin.
Ikävää toisaalta että ajauduin siihen maailmanvalloitusporukkaan joka omilla voimilla muita painostaen harjoitti uskoaan.
Nyt kun kävin Lahdessa olin niin ulkona kaikesta kuin jänis järven jäällä.
Tuntui todella erilaiselta kun ei ollut sitä painostusta joka äärikarismaattisissa porukoissa on.
Jossa kolehtipuheetkin kestävät vähintään tunnin.
Erityisesti läheysseurojen puhe teki syvän vaikutuksen.
Lähetystyö ei ole sen kummempaa kuin muukaan työ se nyt on yksi osa uskoa, kuten ehtoollinen tai rukouskin.
Siinä onnistuu ja epäonnistuu, useimmin epäonnistuu.
Se oli kyllä aika balsiamiakin haavoille kun jonkun verran olen ns, lähetystyötä tehnyt. Yleensä lähetyskentiltä ja siellä olleilta kuulee vaan, kuinka hyvin menee ja paremmin ja vieläkin paremmin.
Itse nähneenä useimmin siellä epäonnistutaan.
No kuitenkin Mikael ja körtit muutenkin antakaa anteeksi tai ainakin yrittäkää ymmärtää näitä katu ja muita saarnaajia. :roll: