Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Viisveisaaja - 19.08.16 - klo:21:09
-
Piti avata tälläinen, josko pähkäilisimme yhdessä Raamatun outoja juttuja, siis juttuja on huono sana, kun on kyse Raamatusta joka on joillekkin erehtymätöntä Jumalan sanaa, joka on niinkuin kirjoitettu.
Pyhää vihaa, on mikä joskus mietityttää.
Eihän sellaista voi olla, vaan hengen hedelmät ja Jeesuksen painotus jutuissaan lempeydestä on se oikea suunta.
Paavali kirjoitti, että älkää vihastuko.
En tiedä, mun mielestä tosi ristariitainen sanonta Raamatussa.
-
Voiskohan sellainen raivoava saarnaaja sittenkin olla hyvästä ?
Olen joskus jotain kirkohistoriallista kuva juttua joskus katellut ja siinä on pappi ollut noin puolimetriä ilmassa saarnatessaan ?
Vapaidensuuntien saarnaajien saarnat on luokkaa mitä kovemmin huutaa ja raivoaa, niin sen parempi saarna.
Oikeen pitää huutaa ja mesota, niin se on hyvä.
Nyt kun on näissä körttien seuroissa ollut ja puheet on olleet asiasisällöltään mulle antavia ja sykähdyttäviä, niin tää sana Pyhäviha mietityttää.
-
Tarkoitatko Huutavan Ääntä erämaassa?
Jos Jumala sellaisen lähettää niin kuunnelkaamme häntä, kyllä maailmaan muuten ääntä mahtuu. Eiköhän se muutu loppupelissä taustakohinaksi.
-
Sitäkin, mutta minusta joka jotenkin tiedän,kuten amerikkalaiset sanoo by hearth, osaan Raamattua,vaikakkaan niin hyvin en tunne,
niin minusta olisi aihettta miettiä Raamatun jakeita, kun en ole ainua jota mietityttää Jeesuksen sanat öö vaikka öö ää iik no vuorisaarnassa.
Revi kätesi irti jos tekee mieli kaivella tai raapia päätäsi.
No ei muistu, mutta minusta olisi kiva pähkäillä niitä asioita Raamatusta joita jengi kelaa ilman, että sen enempää ovat porukoissa.
-
Ajattelen, että vihastua saa, mutta ohje Sanassa olisi, ettei saisi antaa vihan ylle auringon laskeutua, eli olisi hyvä sopia mahdollisimman pian.
Anteeksiantamus ja siunaus, olisikohan ne kaikkein tärkeimmät meille elämässä ja viimeisillä kalkkiviivoillakin.
Anteeksiantamattomuus helposti kasvattaa sisälle ihmiseen kaunaa, katkeruutta, vihaa, yms.
Joskus on vaikeaa tehdä päätös antaa anteeksi, mutta uskon, että se päätös kannattaa.
Aikanaan sitten seuraa emotionaalisellakin puolella sen suoma ja tuoma lepo ja rauha.
Nimimerkki Havukka-Ahon ajattelija malla :039:
-
Ja uskon, että Vapahtaja haluaa kulkea kanssamme anteeksi antaessamme.
Ja hänen seurassaan ihminen "avartuu sisäisesti", luulisin kaikkein "oikeimpaan" suuntaan.
Nimimerkki: Pohtija-malla, edelleen.
-
Mutta.
Koko Raamattu on ihmeellisyys.
Suoranainen ihme.
Jumalan Sana.
-
En tiedä onko ihmellisyyttä, mutta ihmeen hienoja sanoja Jeesukselta Luukkaan evankeliumin koko 12. luku.
Sekin on näty ja koettu ettei Hän tullut tuomaan rauhaa, vaan riidat.
Paljon Hän käyttää vertauksia ja symboleita, ja niistä minä saan eniten.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Luuk.12.html
-
Totta tuo ja Vapahtajan opetusta.
Mutta Sana on paradoksaalinenkin, kaikkineen.
Tämä muistui mieleen ja etsin haulla...
Hepr. 12:12-21
12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
13 Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
14 Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.
--------
Paljon pitää pyytää Jumalalta hänen mielenlaatuaan ja uskoisin, ettei mikään hetkessä kasva.
Mutta suuntaviivoja elämään nuokin kohdat voinevat viitoittaa.
-
Hepr. 12:14 - 15
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi.
-------
Herra, ole kanssamme ja anna armosi käydä oikeudesta.
Kiitos, että olet välimies meidän ja pyhän Jumalan välissä ja edessä.
-
Raamatun Sana lukiessamme ei ehkä jää mieleemme, muistiimme, emme opi ulkoa...
Mutta Pyhä Henki muistuttaa meitä, kun "tilanne on päällä"...ja muulloinkin.
-
Kiitos malla ja Riitta mummi :)
Mua kyllä mietityttää toi Pyhä viha.
Ehkä tämä paikka tai foorumi on väärä paikka siitä, kun lörtit ovat vierellä kulkijoita ja alatien kulkijoita, niin tuskin körteissä on täläisiä, kuin minä joka joskus voin saada hepulinkin varsinkin uskonnollisissa asioissa.
Jotenkin joskus alan riiteleen ja nostan metelin
Raamattu on täynnä ihmeellisyyksiä, joita monesti keskusteluissa kohtaa.
No ehkä aihe on vaan mulle asia, kun mietityttääja haluaisin pähkäillä :)
Kaks hullujen huoneen fiksuinta, siis mä ja kaverini, ni meinas paeta hullujen huoneelta.
No ne pääs ikkunasta ulos ja tuli muurille ja toinen sano, et mä näytän taskulampulla vaoa, ni kiipee valossa.
No tää fiksumpi totes, no mitäs jos sammutatki valot, ni tipun alas.
-
En ehkä niinkään kaipaa ihmeellisyyksiä Raamatusta,
vaan rohkaisua, lohdutusta, johdatusta jokaiselle päivälle...kun niitä löytäisin...
-
Olen mietiskellyt millä mielellä Jeesus oli todetessaan tuoneensa maailmaan, ei rauhaa vaan miekan?
Mahtoiko tarkoittaa ihmisten välisiä rähinöintejä, uskonsotia ja muita, Jeesus itse joidenkin tutkimusten ja ajatusten mukaan koki tuovansa tuon kamppailun henkivaltojen välille nyt tänne synnyttyään, siis jotakin hyvän ja pahan välistä taistelua.
Kuulostaa yliviisastelulta tuo, eksorkistinen eskatologinen saarnamies, mutta niin, se merkitsisi kai pahaa häädettäväksi ja ajan rajallisuuden oivaltamista ja siinä sitä on taistelua jo itse kunkin sisäiseen elämään ja toisinaan saa ulkoisestikin pahemmansorttiset vammat koettaessaan kammeta hyvän puolesta, kun pahan valta kasvaa ympärillä.
-
Etkö vn saa edes Psalmeista lohdutusta. Mua on jotkut niistä lohduttaneen ei tietysti kaikki mutta jos raamatusta lohdutusta haen niin sieltä sitä ekana etsin.
-
En nyt ajattele vn: n mietteitä. Mieleeni tuli eräs hyvin lahjakas teologi, joka tuntui kirjoituksistaan päätellen löytäneen syvästi yhteyden teologian löytöjen ja jumalasuhteensa välille, hän oli kerran aikoja sitten telkassakin, ja kertoi juuri psalmien lohduttaneen itseään syvimmin.
Ihmettelin tutorille miksi luemme häneltä neljännesvuosisadan vanhoja julkaisuja kun muut tenttikirjat on varsin tuoretta tavaraa, ovatko nämä jotakin jonka jälkeen ei enää tarvinnut kirjoittaa muuta tai muutoin pysyväksi jäänyttä viisautta?
Jenni oli hetkisen hiljaa, mutta sanoi, tämä mies teki pian tuon haastattelun jälkeen itsemurhan. Hän oli syvästi uskova ja kirjat ovat viisaita ja älykkäitä. On kuitenkin ongelmia joiden ratkaisu ei kenties löydy yksistään Raamatusta, niin syviä kuin sen lähteet ovatkaan ja niin monesti kuin tuntee itšensä hölmöksi koettaessaan kirjoittaa; kaikki on jo sanottu, ja kauniisti kuin mikä.
-
Leenan kirjoituksista tuli mieleen, kun joskus ns, vanhat pojat tai piiat sanovat, että heille riittää usko Jeesukseen, kun kysytään heidän sinkkuidestaan.
Lisäksi on luostareita, katolilaisilla papit selibaatissa ja ties mitä isekidutus lahkoa, joissa painotetaan henkisen elämän tai yhteyden riittävän tässä elämässä ja muuta ei tarvitse.
Hengellisissä piireissä saatetaan opettaa täydellitä seksuaalista kieltäytymistä ja jos siihen ei pysty, niin hengellinen elämä on raiteiltaan.
Kyllähän Raamattu on Jumalan sanaa, mutta siitä tulkinnat on joskus aika erikoisia.
Ei kai ihmiset ole ihan puusta, vaan kait tunteet ja vietit on meilläkin ja ei kai ratkaisu niiden kanssa ole niiden ainainen tukahduttaminen, kun Päivi Räsäsen tulkinnan mukaan ja muiden fanaatikkojen luulisi ?
-
Olen myös joskus ihmetellyt tuota selibaattilupausta tietyillä tahoilla.
Ajattelen, että siinä voi olla pohjaa pitkällä kaarella kieroitumille.
-
Vaikka toisaalta, Raamattu puhuu naimattomuuden lahjasta.
Mutta ajattelisin, ettei se ole sitä, että tehdään jossain joku pakkolupaus.
Ja sitä olen miettinyt joskus, kun Raamattu puhuu avioon kelpaamattomista.
No, en osaa selittää, tuli vaan mieleen nämäkin.
Mutta sinänsä, Raamatusta löytyy ihmeitä, Jeesus teki ja apostolit tekivät ihmeitä, vanhan liiton profeetatkin tekivät niitä.
Mm Elia ja Elisa auttoivat leskivaimoja ja Elia herätti leskivaimon pojankin kuolleista.
Ja Elisa teki ruokkimisihmeen... jne.
Koen, että Jumala on ihmeiden(kin) Jumala kaiken muun hyvän lisäksi.
Joskus ne voivat olla ihan arkisia, pieneltä tuntuvia, jsokus isompiakin asioita ja asiakokonaisuuksia.
-
1. Kor. 7:2
mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
-Näin sanoisin, vaikka olenkin yksinäinen eläjä.
Mutta periaatteessa noin on hyvä kuin Sanassa sanotaan, ainakin olisi ihannetilanne noin.
Ef. 5:33
Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.
-Keskinäinen kunnioitus ja rakkaus on jo lapsienkin takia tärkeää.
Kun jäin yksin lasten kanssa, päätin mielessäni, etten lasten aikana puhu pahaa tai soimaa heidän isäänsä.
Ajattelin, että se on samaa kuin repisin heitä kahtaalle.
Jumalalta pyysin apua ja moneen kertaan.
Ajan oloon tunnemaailmakin seurasi päätöstä.
Mutta kyllä tosissani rukoilin aluksi ja rukoilin ja rukoilin että Herra auta mua, etten katkeroituisi ja että lapsilla olisi turvallista vaikka isä ei asu kotona enää.
Nyt on vuosia ja jopa vuosikymmeniä mennyt ja tähän yksinäisen ihmisen osaankin totuin...aikanaan...ja nyt on kahteen suuntaan tehtäviä, lapsiin ja lapsenlapsiin, sekä äitiini ja veljeeni päin.
En valita vaikka elämä näin kohteli, etten saanut elää saman katon alla lapsien isän, nuoruuden rakkauteni kanssa.
Taivaan Isä on auttanut.
Ja ystävät ja varmaan esirukous myös paljonkin.
-
Niin ja myös kirjoittaminen on paljon auttanut jäsentelemään asioita.
Kirjoittaminen ja puhuminen.
Onneksi on ollut laupiaita ihmisiä, jotka eivät ole vetäytyneet pois vaikka olen itkien kertonut asioista, silloin aikanaan.
Enää tämä ei ole itkujen aihe.
Olen kiitollinen, että lapset ovat jo aikuisia.
Ja että saan elää tätä oman näköistä elämää tällä hetkellä.
Kokonaisuudessaan sellaisena kuin se on.
Anteeksi, tulipa avauduttua.
Joskus vaan käy niin.
Siunausta Taivaan isältä teille muille keskustelijoille.
Tämä...niin...kirjoittaminen on aika jännä asia.
ja Raamattu, se vatsa ihme asia onkin, Taivaan isän Sanaa ja Hyvän Vapahtajan Sanaa.
-
Kiitos kertomastasi, jaat avoimesti, autat monia! :eusa_pray:
-
Tiedä tuota, mutta itseä kirjoittaminen auttaa monesti.
Selkeyttää asioita, kun saa ne mielestään kirjoittamalla purkaa.
Mutta toisaalta en halua kuormittaa liikaa foorumia ja muita ihmisiä, siksi joskus arkailen.
Mutta toisinaan lause lauseelta ryöpsähtelee.
-
Kaikkein ihmeellisintä on, että Jeesus sovitti ihmiset ristillä Golgatalla, huusi sieltä: "Se on täytetty!"
Ja kolmantena päivänä nousi kuolleista.
Ja jo sekin, että syntyi seimeen, eläinten suojaan Jumalan Poika, ihmisen osaan.
Ei sitäkään järjellä oikein osaa ymmärtää, mutta jotenkin koen, että Jumala auttaa hetkittäin ainakin sen merkityksen laajuutta ja avaruutta.
Että tie on valmis, niin kuin virsi 511 myös sanoo...sen...että tie valmis on, voin löytää sen...
Ja kerran kiittää ehjä ihminen.
Nyt matkalla, kerran toivon ja uskon mukaan myös perillä.
-
Niinpä, tuo Jeesuksen lunastustyö on ihmeellisin ja suurin asia Raamatussa :109:
-
Ihan jos jotain "pienempiä ihmeellisyyksiä" Raamatusta ajattelee, niin äkkiseltään
mieleeni tulee se kun viinitarhaan palkattiin työntekijöitä eri pituisiksi ajoiksi ja kaikille
maksettiin sama palkka.
Mitenkähän minäkin olisin siinä porukassa reagoinut, olisi ollut hämäläinen hiljaisuus
tipotiessään, paitsi jos olisin ollut tunnin työläinen.
-
Jeesuksen kertomat vertaukset ovat mielenkiintoisia.
Hän puhui paljon vertauksilla täällä maan päällä vaeltaessaan.
-
joo kyllä, tuokin viinarhan työmiehet ja isäntä...
En löydä sitä nyt tähän, mutta muistaakseni Raamatussa tuossa kohdassa oli keskustelua
palkan ja työajan suhteesta. Isäntä taisi sanoa että saa tehdä omallaan mitä haluaa.
Voikohan tuota vertausta ajatella myös niin että pelastus annetaan meille lahjana,
ilman omia ansioita ja työsuorituksia.
Emme omassa voimassamme kelpaa Jumalalle vaikka kuinka yrittäisimme.
-
Jumalan voima ja johdatus näkyy väkevästi mm. 2. Mooseksen kirjassa kun
Israelilaiset lähtivät Egyptistä.
-
Luin äskettäin noista tapahtumista.
On siellä ollut paljon ihmeellisyyksiä, ihmeitä, voimatekoja.
Ja yksi mitä jäin ihmettelemään enkä ymmärrä: "Herra paadutti faaraon sydämen".
Maailmassa riittää pahuutta. Jumala sallii kaikenlaista tapahtuvan.
Hän laittaa pahankin palvelemaan hyviä tarkoituksiaan ja näkee kokonaisuuden.
Silti jokainen ihminen on Hänelle tärkeä ja rakas, ja tahtoo kaikkien pelastuvan!
Joh. 3:16
-
Jukka Norvanto opettaa juuri Toista Mooseksenkirjaa Radio Deissä. En enää juuri häntä kuuntele. Kolmatta kierrosta menee jo Raamatun opetuksessa.
Hänellä on niin unettava ääni, että pääsen hyvin uneen. Se on pienoinen ihme klo 21 jälkeen. :002:
-
Luin äskettäin noista tapahtumista.
On siellä ollut paljon ihmeellisyyksiä, ihmeitä, voimatekoja.
Ja yksi mitä jäin ihmettelemään enkä ymmärrä: "Herra paadutti faaraon sydämen".
Maailmassa riittää pahuutta. Jumala sallii kaikenlaista tapahtuvan.
Hän laittaa pahankin palvelemaan hyviä tarkoituksiaan ja näkee kokonaisuuden.
Silti jokainen ihminen on Hänelle tärkeä ja rakas, ja tahtoo kaikkien pelastuvan!
Joh. 3:16
Vähän Lutteeruksellakin oli ongelmia käsitteen paaduttaminen kanssa... mutta hän löysi saman kuin vn.
-
:109: Kiitos! :eusa_pray: :109:
-
Suurin ihme on Golgatan keskimmäisellä ristillä synnit sovittanut Vapahtaja.
Sitä en kai koskaan jaksa lopettaa ihmettelemästä.
Ajatella, Jumalan Poika.
No, kuka muukaan siihen olisi pystynyt, samaan...ei kukaan muu.
Se lienee ihmeistä suurin.
-
Aamen!