Kun kuolema lähestyy, elämän arvot menevät uusiksi

[PekkaV]

   Viimeiselle veräjälle on mentävä yksin.

 

Veräjästä kenties mennään yksin, mutta tiedän, että veräjälle on saatu joskus saattaja mukaan.

   Aina on saattaja - tietyllä tasolla ja jossakin vaiheessa. Tietysti Jumala on aina mukana. Mutta riittääkö usko? Riittääkö nöyryys? Joka tapauksessa aina on kamppailua, mikä  v i i m e i s e l l ä  veräjällä käydään - yksin. Siinä ei ole lähimmäistä. Vaikka läheinen olisikin läsnä, hän ei ole ihosi sisällä. Olemme yksin, niin luulen.
   Uskon ja epäuskon aallokossa rauhan ja levon hetkinäkin olemme yksin.

   Kyllä. Viimeisestä veräjästä mennään yksin, viimeiselle veräjälle mennään joukolla.

[Leena]

Kaikki menee uusiksi, lähestyköön oma tai omaisen lähtö.  Mitä olikin,  jää rakkaus, hyvin merkillinen ja voimallinen. Sain pitää vanhempani hyvin vanhaan ikään, isä on nyt täyttämässä 92, ja päivittäin odotan lähtöänsä. 

Paljon on puhuttu, mitään ei jää selvittämättä, ja sillä totesin että vissiin minun  tarvii asuinseutua vaihtaa kun sisar ja lapset 1 ja 4 majailevat kotiseudulla sekä 2 vielä idempänä ja 3 tyytyy vaikeasti niin pieneen kaupunkiin kuin on Helsinki. 


Minulle ortodoksisuudesta jäi sikäli paradoksaalisen hyvä kokemus että kun opetettiin jotta meistä Kristus maksoi vain käsirahan ja loppusumma on mysteeri ja itse ansaittava, oli kuin olisi matto vedetty jalkojen alta, enkä koskaan ole ollut niin epätoivoinen ja kauhistunut. Sillä sitä valuuttaa en voi ansait6a  mikä lunastaa sieluni hinnan, ja siitä minut kiskoi elämän puolelle körttipappi joka totesi koko hinnan kuitatuksi. 

Niin uskomme kaikki.

[Viisveisaaja]

Kaikki menee uusiksi, lähestyköön oma tai omaisen lähtö.  Mitä olikin,  jää rakkaus, hyvin merkillinen ja voimallinen. Sain pitää vanhempani hyvin vanhaan ikään, isä on nyt täyttämässä 92, ja päivittäin odotan lähtöänsä. 

Paljon on puhuttu, mitään ei jää selvittämättä, ja sillä totesin että vissiin minun  tarvii asuinseutua vaihtaa kun sisar ja lapset 1 ja 4 majailevat kotiseudulla sekä 2 vielä idempänä ja 3 tyytyy vaikeasti niin pieneen kaupunkiin kuin on Helsinki. 


Minulle ortodoksisuudesta jäi sikäli paradoksaalisen hyvä kokemus että kun opetettiin jotta meistä Kristus maksoi vain käsirahan ja loppusumma on mysteeri ja itse ansaittava, oli kuin olisi matto vedetty jalkojen alta, enkä koskaan ole ollut niin epätoivoinen ja kauhistunut. Sillä sitä valuuttaa en voi ansait6a  mikä lunastaa sieluni hinnan, ja siitä minut kiskoi elämän puolelle körttipappi joka totesi koko hinnan kuitatuksi. 

Niin uskomme kaikki.

Kuitattu on, minunkin teologian mukaan.

Jos joskus tarviit käytännön apua, niin ota yhteyttä.
Oot varmasti rakas monelle tällä foorumilla ja muutenkin !!!

[Viisveisaaja]

Meiltä varmaan jokaiselta täällä on jengiä tippunut puolelta ja toiselta.

Aina välillä itse kelaan, että mitä olisi voinut tehdä varsinkin, kun joku nuori on mennyt vierestä tai tuttu.

Joskus jollekkin masentuneelle on tehty kaikki mahdollinen inhimillinen ja rukoukset, mutta henkilö vaan on lähtenyt.

Niin sanattomaksi vie.

Joskus kun ajelen hankoon, niin käyn kaverini haudalla ja juon oluen tai kaksi, josko ei tarvi ajaa autoa tai käyn Kyllikki Saaren haudalla, veteraanien haudalla tai niiden nuorten miesten haudoilla, kun antoi tapellen henkensä meidän edestä sodassa.
Niin kysymyksiä nousee ja miettii miksi ja miksi noin.

Useimmiten miksi toi ja en minä, kun olen varmasti enempi ansainnut mennä.
Jeesus kyllä jotain Raamatun kirjoitusten mukaan sanoi, että ei ne sen kummempia ollut kuin tekään ja jos ette ala uskomaan, niin teillekkin käy kohta huonosti.

Jumalan tiet ja aatokset on ihan mahdottomia tajuta.
Onneksi evankeliumiin, kun Jeesus Jumala tuli maan päälle ja kärsi meidän lailla ja enempi kärsimisiä, niin uhratessaan antoi meille uskossa häneen anteeksi pahat teot.

Jotenkin itselleni prakmattisena ihmisenä on helpompi tajuta toi, että kun joku on kärsinyt vaikka malarian, niin hänen verestään saadaan seerumi vastaan malariaan ja kun Jeesus kärsi kaikki kivut, niin hänen veressään on seerumi kaikkea Jeesuksen voittamaa kärsimystä ja kuolemaakin vastaan.

Äh sekos taas, kuten tavallista. Siis joku ajatus oli monttubileistä ja itsemurhasta. meni jo sekin ajatus.
Kuinkahan sekanen on mieleltä kun vanhenen?

[Thomas McElwain]

Niin kuin kaikkien kohdalla, minunkin kuolema lähestyy. Arvot muuttuvat. Olen nyt sitä mieltä, että Siionin Virsien käännökseni ei ole tässä foorumissa ollut pitkään aikaan arvokas lisäys. Se on aiheuttanut julkista riitaa ja katkeruutta. Pyydän kohteliaasti, että käännökseni Malmivaaran Siionin Virsistä poistetaan tästä foorumista.