Kirjoittaja Aihe: Iltahartaus 9  (Luettu 24884 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #105 : 15.06.21 - klo:20:00 »

SV 221    Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle

https://www.youtube.com/watch?v=kkbsR0KUPI8

1. Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle,
Herrani, levolle hiljentyen,
syntini, puutteeni tunnustaen.
Virheeni annatko anteeksi mulle?
Häilyvä, pelkäävä mieleni on,
tahtoni nöyrtymään taipumaton.

2. Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
taivuta katsomaan ristiäsi.
Hautaathan syntini haavoihisi.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Rakkaaksi tee mulle autuuden tie.
Päivästä päivään näin kanna ja vie.

3. Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
lepoon kun vaipua vuoteelle saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
Nukkua suo minun rauhaasi illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.

4. Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo kahleista valheellisuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.

Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, L.-M. Renko 2015
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #106 : 16.06.21 - klo:20:11 »
Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Antti Laine, Helsinki
Virsi 431:1-2, 5. Virsi alkaa sanoin "Ken on mun lähimmäiseni", es. Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, Juhani Haapasalo, urut


https://areena.yle.fi/audio/1-50814463
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #107 : 17.06.21 - klo:19:44 »
VK   304   Oi Jeesus kristus, autuuden

1.
Oi Jeesus Kristus, autuuden
ja armahduksen lähde,
nyt kuule pyyntö syntisen
lunastustyösi tähden.
On Vapahtaja nimesi,
sen turvin tohdin eteesi
sydämen tuskan tuoda.

2.
Jo syntymästä syntinen
ja turmeltunut aivan
vain rangaistuksen ansaitsen
ja kuoleman ja vaivan.
Puun kielletyn söin hedelmän,
menetin onnen, elämän.
On siinä synnin palkka.

3.
Nyt kiitos, armon ruhtinas,
kun uhrin täyden annoit
ja puolestamme, laupias,
myös tuomiomme kannoit.
Pois pyyhit kaikki syntimme,
kun verelläsi maksoit ne.
Tie taivaaseen on auki.

4.
Oi Jeesus, lippu elämän
on sinun kädessäsi.
Sait kantaa tuskan hirveän,
sait voiton ristilläsi.
Puu kielletty toi turmion,
vaan ristinpuu toi sovinnon.
Sielumme haavat hoidat.

5.
Nimesi tähden minua
nyt auta parannukseen.
Suo, että tunnon vaivoissa
turvaan vain armahdukseen.
Sinua tahdon rakastaa
ja armon voimin vaeltaa,
sinulle elää, kuolla.




Ruotsalainen 1656. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Julius Krohn 1880, komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Englannissa n. 1535.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #108 : 18.06.21 - klo:19:53 »

SV 223  Kun päivä iltaan ennättää


1. Kun päivä iltaan ennättää,
yön varjoon maisema kun jää,
niin kysyn sydämeltäni,
miten taas vietin päiväni.

2. Olenko rauhaa nauttinut
ja ristin juureen taipunut?
Pyysinkö sieltä neuvoa?
Voi Jeesus, minut armahda.

3. On sydämeni kylmennyt
ja harhateille eksynyt.
Siis Hengelläsi Pyhällä
valaise, auta, lämmitä.

4. Jos langettaisit tuomion
sen mukaan, kuinka syytä on,
pelkäisin, enkä tohtisi
eteesi tulla, tuomari.

5. Vaan täytit lain. Nyt tiedän sen:
on armahdettu syntinen,
suoritit kaiken velkani,
siis sinussa on turvani.

6. Suo kaikki synnit anteeksi.
Lahjoita vanhurskautesi.
Saan yksin ansiostasi
näin olla sinun omasi.

Ulrika Sofia Nordencreutz 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #109 : 19.06.21 - klo:20:01 »
VK  285   Voi mihin raukka juoksisin


https://www.youtube.com/watch?v=5J12LxCVID0

1.
Voi, mihin raukka juoksisin
ja mistä avun saisin?
Maan ääriin vaikka kulkisin,
niin turhaan vaeltaisin,
kun kalliin armonaikani
tuhlaten käytin, Herrani,
tein tahtoasi vastaan.

2.
Oi Herra kärsivällinen,
eteesi täytyy tulla.
Maan tomu olen, syntinen
tunnolla tuomitulla.
Ei kukaan silloin kestäisi,
jos mukaan oikeutesi
sä löisit kuivaa kortta.

3.
Ah, sammuu uskonlamppuni,
jos sen et hoida tulta,
ja yöhön vaipuu sieluni,
jos en saa voimaa sulta.
Sanasi anna valoksi
ja Pyhä Henki oppaaksi,
mä niitä ikävöitsen.

4.
Lähteenä ole janoisen,
nälkäisen ruokkijana.
Kun eksyn korpeen syntien,
niin ole paimenena.
Oksalle ole runkona
ja ontuvalle sauvana.
Lain tuomioista päästä.

5.
Jo sydän kylmä sulata
ja loista aurinkona,
sokean ole valona
ja vangin auttajana.
Virvoita kuollut elämään,
vahvista heikko kestämään
ja hoida turvatonta.


Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790, uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #110 : 20.06.21 - klo:19:52 »
http://koraali.fi/mp3/N305.mp3
Vvk  373

1.Nyt päivä edeskulun' on, Sull' kiitoksen
mä, Herra, tuon, Ett's synnist', tus-
kast', vaarasta Mun varjelit ain' armosta.
2.  Ann' anteeks', sitä anelen, Mun monet riettaat ri-
koksen', Nyt ja ain' elinkautenan', Sä olet Isän', Ju-
malan'.

3.  Sun haltuus annan, Isäni! Mun sielun', ruu-
miin', henkeni, Suo suloisest' mun maataksen', Kanss'
apus aina saadaksen'.

4.  Ann' enkelis oll' tykönän', Pois poistaa pahan
perkeleen. Ain' suojel' kautta Kristuksen, Mull' ole Isä
armoinen!

5.  Suo nousen jällens' raitisna, Sitt' kiitos sull'
on valmisna, Ett's olet aivan armias, Suloinen, hyvä,
laupias.

Johann Leon, (saks.) s. n.1530 † 1597.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #111 : 21.06.21 - klo:20:00 »
VK  184   Mä kauniin tiedän kukkasen

https://www.youtube.com/watch?v=kzhRQ3Uj_no

1.
Mä kauniin tiedän kukkasen,
se mulle ilon antaa.
Se kukkasista suloisin
ja ihanin
taivaasta tuoksun kantaa.

2.
Se kaunis, kallis kukkanen
on Herran sana pyhä.
Se näyttää tietä autuuden
luo Kristuksen.
Se loistaa meille yhä.

3.
Tie Kristus on ja elämä
kaikille etsiville.
Hän päästää heidät synnistä,
vääryydestä,
tuo lohdun murheisille.

4.
Hän kutsuu luokseen jokaisen,
ken vaivain taakkaa kantaa.
Hän väsynyttä virvoittaa,
hän armahtaa
ja meille rauhan antaa.

5.
Edestä kaiken maailman
hän tuli tänne vaivaan.
Hän kärsi ristinkuoleman
niin katkeran,
aukaisi meille taivaan.

6.
Hän sanallansa lohduttaa
ja sakramenteillansa.
Hän uskoamme vahvistaa
ja holhoaa
uskollisuudessansa.

7.
Johdata, Paimen, laumaasi,
niin että taivaan saamme.
Tee meidät ystäviksesi,
veljiksesi,
oi Jeesus Kristus. Aamen.


Saksalainen n. 1560. Ruots. Peder Dåleman 1583. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Carl Gustaf von Essen 1867. | Sävelmä: Saksassa 1589.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #112 : 22.06.21 - klo:19:01 »

SV 252   En ymmärrä


1. En ymmärrä,
millaista rauhaa, onnea
maailma voisi tarjota.
En ymmärrä.
Taivaassa ainoastaan
on riemu iankaikkinen.
Sen siellä ottaa vastaan
ihmeissään syntinen.

2. Ei itkua,
ei siellä tuskaa, kipua,
ei ahdistusta, haavoja.
Ei itkua.
Vain rauhaa luona Herran,
kun murhe vaihtuu kiitokseen.
Saa seppeleensä kerran,
ken uskoo Kristukseen.

3. Oi asunto,
sen portit ovat helmistä,
perustus hohtokivistä.
Oi asunto!
Kun murhe painaa tiellä,
saan hengessäni muistella,
millainen ilo siellä
on Herran omilla.

4. Oi kaupunki,
sen valona on Karitsa,
ei aurinkoa tarvita.
Oi kaupunki!
Jumala juoda antaa
elämän veden virrasta.
Puu hedelmiään kantaa
sen rauhanrannoilla.

5. Ah, elä niin,
sen rauhan että perisit,
pyhien riemuun pääsisit.
Ah, elä niin.
Ei milloinkaan maan päällä
sellaista ole iloa.
Parhainkin onni täällä
on täynnä surua.

6. Suo, Jumala,
syntini, suuret syntini
Poikasi tähden anteeksi
nyt armosta.
Uskossa taivaan tiellä
kärsiä tahdon, taistella,
kun kasvojasi siellä
saan aina katsella.

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. C. G. von Essen 1868, VK 1986, SV 2016
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #113 : 23.06.21 - klo:20:00 »

SV 76   Sinua, Jeesus, lähestyn


1. Sinua, Jeesus, lähestyn.
Rauhoita sydämeni,
kun rukoukseen hiljennyn
lepoa saadakseni.
Rintaasi anna nojata,
uskossa aina katsella
rakkaita kasvojasi.

2. Kun itken kurjaa elämää,
niin näytä kyyneleesi,
tai kiusaus kun yllättää,
muistuta kärsineesi
kauhut ja tuskan katkeran
Getsemanen ja Golgatan.
Lohduta rauhallasi.

3. Näin hitaana ja huonona
luoksesi tohdin tulla,
sokeana ja kuurona,
mielellä jaetulla.
Ahdistettuna rukoilen,
armahda, nosta syntinen
jaloilleen jälleen kerran.

4. Kun olen tottelematon,
horjuva, houkkamainen,
petollinen ja uskoton
ja syntiin taipuvainen,
vain sinä saatat armahtaa
ja kotiin saakka kuljettaa
kuoleman varjon mailta.

5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitukseni kelvoton.
Sen tiedät, Jeesus, kyllä.

6. Siis kiireisesti pakenen
luo armoistuimesi.
Suo jäädä epäuskoisen
ja heikon lähellesi.
On tässä heikon väkevyys,
nälkäisen yltäkylläisyys:
saan olla omanasi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #114 : 24.06.21 - klo:19:27 »
VK  378   Kaitse Jeesus, paimen hyvä

https://www.youtube.com/watch?v=2N8f30A8npw


1.
Kaitse, Jeesus, paimen hyvä,
laumassasi minua.
Eksyvä ja erehtyvä
olen ilman sinua.
Luonasi saan turvan parhaan,
auta, etten koskaan harhaan
läheltäsi joutuisi,
laumastasi luopuisi.

2.
Hyvä paimen lampaitansa
sydämestään rakastaa.
Paimen myöskin omiltansa
rakkautta aina saa.
Hoida, Herra, laumassasi
minuakin omanasi.
Minä tahdon sinua
rakastaa ja kuunnella.

3.
Lammas seuraa paimentansa,
paimen kaitsee lammastaan.
Jeesus läsnäolollansa
turvan antaa laumassaan.
Milloin peto uhkaa niellä,
apuasi älä kiellä.
Paimensauva kohota,
vaara kauas karkota.

4.
Paimen kääntää laupiaasti
lampaan puoleen kasvonsa.
Lammas kuulee halukkaasti
paimenääntä tuttua.
Näin, oi Jeesus rakkaimpani,
äänesi on riemunani.
Ole hädän hetkellä,
auttajani, lähellä.

5.
Kaikki eksyneetkin lampaat
saata, Jeesus, laumaasi,
ettei niitä pedon hampaat
raatelisi, surmaisi.
Harhateiltään kotiin tuo ne,
että yksi lammashuone,
yksi paimen olisi,
armotyösi täyttyisi.

6.
Jeesus, tule turvakseni,
Jeesus, anna armosi.
Anna rauha sielulleni,
käännä minuun kasvosi.
Johda, paimen, laumassasi
sanallasi, sauvallasi.
Kiitos olkoon Jeesuksen,
uskollisen paimenen.


Säk. 1–4 mahd. Siegmund von Birken 1663. Säk. 6 saksalainen 1698. Suom. ja säk. 5 Knut Legat Lindström 1867. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #115 : 25.06.21 - klo:19:16 »
VK  386  Salattu Herra, valtakunnassasi

https://www.youtube.com/watch?v=sa2RYg6AA8Y

1.
Salattu Herra, valtakunnassasi
ei kuolevainen kestä valoasi,
niin syvä meidät peittää pimeys.
Me kasvojasi, Herra, tunne emme,
se valo, jolla kohtaat sydämemme,
on salattu.

2.
Salattu armopäätös meitä ohjaa.
Sen avaruutta, laupeuden pohjaa
me emme koskaan pysty mittaamaan.
Se, kuinka Isä antoi ainoansa,
Poikansa meille armohelmastansa,
on salaisuus.

3.
Salattu turvakätkö syntiselle
ja pelon painamalle sydämelle,
salattu, horjumaton kallio:
myös minut Jeesus Isän syliin kantaa,
anteeksi synnin juurinensa antaa.
Oi salaisuus.

4.
Salattu ihme uuden syntymämme
päivästä päivään, halki elämämme.
Salattu sisällinen kristitty.
Vaan maailma ei tunne armon lasta,
kun sille uusi luonto Jumalasta
on salattu.

5.
Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.

6.
Salattu tie, ei viisas siitä tiedä,
se perille voi neuvottoman viedä
ja ontuvaakin ohjaa eteenpäin.
Se taito, joka taidotonta käyttää
ja omat aikeet harhateiksi näyttää,
on salattu.

7.
Salattu suoja, johon Herra peittää,
kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää
ja vainon alle, vaaran pimentoon.
Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy,
se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy,
on salattu.

8.
Salattu suuri päivä, jolloin kerran
kasvoista kasvoihin saan nähdä Herran,
käyn juhlajoukkoon häntä kiittämään.
On kiire uuteen toivoon nostetulla,
jo tänä päivänä voi Ylkä tulla.
Oi salaisuus.



Johann Eusebius Schmidt 1714. Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Mikkelistä.
Sama sävelmä: 150
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #116 : 26.06.21 - klo:18:51 »
VK   529   Vieläkin Herra tuhlaa


1.
Vieläkin Herra tuhlaa
päiviini lämpöään.
Hän antaa uutta voimaa
myös yksin elämään.
Puolesta rakkaitten
tein kerran paljon työtä.
Nyt kaipaus on myötä,
kun Isää rukoilen.

2.
Hän rikkaat päivät riisuu
ja ohjaa luopumaan.
Hän uuden kasvun alkuun
taas kutsuu armossaan.
Muistoihin valoisiin
nyt rakkaimpani suljen,
vaan Herran kanssa kuljen
jo uusiin askeliin.

3.
On ilon aika tuolla
ja tuolla itketään.
Niin monta ihmislasta
on nytkin yksinään.
Vaan meihin jokaiseen
Herralta rauhaa riittää.
Näin Jeesus meidät liittää
voi yhteen perheeseen.

4.
Jumalan perheen juhla
on kerran taivaassa.
Yhteinen armo meillä
on nyt jo ruokana.
Näin saamme tervehtää
toivossa toisiamme
ja kiittää Jeesustamme.
Hän turvaksemme jää.

Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Pieksämäeltä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #117 : 27.06.21 - klo:19:51 »
SV  244   Herra, Herra, älä heitä

https://www.youtube.com/watch?v=cvyHx4brYrM

1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.

2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.

3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.

4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.

5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.

6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.

Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971, SV 2016

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #118 : 28.06.21 - klo:19:54 »
VK   275   Mä elän laupeudesta

https://www.youtube.com/watch?v=VKEVJcKIelA

1.
Mä elän laupeudesta
ja armon antimista.
En ansainnut mä autuutta,
se tuotiin taivahista.
Tää lohdutus on ainoa:
mä elän laupeudesta.

2.
Sua, Jeesus, kiitän ainian,
kun hädästä mun nostit,
joit vihan maljan katkeran
ja verelläs mun ostit.
On autuuteni sinussa:
mä elän laupeudesta.

3.
Ylistän, Isä, sinua
nyt täällä murheen maassa,
vaan kerran valkovaatteissa
saan kiittää kunniassa.
Soi riemuvirsi taivaassa:
Mä elän laupeudesta.


Philipp Friedrich Hiller 1762. Suom. Simo Korpela 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Richard Faltin 1903.
Luokitus: Jumalan armo Kristuksessa
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33760
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #119 : 29.06.21 - klo:19:52 »
Vvk   360 

http://koraali.fi/mp3/N375.mp3

1. Kriste, valo valkeudest', Isäst' ijankaikki-
nen, Katso, armas aurink' edes Käypi, tuo
meill' paistehen, Pimeyden hajottaa, Salass' olleet ilmoit-
taa, Luodut kaikki levoltansa Kutsuu töihins', askareinsa.

2.  Mutta mielem' pimitetty Ompi synnin sumulta,
Tahtom' sinust' vieroitettu, Lankeemuksen julmuulta: Kat-
so, Herra, eksymme; Työm' ja aivotuksemme Harhaile-
vat sinust' kauvas; Siit' on sielum' surkiass' vaivass'.

3.  Anna, Jesu, Henkes valo Sieluum' paistaa pi-
miään, Että poistais' kirkkaus jalo Turhuuden pois ilkiän:
Armos valo autuas Synnin pimeyn kauvas Ajakoon,
ett' mieltäs myöden Kaikki elom' mahtais' käydä.

4.  Lisää, vahvist' seurakuntaas, Hallitse sun rau-
hallas! Ruhtinaamme, kanss' maakuntam' Siunaa aina
armollas! Sodat, taudit poijes est', Nälkävuosist', vaa-
roist' sääst'; Neuvot, työt, sun tahtos jälkeen Käykööt
ain', o ainoo tukem'!

5.  Uskom' lamppu lakkaamata Öljystäs tääll' loista-
koon, Tietä oikiaa meitä saata, Aikam' autuaast' loppu-
koon; Ett' mailmast' häijyst' täält' Tykös pääsem' surun
säält', Kussa sinua sitten kielell' Kiitäm' iloisell' ja mielell'.

Martin Opiz, (saks.) s. n.1597 † n.1639.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)