Selasin hieman. Vaikuttaa medisiinapainotteiselta. Olettaisin, että vastaisi meidän kotimaisia kevytsarjalaisiamme, Erikoislääkäri, Yleislääkäri, tai muita. Tämä "gloria" merkitsee sitä, että lehdelle lasketaan tietty määrä siteerausvalmiutta, ja jokin Lancet on meillä huippu, eli jos saa siihen juttunsa, voi julkasisemisen muistopäivänä vielä nousta arkkunsa kannelle ryyppäämään shampanjaa... sitten on paljon pikkulehtiä joita lainataan alle ykkösen, psykiatrian Nordisk Journal on juuri ykkösen tasolla, eli väitöstyössä käytettävät julkaisut sopivat siihen, se on kyllin arvovaltainen. Siinä tuo indeksi on juuri ykkösen luokkaa. Meidän pikkulehdissä julkaistuja - vaikka nyt "Yksityislääkärissä'" - ei voi sellaisessa hyödyntää, luulisin, ainakaan ainoana, mutta kyllä esimerkiksi haettaessa tietokirjailijan titteliä.
Mutta olen huomannut, että on sitaattia ja sitaattia. Mitä hyvänsä voi lukea kuin Piru Raamattua. Erik Ewalds, jota ennen arvostin kovasti, on wanhoilla päivillään kirjoittanut kirjan jolla "osoittaa Freudin katuvan koko teoriaansa". No - minä olen kahlannut Freudia, myös "Koottuja" sen verran että tiedän tasan tarkoin kyllä mahdolliseksi niin tehdä. Freud oli himokriittinen pilkunviilaaja, ja siinä missä toinen olisi kirjoittanut: "Olen havainnut että teoriani tarvitsee yhä kehittämistä", hän iski kuin moukarilla kaiken palasiksi ja aloitti koko homman alusta. Ja taas. Hän vuodattaa minusta jo liioitellun dramaattista tekstiä, kuinka mikään ei ole mitään, kaikki on pilalla, iskettävä hajalle... ja seuraavassa kappaleessa on jo luomassa sitä teoriaa täynnä puhkua... hän kai sitten tarvitsi noita nollaamisen hetkiä. Mutta kun kerää vain ne, voi todella kirkkain silmin "osoittaa" kuinka "Freud syvästi katui, tunnusti erehtyneensä ja suri sitä".
No - niin tietysti tavallaan tiedemiehen tuleekin, eli aloittaa aina alusta, tarkastaa ja tarkastaa, Freudin tyyli tehdä niin on vain vähän turhan pateettinen. Mutta hänen reaktionsa muistuttavat sitä miten Bonhoeffer reagoi omiin runoihinsa: "Luin eilen kirjoittamani - joka ikinen säe pitäisi alusta asti muokata uudelleen - enhän minä ole mikään runoilija!" Ja kyllä Leena sitä löytää vähän itseäänkin...mikään ei ole mitään, uusiksi kaikki... Freud oli vielä tuotakin toivottomampi tapaus. Mikään ei ole mitään ellei kaikki heti stemmaa. Ja mikä ihmeen Freud. Kuollut ja kuopattu. Hoitokeino jäi.
Eli - mihin käyttöön ja millä mielellä ja missä mielessä nämä "tiedemiehet eivät uskoneet persoonalliseen Jumalaan"? Kuinka materiaali on valittu - senkin voi tehdä? Leena vpoi tehjdä tältä istumalta artikkelin jossa "tiedemiehet löytävät Jumalan luontoa tutkiessaan". Muttei ehdi kun on vähän muuta tässä eikä ilkene. Sillä se tulisi toteuttaa kaksoissokkona, ikäluokat ja muut sekottavat tekijät karsien... toisaalta, hurja, se olisi kiinnostava aihe! Sehän olisi kivaa...Miten heitä sitten Suomessa on niin paljon? Mikä on ollut työhypoteesi - miten otanta on suoritettu ja kuinka laaja - mikä tiede on kyseessä? Miten moni sanoo että vasta ymmärtäessään luontoa on alkanut ajatella, että täytyy olla Jumala - että ilmoitusta tutkiessaan alkaa aina kaivata Ilmoittajaa - eikös tuota luontoa ja luomakuntaa nimitetä "yleiseksi ilmoitukseksi"?
Ja mitä tämä Skyteskalet siis toivoo nyt tieteelle tehtävän? Tiedemiehet roviolle -no, onhan sekin muuan konsti. Köpelöstihän Kopernikuksenm oöli käydä. Konstikas on ollut tieteen tie. Minun luottamukseni Jumalaan ei siitä horju. Hän ei anna käsiini vaarallisia leluja. Muualta vaara tulee, siitä lähinnä että otan Hänen paikkansa Tuomarina.
