Keskustelu > Yleinen keskustelu

Epärehellinen taloudenhoitaja

(1/10) > >>

TeppoV:
Ensi sunnuntaina kirkossa evankeliumitekstinä on seuraava raamatunkohta ja aiheena uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Pidän saarnan kirkossa tuolloin. Tuo Jeesuksen vertaus on vaikea selitettäväksi.

Onko teillä ajatuksia, ideoita tuosta raamatunkohdasta, sen tulkinnasta?

Luuk.16. luku

1 Jeesus puhui sitten opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kanneltiin, että taloudenhoitaja tuhlasi hänen omaisuuttaan. 2 Hän kutsui tämän luokseen ja sanoi: 'Mitä minä sinusta kuulen! Tee tili toimistasi, minun talouttani sinä et enää hoida.' 3 Mies mietti: 'Mitä minä nyt teen? Isäntä panee minut pois taloudenhoitajan toimesta. Kaivaa en jaksa, kerjätä en kehtaa. 4 -- Nytpä tiedän! Järjestän niin, että toiset ottavat minut taloonsa, kun joudun lähtemään työpaikastani.' 5 Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. 'Paljonko olet velkaa isännälleni?' hän kysyi ensimmäiseltä. 6 'Sata astiaa öljyä', tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.' 7 Sitten hän kysyi toiselta: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä vastasi: 'Sata tynnyriä vehnää.' Taloudenhoitaja sanoi: 'Tässä on velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä.'"

8 Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi:

"Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. 9 Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.

llwyd:
Tuo on hieno kohta! Raamatussa on niin paljon järkevääkin tekstiä kun etsii... En kyllä osaa kauheasti antaa erityisiä virikkeitä. Minulle tuo kohta puhuu sangen yhteiskunnallisesti: siitä suorastaan huokuu vähäinen arvostus maallista mammonaa kohtaan, sen ympärillä olevia ihmisen rakenteita kohtaan - aarteita ei kannata maan päälle kerätä, ja on melkoisen epäilyttävää jos kerää, todelliset arvot, aarteet ovat muualla, muussa.

jude:
Kuten tavallista, Kaisa Raittilan teksti Kirkko & Kaupungissa antoi aika hyvän näkökulman pureskeltavaksi:

http://www.kirkkojakaupunki.fi/?deptid=663

vaivainen mato:
Jyviä voi lköytää Kotimaan sivulta, jossa Jukka Hautala kertoo tekstistä.

Hölkänen:

--- Lainaus käyttäjältä: "TeppoV" ---9 Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.
--- Lainaus päättyy ---


Tuohan on ilmiselvä kehotus kantaa rahansa seurakuntaan. :) Kai se sopii luterilaiseen teologiaan jollakin tavalla, vaikka rahalla ei voikaan iankaikkista elämää ostaa... Seurakuntayhteyden merkitys tulee mieleen. Lestadiolaiset ainakin puhuvat avainten vallasta. Itse ehkä ajattelen asian näin: Vaikka seurakunta tai kukaan ihminen ei voi toiselle pelastusta tarjota, vaan se on yksin Jumalan armon varassa, niin kuitenkin ystävyys Kristuksen seurakunnan kanssa on paras mahdollinen apu, kun etsimme uskoa, jolla voisimme pelastuksen ottaa vastaan. :?: Vaikea asia ja helposti käsitettävissä väärin. En käsitä sitä oikein itsekään.

Pointti kuitenkin on, että vääryydellä käsiimme saama mammona voidaan käyttää hyvään tarkoitukseen. Siihen Jeesus meitä kai haluaa rohkaista. (Ei kuitenkaan hankkimaan lisää väärää rikkautta.)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu