Keskustelu > Yleinen keskustelu

Presidentti 2006 - osa 2

<< < (3/31) > >>

PekkaV:
Olipa mukava lukea kannanottoja tässä ketjussa.

Äänestin Saulia täällä äsken tilanteessa, jossa puntit olivat tasan. Ääneni käänsi vaalin Niinistön eduksi. Oliko se enne?

Minulla on nyt paljon sydämmellä. En voi kuitenkaan tällä kertaa jatkaa enkä ole varma, onko tämä foorumi oikea. Kyse on joka tapauksessa maailmankatsomuksesta liittyen äänestyspäätökseen ja näiden kahden ehdokkaan erilaisuuteen.

Voin sittenkin:
Kerron ensin, rakkaat lapset, eilisestä illasta.
Olin KOM-teatterin 35-vuotisjuhlakonsertissa Helsingin Kulttuuritalolla...

jatkan myöhemmin


................................................................................... :smt102  ........................................................................................

myyräpartio:
Jotenkin kumma, että ihmiset vieläkin menevät täysillä siihen, että väitetään puolueiden ajavan vain omiensa etua. Eiköhän jokainen puolue yritä ajaa yhtä lailla kaikkien hyvinvointia, jokaisella puolueella tai ehdokkaalla on vain enemmän tai vähemmän oma näkemyksensä millä tavalla.

Vaikka presidentin vaikutusmahdollisuudet ovatkin rajalliset voin myöntää äänestäväni Niinistöä, koska uskon suotuisan taloudellisen kehityksen tuovan rahaa myös niiden peruspalveluiden ynnä muun yhteisen hyvän hoitoon (toisinpäin taas näen polun olevan hyvin kivinen), vaikka muissa kuin talousasioissa kokoomusta tai oikeistoa ei kovin liberaalina pidetä. Siis käytännössä teen mielestäni kompromissin taloudellisen ja sosiaalisen liberalismin välillä. Valitettavasti tässä tilanteessa valinta oli helppo.


edit: Ja vaakakupissa painaa myös se, että mielestäni 12 vuotta presidenttinä on liian kauan kenelle tahansa.

myyräpartio:

--- Lainaus käyttäjältä: "satman" ---Minulla on nyt paljon sydämmellä.
--- Lainaus päättyy ---


Näin on.

Henri:
Tässä kyllä ollaan An-nan ja m.k:n linjoilla. Itsenäisesti ajattelen, eikä näillä ajatuksilla kyllä demaria äänestetä.

PekkaV:
KOMin konsertissa lauloi myös Kaisa Korhonen, jonka Pekka Milonoff juonsi lavalle sanoen muun muassa: "Hän on joutunut maksamaan tinkimättömyydestään kovan hinnan."
Sulevi Peltola esitti monologin Väinö Linnan Pohjantähdestä, Jussista, joka ojan pohjalta kiveä nostaessaan sai jostakin vielä, vielä sen ylimääräisen ja uuden voimanlisän, jolla kivi nousi ojan reunalle.
Illan otsikko oli Porvari valvoo. En ymmärtänyt, mikä heidät sai niin toteamaan. Itse valvon usein yöllä, olenko siis porvari. Kommunistiko nukkuu yönsä? Hänellä on hyvä omatunto?

Tästä pääsinkin vaaliasetelmaan. Spontaanisti olen asettunut nyt Saulin taakse, koska työskentelen demarivetoisessa kunnassa ja ympäristössä, ja koska demareilla on ollut presidenttiys jo kohta 30 vuotta, ja koska ehkä naiiveistakin syistä äänestin aikoinaan Paavo Väyrystä, mistä Keskustasympatiani juontuu. Olen sillä tavalla maan päällä muukalainen, että itken nauravien kanssa ja nauran itkevien kanssa. Keskustaympäristössä olisin varmaan demari.

Vanhempani ja isovanhempani olivat ja ovat kokoomuslaisia. Minä tein  oidipaalisen isänmurhan opiskeluaikana äänestämällä taistolaisia. Nyt olen ollut vähin erin valumassa oikealle ja haaveeni on kotiutua isieni maisemiin, kokoomukseen. Puolisoni pitää minua kuitenkin tuuliviirinä, arvelen. Hän on sitä mieltä, että menen tulevaisuuteen selkä edellä.

Kokoomushan on kykypuolue. Toivon saavani ominaisuudesta jotain itselleni. Kokoomuslaiset ovat onnistuneet. "Kovalla työllä", he sanovat, ja niinhän se on tietenkin. Eikä perinnön vaaliminenkaan ole yksinkertaista, jos sen ensimmäisen työn on tehnyt aiempi sukupolvi, ja vauraus on langennut kuin Manulle illallinen.

Kyllä vaalitulos asetti minut kovan paikan eteen. Tätä piinaa kestää kaksi viikkoa. Ajattelin sen vuoksi äänestää heti keskiviikkona, ettei piru pääse kuiskuttelemaan, media tunkemaan 'tietojansa' ja lähimmät katsomaan säälivästi.

Jotenkin tuntuu, että maailma pirstaloituu. Mitä rakastavammin otan sen huomioon, sitä vaikeampi on tietää oikea ja väärä.

Käynnissä olevat vaalit ovat kuitenkin pisara kaikkeuden meressä. Toisaalta niin on ihminenkin. Ruoho, tuulessa huojuu ja viheriöi aikansa.


................................................................................... 8) ........................................................................................

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu