Keskustelu > Yleinen keskustelu

Mitä körttiläisyys on ?

<< < (3/12) > >>

Lars Mikael:
Juttelin muutama päivä sitten arvostetun körttiteologin kanssa, joka on tutkinut (pro gradu -tutkielma) lestadiolaisuutta sekä herännäisyyden ja lestadiolaisuuden välisiä eroja. Hän sanoo lestadiolaisuuden muuttuneen Lars Levi Laestadiuksen jälkeen, kun herätysliikettä johti Laestadiuksen jälkeen maallikkosaarnaaja Juhani Raattamaa (Johan). Laestadius valitsi Raattamaan katekeetakseen v 1930. Laestadiuksella oli korvenraivaajan osa, kun sen sijaan Raattamaa oli enemmän evankelista, opettaja ja sielunhoitaja. Hän rakensi nimenomaan Laestadiuksen raivaamalle maaperälle. Oppi kuitenkin muuttui körttiteologin mukaan Raattamaan muokkaamana, niin ettei sitä enää kaikilta osin tuntenut samaksi, kuin miksi Laestadius oli sen määritellyt.

Kysyessäni, mitä herännäisyys on hänen - vanhan körttiteologin  mielestä, veisasi hän minulle heikolla mutta sointuvalla äänellä Siionin virren 175 (vanh.painos);

Jeesuksen silmäin eteen
Mä käyn näin vaivaisna kuin lien.
Mun velkan´, köyhyyteni vien
Jeesuksen silmäin eteen.

Jeesuksen silmäin eteen
Mä synnin painamana jään.
Hätäisnä katson yhtenään
Jeesuksen silmiin helliin.

Jeesuksen silmäin eessä
Mä rikoin käskyt Jumalan.
Nyt tuomiotan odotan
Jeesuksen simäin eessä.

Jeesuksen silmiin helliin
Mä katson, jos hän hylkää, niin
Viel´ katson vaipuissanikin
Jeesuksen silmiin helliin.

"Siinä se on": sanoi hän veisuunsa lopetettuaan.

Lars Mikael

Pena:
Niinkin voisi liikkeiden eroja selittää, että lestadiolaisten mielestä vain heidän joukossaan pelastuu (saamalla toiselta lestadiolaiselta synninpäästön), körtit taas antavat Kristukselle vallan pelastaa kenet parhaaksi näkee ja jäävät odottamaan, osuisiko se armo omallekin kohdalle.

marimii:
Kiitos vain kaikille asiallisista vastauksista.
Mulla on tosiaan ollut aukko yleissivistyksessä sillä nämä kirkon omat herätysliikkeet on jääneet vieraiksi. Nyt tosiaan sitten tiedän jo jotain enemmän.

Vaikka minussa itsessäni on iloinen sekamelska luterilaisuutta ja erinäisiä vapaiden suuntien vaikutuksia niin minä olen alkanut huomata että ehkä jollakin sielun syvällä tavalla minusta löytyykin jonkinlainen pieni körtti myös.
Tuo itsen pienuus ja Jumalan suuruus on varmaan sitä.

Mielenkiintoista sinänsä tuo historia. Eli körttiläisyys on syntynyt siis tavallaan lestadiolaisuuden pohjalle mutta kuitenkin sitten muodostunut jollakin tavalla vastakohdaksi ainakin vahvimmille lestadiolaisuussuuntauksille, jos nyt oikein ymmärän.

Eli siis tarkoitan sitä että ajattelisin lestadiolaisuuden painottavan tekoja mutta körttiläisyyden armoa.
Jos nyt oikein ymmärrän.

Optaatus:

--- Lainaus käyttäjältä: "marimii" ---
Mielenkiintoista sinänsä tuo historia. Eli körttiläisyys on syntynyt siis tavallaan lestadiolaisuuden pohjalle .
--- Lainaus päättyy ---


Ei vaan lestadiolaisuus on näistä kahdesta nuorempi liike. Mutta sekään ei ole syntynyt herännäisyyden "pohjalta", koska herännäisyys ei ollut koskaan juurtunut Ruotsin Lappiin missä Laestadios toimi. Myöhemmin kai joillain alueilla Pohjanmaalla, esim. Siikajokilaaksossa (ainakin Ilkka Huhdan kirjan mukaan) tapahtui siirtymistä herännäisyydestä lestadiolaisuuteen. Mutta yleensä kai Suomen kirkon 1700-1800-luvun herätysliikkeet, toinen toisensa jälkeen syntyessään, juurtuivat vahvimmin  sellaisille alueille, jotka olivat jääneet edellisten herätysten ulkopuolelle.
(Tämä on tosin vain sivustolla vierailevan ulkopuolisen mielikuva, oikaiskoot körtit jos haluavat.)

Johannes:
Olet täysin oikeassa! Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat käsittääkseni Savo-Kainuu sekä Pohjanmaa. Pohjanmaan pohjois-osissa tosin on lestadiolaisuus ymmärtääkseni vallalla. Se kun on vähän niin, että Pohjanmaakin on vähän vaikea alue määritellä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta