Herran tiellä
Mä suuremmaksi tahtoisin, vaan Herra pienentää.
Hän tahtoo ottaa kaiken pois, niin että yksin jää
Hän mulle kaikki kaikeksi. Muut tuet häviää.
Mä voittajaksi pyytelin taistoissa elämän,
vaan Herra hetkiseksi vei mun tieltä syrjähän.
Sen, minkä luulin voitoksi, tappioks näki hän.
Mä kirkkauttaan kaipasin ja tietä valoisaa,
vaan Herra näki parhaaksi pimentoon istuttaa
sen kasvin, jonka itseensä Hän tahtoi juurruttaa.
Mä tahdoin tuottaa hedelmää ja paljon työtä tein,
vaan Herra näki huonoks sen, mä minkä Hälle vein,
ja puhdistaen leikkasi parempaa kantaaksein.
En tiedä, minne johtaa Hän, en yhtä askelta.
Nyt kuitenkin jo tiedän sen: on kaikki rakkautta.
Jos leikkaa Hän ja pienentää, on sekin armoa.
Ja siksi hiljaa oottaen jalkainsa juureen jään.
Oi, kunpa kerran oppisin hänehen tyytymään,
Hän kaikkenani kaikessa Hänelle elämään.
Marja-Terttu Tolamo, Herää Valvomaan -lehti