Huomenna on ystäväni syntymäpäivä.
Tosin tapasin häntä jo tänään.
Hänellä surutyö edelleen meneillään...viime vuoden 20.2 hän menetti ainoan lapsensa, aikuinen jo...vai pääseeköhän sitä koskaan täysin vapaaksi surusta kun on saattanut viimeselle matkalle rakkainta, mitä on olemassa.
Saakoon taivaan Isän hyvyys verhota hänet ja puolisonsa yli ymmärryksen käyvällä rakkaudella ja seesteisellä rauhallaan, muuta en osaa toivoa, pyytää heille.