Kirjoittaja Aihe: Minä olin koditon...  (Luettu 10535 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Minä olin koditon...
« : 29.07.10 - klo:14:03 »
Olen tässä miettinyt yhtä jos toistakin. Ennen kaikkea tätä: viitsiäkö ottaa koko teemaa esille. Mutta kun nyt seksistä jaksetaan meuhkata, miettiä raamatullisuuksia, sitä, löytääkö Ihmisen Poika palatessaan uskoa kun on nuo homotkin, ja kun asia nyt on vähän ikävä.
Mutta mitä te teette noitten romanikerjäläisten kanssa? 
Niin niin, rikollisliigat roudaavat tänne ja varastavat ansiot. Ruoka ei kelpaa, raha ainoastaan. Poissa mielestä, poissa sitten silmistäkin, tällä kertaa näin päin. Minulle se nyt vain on asia jossa tarvittaisiin vähän vetoapua.

Eikö ole mitään tahoa, jolla voisi auttaa?
Olen tässä huomannut että ruoka kelpaa kyllä. Yritän salaa livauttaa kauppareissulta voileivän tai banaanin eikä syy ole sen ylevämpi kuin semmoinen että tässä lähiössä asenteet ovat jyrkänpuoleiset etenkin kun on nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta kuten nyt vuosiloma-aikaan tahtoo ola, , enkä halua saada turpiini. Varo siinä sitten kun vanhus tarttuu itkien käteen ja solkottaa jotakin josta en ymmärrä muuta kuin jotakin että Jeesuksesta nyt on puhe. Tuttu nimi, siis. Ja syö kyllä sen mitä annetaan.

Siinä on ihmisjoukko, jolle ei taida olla sijaa missään majatalossa, Euroopan romanit. Vaikea juttu, epäilemättä. Mutta vaikea se oli talvisotakin. Minulla on itselläni ollut nälkä ja tiedän, muistan sentään vielä, mitä se oli. Kyllä minä ne nuoret pystyn sivuuttamaan mutten vanhuksia, valitan. Etenkään jos näen etteihän tuo ole oikein tervekään.  Eikö nyt mitään voi tehdä, missään, kenenkään välityksellä, kenenkään kanssa?  Miten niiden tenavien terveydenhuollon ja oppimisen kanssa on?
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #1 : 29.07.10 - klo:14:25 »
Olen joskus jotain antanut.
Monesti olen jättänyt antamatta sen tähden, kun julkisuudessa on kehoitettu olla antamatta.

Hyvä idea voisi olla antaa vaikkapa mansikoita, kun nyt on vielä viimeiset tilaisuudet sitä tehdä, tai jotain muita marjoja.
Tai sitten jotain muuta ruokaa.
Jos ruoka kelpaa, niin ehkä tarve on sitten todellinen.

Pitäisi varmaan itsekin aktivoitua antamaan enemmän erilaista syötävää heille.
Suuri suklaalevykin olisi varmaan paikallaan.
Sitä on kiva syödä siinä istuessa ja kerjätessä.

Kerran annoin parille kerjäläiselle suuren pakkauksen, jossa oli jotain raidersin tapaisia suklaajuttuja, ostin sen eräästä halpiskaupasta juuri tuota tarkoitusta varten. Tulivat kovin iloisiksi. Sekin lämmittää vastaanottajan mieltä, että edes joku välittää.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #2 : 29.07.10 - klo:14:35 »
Voisin vieläkin kehuskella itseäni julkisesti lisää sillä, että
jouluaattona kun näin erään kerjäläisen, niin tuntui jotenkin mahdottomalta ajatus, että jouluaattona kävelisi hänen ohitseen mitään antamatta.
Jotain sitten annoin ja jatkoin matkaani.

Pakkohan kerjäläistenkin on saada jostain ruokaa, jotta voivat jatkaa elämäänsä.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #3 : 29.07.10 - klo:14:39 »
Voisin vieläkin kehuskella itseäni julkisesti lisää sillä, että
jouluaattona kun näin erään kerjäläisen, niin tuntui jotenkin mahdottomalta ajatus, että jouluaattona kävelisi hänen ohitseen mitään antamatta.
Jotain sitten annoin ja jatkoin matkaani.

Pakkohan kerjäläistenkin on saada jostain ruokaa, jotta voivat jatkaa elämäänsä.

Olemme siis hyviä ihmisiä, Kyösti. Miten suurenmoista.
Mutta olisiko jokin harkittavissa oleva, realistinen projekti mahdollinen, onko mikään seurakunta kiinnostunut, mitä käytännössä tehdään paitsi että tämä nyt on tehty tämä suositus, älkää tehkö mitään?
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #4 : 29.07.10 - klo:14:55 »
Olemme siis hyviä ihmisiä, Kyösti. Miten suurenmoista.
Mutta olisiko jokin harkittavissa oleva, realistinen projekti mahdollinen, onko mikään seurakunta kiinnostunut, mitä käytännössä tehdään paitsi että tämä nyt on tehty tämä suositus, älkää tehkö mitään?

En tiedä.
Suosittelen lämpimästi, että jos koet asian oikeaksi, niin kyselisit vaikkapa sähköposteilla taikka soittamalla eri tahoilta.
Minua kiinostaisi tietää, että mikä on oikea tapa toimia ja voisin sitten vaikka vähän toimiakin.
Vaan nyt ei itselläni ole energiaa tätä asiaa sen enempää käsitellä (=tehdä sen eteen), kuin ehkä siitä jutustella ja keskustella keskustelufoorumeilla 
ja sopivaan väliin tietysti itseänikin kehaista.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #5 : 29.07.10 - klo:15:03 »
Helsingin diakonissalaitos on tutkinut asiaa, raportin pitäisi valmistua tänä kesänä.
http://www.hdl.fi/fi/kehittamistoiminta/rom-po-drom-romanit-tiella
Siellä saattaa olla kysymyksen paras asiantuntemus tällä hetkellä.

Kyse on osin EU:n laiminlyönnistä, Romanian liittymistä valmisteltaessa olisi pitänyt vaatia tämän(kin) asian laittamista kuntoon ainakin tietylle minimitasolle. Tällaisen ongelman ratkaisu vaatisi poliittisia päätöksiä ja niiden toteuttamisen valvontaa. Järeä humanitaarinen projekti Romaniassa voisi olla paikallaan.

Romanian valtioon kohdistettu kansalaispainostus on ollut hyvin vähäistä. Se sukupolvi, jonka jäsenet kansoittivat 60-70-luvulla mielenosoitusmarssit kansainvälisen solidaarisuuden merkeissä, voisi näyttää mallia nuoremmille. Siihenpä kuulun itsekin... Romanian suurlähetystön edustalle vaan... Kansainvälisen lehdistön jatkuva romanien olojen seuranta heidän kotimaassaan ja Romanian valtion toimien selostaminen pitäisi ihmiset tietoisina.

Mt


Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #6 : 29.07.10 - klo:16:31 »
Hirveästi en ole törmännyt romanikerjäläisiin, mutta heihin suhtautuminen on melko vaikeaa. Sydän sanoo, että avun tarvitsijaa pitäisi auttaa, mutta toisaalta meitä kehotetaan olemaan antamatta romanikerjäläisille rahaa. Onhan sen niinkin, että jos he oppivat siihen, että kerjäämällä saa rahaa, niin heitä tulee tänne koko ajan lisää. Jos heitä on aivan hirveästi joka paikassa, niin tilanteesta voi lopulta tulla melkoisen kaoottinen.

Täällähän on monia lähetysmailla olleita. Eikö niissäkin törmää melko usein kerjäläisongelmaan? Muistan joskus kuulleeni, että jos siellä tai siis ylipäätään tosi köyhässä paikassa alkaa jakelemaan rahojaan, niin kohta ei pääse ehjin nahoin pois siitä joukosta.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #7 : 29.07.10 - klo:16:50 »
Hirveästi en ole törmännyt romanikerjäläisiin, mutta heihin suhtautuminen on melko vaikeaa. Sydän sanoo, että avun tarvitsijaa pitäisi auttaa, mutta toisaalta meitä kehotetaan olemaan antamatta romanikerjäläisille rahaa. Onhan sen niinkin, että jos he oppivat siihen, että kerjäämällä saa rahaa, niin heitä tulee tänne koko ajan lisää. Jos heitä on aivan hirveästi joka paikassa, niin tilanteesta voi lopulta tulla melkoisen kaoottinen.

Täällähän on monia lähetysmailla olleita. Eikö niissäkin törmää melko usein kerjäläisongelmaan? Muistan joskus kuulleeni, että jos siellä tai siis ylipäätään tosi köyhässä paikassa alkaa jakelemaan rahojaan, niin kohta ei pääse ehjin nahoin pois siitä joukosta.

Romaniassa on yli 2miljoonaa puutteessa elävää romania, joilta sukuperinne estää työnteon. He ovat lähtöisin Intiasta ja vaeltaneet sieltä Eurooppaan. Intiassa heillä ei ole ollut pysyväistä asuinsijaa eikä työtä vaan on eletty kerjuulla ja muilla, joita en sano. Heidän (Euroopassa 10milj.) auttamisensa ja sopeuttamisensa yhteiskuntaan on isompi juttu.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8414
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #8 : 29.07.10 - klo:21:09 »
Voishan ne mennä myös leipäjonoihin, mutta en tiedä onko heitä siellä?
epäilen että ei.
jos antaisi vaikka makkarapaketin kerjäläiselle, niin epäilen että hän ei siitä ilostuisi.
Näin kyyninen olen kerjäläisiä kohtaan. :-\

Minusta kerjäläis ongelma tulisi hoitaa Romanian valtion ja EU:n voimin ei meidän köyhien ja rikkaiden kansalaisten almuja antamalla kadunkulmissa.

Poliitikkoja tulisi painostaa ja yrittää vaikuttaa heihin, mutta jos joku kerjää ja näyttää aivan surkealta, en tiedä voisinko olla antamatta.
Ikävää että ei edes perus asioista kuten ruoka ja juoma huolehdita EU voimin, vaikka meillä olisi siihen kyllä varaa. :-\

Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #9 : 29.07.10 - klo:21:24 »
Pari suvea sitten oli täällä maalaistaajamassa yksi romaanikerjäläinen. Hän istui vuoroin osuuskaupan ja K-kaupan edessä ja rääkkäsi haitaria. Painoi yhtä nappulaa ja veti ilmaa palkeisiin, painoi toista ja puristi ilmat palkeista. Se kuulosti kammottavalta. Totesin, että hän todellakin tarvitsisi rahaa soittotuntien ottamiseen.
Ensimmäinen ajatus oli, kuka hänet on tänne tuonut. Ei kukaan ulkomaalainen kerjäläinen missään tapauksessa itse tulisi tänne. Tuli väistämättä ajatus, että joku yrittää hyötyä hänen kustannuksellaan. Ei onnistunut. Ei täkäläiset helly tuollaiselle. Täällä kyllä tavataan auttaa avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, naapureita, kylänmiehiä ja antaa avustuksiin, punaiseen ristiin, lähetystyöhön jne. Mutta tuollainen kerjäläinen sai kaikki epäluuloisiksi.

Tänään kerrottiin radiouutisissa, että yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, vaikka käy töissä. Siinä haastateltiin kolmikymppistä naista, jolla on kaupassa osa-aikatyö. Lisää tunteja ei ole saanut, vaikka olisi halunnut. Hän kertoi, että kun laskut on maksettu, jää palkasta juuri sen verran, että ruokaan riittää. Hän ei varmaan paljon matkustele, ainakaan ulkomaille.
Se minua näissä kerjäläisissä ihmetyttää, että kuinka heillä on ollut varaa matkustaa tänne Suomeen asti.  :017:

Toki heitä tulee auttaa. Mielestäni se pitäisi kyllä tehdä heidän kotikulmillaan. Se voisi olla koko EU:n yhteinen projekti, saada heille elinkelpoiset olosuhteet omassa kotimaassa.
Pyryharakka

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #10 : 29.07.10 - klo:21:36 »

Se minua näissä kerjäläisissä ihmetyttää, että kuinka heillä on ollut varaa matkustaa tänne Suomeen asti.  :017:


Työnantaja maksaa työmatkat
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #11 : 29.07.10 - klo:21:43 »
Minusta kerjäläis ongelma tulisi hoitaa Romanian valtion ja EU:n voimin ei meidän köyhien ja rikkaiden kansalaisten almuja antamalla kadunkulmissa.

Poliitikkoja tulisi painostaa ja yrittää vaikuttaa heihin, mutta jos joku kerjää ja näyttää aivan surkealta, en tiedä voisinko olla antamatta.
Ikävää että ei edes perus asioista kuten ruoka ja juoma huolehdita EU voimin, vaikka meillä olisi siihen kyllä varaa. :-\

mt, kunnon mies, kiitos linkistä.
Mutta näin on: Nyt ollaan yhtä maata kuin maalarin housut, ja onhan eräs tapa kertoa että meille ei tulla ihan näin, meillä pidetä'än suhteellisen yleisenä tuota työntekoakin, se että ei anna kun toinen pyytää. Makkarapakettia en ole kokeillut mutta vakuutan, että juuri kaikki nopeasti pilaantuva, heti syötävä ruoka kelpaa. Näytti ilkeältä katsella sitä vanhusta, eräänä oikein kuumana päivänä se yritti ylös siitä kyykkyasennosta ja kyllä se näytti vaikealta. Yritin huitoa sille että joisi vettä kun olin menossa siitä ohi tyhjin käsin,  huidoin kansainvälisin käsimerkein että on - piip - kuumaa ja sen tähden pitää juoda koko ajan...  no, mallia näkee kyllä... kyllä se ainakin nyökkäsi että ymmärsi. Nyt se on kadonnut.

Joku oli kirjoittanut jossakin,  ei tule hesaria, kävin syömässä' soppaa jossain missä sitä myydään halvalla kun en jaksa laittaa ruokaa ja samalla sen saa luettua,  mutta poliitikko siis hän oli, että näiden lapsille tulisi järjestää jonkinlaista leirikoulua, ja ehdotteli että saisivat asua siinä Kalasataman liepeillä jonkin leiriytymisajan, jätehuolto sinne, samoin puhdas vesi ja muut, kuten vai keksinkö omia perään, poliklinikka - onko niiden ipanat saaneet perusrokotuksiakaan epäilen. Nopeastihan homma on tämä: Siinä on slummi.

 Mutta maailma muuttuu. Ei näistä taida päästä sillä että sanoo, ettei meille saa tulla... Ne ruusunmyyjät ovat kyllä saaneet lähdöt... feissasivat... sitä ei tee kukaan rankaisematta... :068:

Jostakin syystä en usko Romanian kykyyn saada tätä juttua mitenkään kuntoon, mutta nämä ovat ih-mi-si-ä.  Ei tämä nyt näinkään toimi.  Tosiaan - kyllä muistan ne ajat kun mieltä näytettiin mielennäyttämisen ilosta vaikka olin liian pieni, enkä oikein ymmärtänyt, oli vain ihan  tavis juttu että shaahin autoa kaadettiin ja noin... missä nyt olette, kyllä lähden kimppaan. Ei tarvi pelätä että isä ja äiti kieltää...  
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #12 : 29.07.10 - klo:22:07 »
No on kyllä Pyriskin oikeassa, meillähän tuloerot kasvaa jotta pyörryttää niinikään. mietin pitkään kertoisiko mutta jos nyt sitten. Johan tästä on ruikutettu mutta unohtakaa taas ja ajatelkaa Sigmund Freudia; hänkin otti aina itsensä esimerkiksi kun ei uskaltanut kertoa tapausesimerkkejä muista. Piirit olivat pienet ja mistä minä tiedän kuka tätä lukee ja tunnistaa itsensä.  Tapaus tutussa apteekissa:

Farmaseutti: Kuule, mikä lääke tää oikeestaan on, kun ei ole peruskorvausta?
Leena: Semmonen kalsiumsalpaaja kun pitää aivojen verenkierron auki.
F: No onko se ihan välttämätön kun menee satoja euroja kuussa?
L: No miten ottaa mutta kun ilman saa aivohalvauksen tai kuolee, Jos niittaa kerralla niin mikäs siiinä mutta jos jää kitumaan...kun tämäkin vain loiventaa riskiä... käskivät syödä...  ei ole vaihtoehtoa...
F: No miksei sitä edes peruskorvata?
L: No kun tauti opittiin tuntemaan sen jälkeen kun oli tehty se päätös ettei enää hoideta uusia tauteja, ja lääkkeen suhteen se päätös ettei makseta... siis ennenhän ne vain kuoli ja halvaantui.
F: En nyt oikein käsitä
L: No en minäkään käsitä kun se halvaus on kalliimpi hoitaa. Mutta kyllä minä nyt nämä pystyn tällä erää  ostamaan... on vain tiedossa semmosia kun eivät, eikä näitä koske mikään hintakatto.

Tulee kylään saman koulutuksen saanut, tarkalleen: Jukra sun pitäis nähdä se meidän spa, mikä me teetettiin alakertaan, on siis alueen viidestoista ihme, täydellinen kylpylä täydellisin varustein...
Ainoa ero: Hän on terve.

Ja silti. Minulla on vähän liiankin hyvin... Tässä kylläisenä surffaan siellä, hävettää, kitisen olemattomista, mutta kun ei saa kertoa toisista, ei. Tietäisin kerrottavaa kyllä.

Mutta kuitenkin näillä on en-nyt-käytä-sanaa-miten kaikki kaikkialla.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #13 : 29.07.10 - klo:22:13 »
No on kyllä Pyriskin oikeassa, meillähän tuloerot kasvaa jotta pyörryttää niinikään. mietin pitkään kertoisiko mutta jos nyt sitten. Johan tästä on ruikutettu mutta unohtakaa taas ja ajatelkaa Sigmund Freudia; hänkin otti aina itsensä esimerkiksi kun ei uskaltanut kertoa tapausesimerkkejä muista. Piirit olivat pienet ja mistä minä tiedän kuka tätä lukee ja tunnistaa itsensä.  Tapaus tutussa apteekissa:

Farmaseutti: Kuule, mikä lääke tää oikeestaan on, kun ei ole peruskorvausta?
Leena: Semmonen kalsiumsalpaaja kun pitää aivojen verenkierron auki.
F: No onko se ihan välttämätön kun menee satoja euroja kuussa?
L: No miten ottaa mutta kun ilman saa aivohalvauksen tai kuolee, Jos niittaa kerralla niin mikäs siiinä mutta jos jää kitumaan...kun tämäkin vain loiventaa riskiä... käskivät syödä...  ei ole vaihtoehtoa...
F: No miksei sitä edes peruskorvata?
L: No kun tauti opittiin tuntemaan sen jälkeen kun oli tehty se päätös ettei enää hoideta uusia tauteja, ja lääkkeen suhteen se päätös ettei makseta... siis ennenhän ne vain kuoli ja halvaantui.
F: En nyt oikein käsitä
L: No en minäkään käsitä kun se halvaus on kalliimpi hoitaa. Mutta kyllä minä nyt nämä pystyn tällä erää  ostamaan... on vain tiedossa semmosia kun eivät, eikä näitä koske mikään hintakatto.

Tulee kylään saman koulutuksen saanut, tarkalleen: Jukra sun pitäis nähdä se meidän spa, mikä me teetettiin alakertaan, on siis alueen viidestoista ihme, täydellinen kylpylä täydellisin varustein...
Ainoa ero: Hän on terve.

Ja silti. Minulla on vähän liiankin hyvin... Tässä kylläisenä surffaan siellä, hävettää, kitisen olemattomista, mutta kun ei saa kertoa toisista, ei. Tietäisin kerrottavaa kyllä.

Mutta kuitenkin näillä on en-nyt-käytä-sanaa-miten kaikki kaikkialla.

Auttaisiko, jos lähettäisit terveisiä itse Tarjalle Mäntyniemeen? Kieltämättä tuo kuulostaa aika kauhealta.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Minä olin koditon...
« Vastaus #14 : 29.07.10 - klo:22:20 »
Auttaisiko, jos lähettäisit terveisiä itse Tarjalle Mäntyniemeen? Kieltämättä tuo kuulostaa aika kauhealta.

On mennyt jo ja viidelle kuudelle poliitikolle. Oikeusasiamiehelle kun on perustuslain vastainen päätös (Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon jne). Jos olisinkin ainoa en metelöisi mutta kun en ole! 

Tarja ei vastaa... Hyssälä ilmoittaa pykälät millä ei korvata, oikeusaaiamies kun siirsi hänelle, Yksi vastasi: Päivi Räsänen. Ei mahtanut mitään, mutta yritti kyllä. Samoin olen metelöinyt tuosta oikeudesta tehdä työtä niin paljon kuin ikinä pystyy vain siksi että se nyt on oikein, tehdä työtä... kun on pula minun alani ihmisistä... Hyssälä ensin ei usko että ei voi, kun saa tajuunsa huutaa puhelimeen että hahhahhaa hänpäs tietää mitä minä tahdon, olla yhtaikaa työssä ja eläkkeellä ja lyö luurin korvaan - äääh siis katkaisee kännykän.

Siis, KELAmme pääjohtaja, samaan aikaan eläke ja kohtalainen palkka  mutta kun jokainen ei ole kuten hän! 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.